Innovaatiotoiminta kuuluu olennaisena osana valtionhallintoon
Valtionhallinnon toimintaympäristö muuttuu nopeasti. Monimutkaiset ilmiöt, uudet palvelutarpeet ja hallinnonalojen keskinäisriippuvuus edellyttävät, että kehitämme tekemistämme entistä ennakoivammaksi ja paremmin yhteen toimivaksi muiden kanssa.
Sosiaali- ja terveydenhuollon tietopohjaa kehitetään pitkäjänteisesti
Sosiaali- ja terveydenhuollon tietopohja on keskeinen osa palvelujärjestelmän ohjausta, arviointia ja kehittämistä. Laadukas ja kattava tieto mahdollistaa palvelujen vaikuttavuuden ja yhdenvertaisuuden seurannan koko maassa.
Sosiaalihuollon lainsäädäntö uudistuu – tavoitteena sujuvammat palvelut ja parempi arki
Sosiaalihuollon lainsäädäntöä uudistetaan parhaillaan laajasti. Meneillään on sekä sosiaalihuoltolain, lastensuojelulain että ammattihenkilölain uudistukset.
Lääketiede ei saa sivuuttaa puolta väestöstä
Tänään 19.3. vietetään kirjailija Minna Canthin ja tasa-arvon päivää. Canth oli aikansa merkittävä vaikuttaja, sanomalehtinainen ja aktivisti, joka haastoi aikanaan rohkeasti naisille rakennettuja rooleja.
Sosiaali- ja terveysjärjestöjen työ on tärkeä osa suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa
Sosiaali- ja terveysjärjestöjen toimintaan myönnettävistä valtionavustuksista (ns. STEA-avustuksista) on käyty viime vuosina vilkasta julkista keskustelua. Keskustelu on ymmärrettävää, sillä järjestöt tekevät eri puolilla Suomea työtä, joka on monille ihmisille merkityksellistä arjen hyvinvoinnin ja osallisuuden kannalta.
Eläkkeiden yhdistäminen on mahdollista, mutta vaikeaa
Keskustelussa kansaneläkkeestä ja takuueläkkeestä esiintyy virheellisiä käsityksiä siitä, miten Suomen eläkejärjestelmä toimii. Siksi on hyvä palauttaa mieliin muutama perusasia.
Ulkoapäin tuleva laillisuusvalvonta ei korvaa omavalvontaa
Sosiaali- ja terveysministeriössä on meneillään sosiaali- ja terveydenhuollon valvonnasta annetun lain (niin sanotun valvontalain) muutostarpeen arviointi, jossa erityisen harkinnan kohteena on lain omavalvontaa koskeva luku.
Lääkkeiden arviointitoiminnan uudistus jatkuu
Lääkkeiden arvioinnit tukevat päätöksiä lääkkeiden käyttöönotosta. Avohoidon lääkkeitä ja sairaalalääkkeitä arvioidaan nykyisin kahdessa eri organisaatiossa, joiden toimintatavat ja menettelyt eroavat toisistaan. Arviointitapoja on tarkoitus yhtenäistää, ja pidemmän aikavälin tavoitteena on yhdistää arvioinnit yhteen yksikköön.
Kiitos sinulle, joka torjut työlläsi naisiin kohdistuvaa väkivaltaa!
Naisiin kohdistuva väkivalta on Suomen musta piste. Jo vuoden ensimmäisten viikkojen aikana Suomessa on surmattu viisi naista, ja kaikissa tapauksissa tekijäksi epäillään naiselle aiemmin tuttua miestä. Lähisuhdeväkivallan uhka ja kokemukset ovat naisille todella yleisiä: Suomessa noin joka kolmas nainen on kokenut fyysistä tai seksuaalista väkivaltaa tai uhkailua nykyisen tai entisen kumppanin taholta elämänsä aikana.
Talouden paineessa, turvallisuutta vahvistaen – STM päivitti strategiansa
Suomen toimintaympäristö on muuttunut nopeasti – ja pysyvästi. Valtiontalouden pitkään jatkuneet haasteet pakottavat sopeuttamaan ja priorisoimaan. Samaan aikaan kansainväliset kriisit ja turvallisuusympäristön muutos vahvistavat tarvetta kriisinkestävyyteen ja kokonaisturvallisuuteen.
Riittävä tuki opetukselle, vahvempi kansallinen ohjaus ja koulutuksen hajautus ratkaisuja lääkäripulaan
Lääkärien koulutuksesta ja senioriohjauksesta ja niiden haasteista käydään vilkasta keskustelua. Hyvä niin. Pelkästään lisäämällä sisään otettavien opiskelijoiden määrää ei ratkaista terveydenhuoltomme ongelmia. Olennainen haasteemme on alueellinen ja erikoisalojen välinen epätasapaino sekä pula nimenomaan kokeneista erikoislääkäreistä.
Kun numerot puhuvat – mitä hyvinvointialueiden tilasta pitäisi ymmärtää?
Vuoden 2025 hyvinvointialueiden talousluvut tarjoavat niin alueille kuin valtiolle poikkeuksellisen hengähdystauon. Alijäämien ja kriisipuheen sävyttämään keskusteluun hyvinvointialueista on tulossa aiempaa myönteisempää näkökulmaa talouden käännyttyä valtakunnallisesti ylijäämäiseksi. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että sosiaali- ja terveydenhuollon perusongelmat olisi nyt täysin ratkaistu.
Yritykset avainasemassa reilun työelämän rakentamisessa
Suomessa on viime vuosina uutisoitu työvoiman hyväksikäytöstä erityisesti telakka-, rakennus- ja marja-aloilla. Ilmiö ei kuitenkaan rajoitu yksittäisiin toimialoihin, vaan huonoja työolosuhteita ja hyväksikäyttöä voi esiintyä kaikkialla. Tapauksia näyttää kuitenkin esiintyvän erityisesti aloilla, joilla ulkomaisen työvoiman käyttö on laajaa.
Sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasonen
Sosiaaliturvaa uudistetaan yksinkertaisemmaksi ja kannustavammaksi samalla turvaten hyvinvointivaltion kestävyyttä
Sosiaaliturvauudistus on ottanut suuria askeleita eteenpäin. Eduskunta on hyväksynyt uuden yleistuen sekä hallituksen esityksen toimeentulotuen kokonaisuudistukseksi.
Valtion on pystyttävä parempaan hyvinvointialueiden ohjaukseen
Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon historia jakautuu kahteen aikakauteen: aikaan ennen vuotta 2023 ja aikaan sen jälkeen.
Suomi joutui EU:n sosiaalisen kehityksen erityistarkkailuun – mitä se tarkoittaa?
Suomi on joutunut EU:n sosiaalisen kehityksen erityistarkkailuun. Kyse on Euroopan komission marraskuun lopussa julkaisemasta eurooppalaisen ohjausjakson syyspaketista.
Muiden maiden esimerkit auttavat Suomea rakentamaan hyvinvointitalouden ohjausmallin
Hyvinvointitalous tarjoaa välineitä hallinnolle, joka turvaa edellytyksiä hyvään elämään myös tuleville sukupolville. THL:n uudessa työpaperissa analysoidaan, kuinka hyvinvointitalouden käytäntöjä on tuotu osaksi päätöksentekoa kymmenessä maassa. Toteutettu vertailu auttaa myös Suomea oman ohjausmallin muodostamisessa.
Yhteistyö ja yhteiskuntavastuu ratkaisevat, voidaanko verotuksella tukea arjen valintoja
Arjen terveysvalinnat tehdään usein huomaamatta. Niihin vaikuttavat ympäristö, saatavuus ja hinta. Vaikka suomalaiset tiedostavat terveelliset ruokavalinnat, nykyinen ruokaympäristö vaikeuttaa niiden toteuttamista.
Lasten ja nuorten ääni kuuluu – ja sen pitää vaikuttaa
Viime vuosien yhteiskunnalliset muutokset ovat vaikuttaneet merkittävästi lasten ja nuorten elämään. Esimerkiksi pandemian jälkimainingit, ilmastonmuutos, sodat, teknologian nopea kehitys sekä kasvava epävarmuus tulevaisuudesta ovat muokanneet lasten ja nuorten arkea ja hyvinvointia. Näiden muutosten keskellä nuorten osallisuuden vahvistaminen ei ole vain tärkeää, vaan se on välttämätöntä.
Hyvässä hengessä kohti virallisia neuvotteluja – aluekierroksen antia hyvinvointialueilta
Kolme sosiaali- ja terveysministeriön osastopäällikköä kävi alkusyksyn aikana keskustelukierroksen kaikkien hyvinvointialueiden, Helsingin kaupungin ja HUS:n johdon kanssa.
— 20 Merkintöjä per sivu