Monialaisen kehittämistyön ansiosta tarjolla on entistä monipuolisempia palveluja hyvinvoinnin edistämiseen

Hyvinvointialueilla on nyt aiempaa paremmat mahdollisuudet tarjota asukkailleen palveluja, jotka tukevat ihmisten hyvinvointia ja terveyttä. Kehittämistyötä on tehty vuosina 2022–2025 osana Suomen kestävän kasvun ohjelmaa.

Työn tuloksena on saatu jo yli 120 erilaista monialaista hyvinvoinnin toimintamallia sekä erilaisia digitaalisia palvelutarjottimia.

Malleja on muun muassa hyvinvointilähetteeseen, elintapaohjaukseen eri ikäryhmille, liikuntaneuvontaan, matalan kynnyksen toimintaan, kulttuurihyvinvointiin ja digitaalisiin palvelutarjottimiin sekä yleiseen asiakas- ja palveluohjaukseen. Runsaasti malleja on myös johtamiseen ja koulutukseen.

Lisäksi ammattilaisilla on aiempaa enemmän käytännönläheisiä työkaluja asiakkaiden palveluohjauksen tueksi. 

Mitä hyötyä tästä kehittämistyöstä ja uusista toimintamalleista on? Hyötyjinä ovat sekä palvelujen tarvitsijat että heitä ohjaavat ammattilaiset. 

Sote-ammattilaisen on helpompi ottaa asiat puheeksi uusien toimintamallien ja työkalujen ansiosta. Malleja on kehitetty muun muassa liikkumisen, luontosuhteen, kulttuurihyvinvoinnin, unen ja sosiaalisten suhteiden puheeksi ottamiseen.

Myös uudet lähetekäytännöt sujuvoittavat asiakas- ja palveluohjausta. Liikuntalähetteellä asiakas ohjataan esimerkiksi kunnan liikuntapalvelujen pariin tai järjestöjen liikuntaryhmiin. Kulttuurilähetteen avulla asiakasta kannustetaan kokemaan kulttuuria: esimerkiksi lähtemään konserttiin tai osallistumaan kulttuurihyvinvointia tuottavaan toimintaan kansalaisopiston kurssilla.

Digitaaliset palvelutarjottimet sisältävät valtavasti tietoa mahdollisuuksista 

Kehittämistyön tulosten taustalla on tiivis, aiempaa vahvempi monialainen yhteistyö, jossa on hyödynnetty digitaalisia ratkaisuja. 

Kehittämistyölle antoi suuntaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ja hyvinvointialueiden laatima hyvinvoinnin monialainen palvelukonsepti eli ns. Hyte-palvelukonsepti. Konseptiin kuuluvat hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen monialaiset palvelut ja toiminta, digialusta ja muut digitaaliset ratkaisut sekä monialainen asiakas- ja palveluohjaus.

Palvelutarjottimella tarkoitetaan digitaalista alustaa, johon on koottu tietoa kunkin alueen aktiviteeteista ja palveluista. Nämä voivat liittyä esimerkiksi liikuntaan, luontoon, taide- ja kulttuuriharrastuksiin, mielen hyvinvointiin, päihteettömyyteen, ravitsemukseen, toimeentuloon ja sosiaali- ja terveydenhuollon tukipalveluihin. 

Palvelutarjottimelta alueen asukas voi etsiä hänelle sopivia aktiviteetteja ja palveluja. Näiden järjestäjänä voi olla kunta, järjestö tai muu kolmannen sektorin toimija. Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisilla puolestaan on palvelutarjottimen ansiosta aiempaa paremmat mahdollisuudet ohjata ja kannustaa asiakkaitaan eteenpäin.

Digitaalisista palvelutarjottimista on tehty sekä kansallinen versio että useita alueellisia ratkaisuja.

Kehittämistyö terveyden ja hyvinvoinnin palvelujen parantamiseksi jatkuu vielä tämän vuoden loppuun asti. Toimintamalleja on jo esitelty seminaarissa keväällä 2025. Käytössä on myös yhteenvetoraportti, johon kannattaa tutustua. Juuri nyt on menossa mielenkiintoinen vaihe, kun raportoimme EU:lle työn tuloksista. 

Syykuun 24. päivä kannattaa tulla kuulolle kestävän kasvun ohjelman päätöstilaisuuteen, jossa esitellään laajasti sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan vastuulla olevien hankkeiden tuloksia. 

Nyt, kun ohjelman kautta saatu hankerahoitus on päättymässä, on todella tärkeää turvata palvelutarjottimien toiminta. On tärkeää, että uudet, hyväksi todetut käytännöt saadaan mahdollisimman laajasti hyödynnettyä hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyössä koko maassa.

Mari Miettinen

Kirjoittaja toimii erityisasiantuntijana sosiaali- ja terveysministeriössä hyvinvoinnin ja terveyden sekä liikunnan edistämiseen liittyvissä tehtävissä.

Suomen kestävän kasvun ohjelman hankkeissa sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla on edistetty hyvinvointia, terveyttä ja osallisuutta sekä vahvistettu ennaltaehkäisyä ja ongelmien varhaista tunnistamista. Tähän teemaan on kohdennettu 30 miljoonaa euroa EU:n kertaluonteisesta elpymisvälineestä (Next Generation EU). Kehittämistyöhön ovat osallistuneet lukuisat kansalliset toimijat ja kaikki hyvinvointialueet sekä Helsingin kaupunki ja HUS-yhtymä.
 

• Hyvinvointia edistävä toiminta helposti löydettäväksi: hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kansallisen palvelukonseptin määrittelyä: Versio 1.2
• Kansallinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palvelukonsepti (RRP)
• Ennaltaehkäisyä vahvistamassa: asiakas- ja palveluohjaus hyvinvointia ja terveyttä edistävään toimintaan, Tilannekuva keväällä 2025 (THL:n työpaperi 22/2025)
• Suomen kestävän kasvun ohjelman (RRP) päätöstilaisuus