Lissabonin sopimuksen myötä Euroopan unionin toiminnassa on otettava yhä enemmän huomioon sosiaaliseen suojeluun ja ihmisoikeuksiin liittyviä arvoja ja tavoitteita. Sopimuksella vahvistettiin myös EU:n päätöksentekokykyä ja lisättiin demokratiaa ja päätöksenteon avoimuutta.
"Sosiaalipolitiikasta, terveydenhuollosta ja julkisista palveluista linjaukset tehdään edelleen kansallisesti, mutta ajan myötä vaikutukset myös niihin lisääntynevät", sanoo neuvotteleva virkamies Merja Huovinen STM:n kansainvälisten asioiden yksiköstä.

Lissabonin sopimus tuli voimaan joulukuun alusta 2009, kun kaikki EU:n 27 jäsenmaata olivat ratifioineet sen.

Lissabonin sopimuksella vahvistettiin perusarvoja EU:n perussopimuksissa ja selvennettiin tavoitteita, joita unioni edistää kaikessa toiminnassaan. Unionin pitää ottaa toiminnassaan huomioon riittävä sosiaalinen suojelu, sosiaalisen syrjäytymisen torjunta ja ihmisten terveyden korkeatasoinen suojelu. EU edistää näitä perusarvoja myös EU:n ulkoisessa toiminnassa.

"Unioni määritteli itsensä arvoyhteisönä. Arvot eivät ole pelkkää sanahelinää, vaan niillä on oikeudellisia vaikutuksia. Arvot voivat olla unioniin liittymisen ehto, tai jos jäsenmaa rikkoo vakavasti unionin perusarvoja, silläkin voi olla seuraamuksia", Merja Huovinen sanoo.

"Sukupuolten tasa-arvo on myös yksi unionin perustana olevista arvoista. Lisäksi perusoikeuskirjasta on nyt tullut oikeudellisesti sitova. Sen mukaan sukupuolten tasa-arvo on varmistettava kaikilla aloilla työelämä ja palkkaus mukaan lukien."

Yhteistyön mahdollisuuksia lisää

Lissabonin sopimus ei laajenna EU:n toimivaltaa sosiaalipolitiikassa. Jäsenmaat päättävät itse sosiaaliturvajärjestelmästään ja terveydenhuollostaan. Sen sijaan sopimus lisää jäsenmaitten mahdollisuuksia tehdä yhteistyötä sosiaalipolitiikassa ja terveydenhuollossa. Yhteistyön keinot muistuttavat jo käytössä olevia avoimen koordinaation keinoja: parhaiden käytäntöjen vaihtoa, lausuntojen pyytämistä ja EU:n yhteisten indikaattoreiden kehittämistä.

Kansanterveyden suojelemiseksi sopimus antaa uusia välineitä. Unioni sai toimivaltaa vastata rajat ylittäviin terveysuhkiin. Se voi säätää kannustustoimenpiteitä rajat ylittävän terveysuhan seurannasta, hälytyksestä ja torjunnasta.

Kansanterveyden suojelemiseksi voidaan sopia yhteisistä alkoholin ja tupakan käyttöä vähentävistä kannustustoimista, jotka eivät edellytä kansallisen lainsäädännön mukauttamista. Jo Suomen puheenjohtajakaudella vuonna 2006 EU:lle luotiin alkoholistrategia, jossa alkoholia käsiteltiin kansanterveyskysymyksenä. Aiemmin yhteisötasolla alkoholia oli käsitelty lähinnä maatalous-, verotus-, sisämarkkina- tai kauppakysymyksenä.

Lääkkeitä ja lääkinnällisten laitteita koskevia säädöksiä voidaan nyt tehdä myös kansanterveysperusteisesti. Aiemmin säädökset olivat vain sisämarkkinaperusteisia.

Huovinen muistuttaa, että sosiaali- ja terveysasioissa EU:n tuomioistuin on merkittävä toimija. Sen päätökset ovat perustuneet EU:n sisämarkkinoiden vapaata liikkuvuutta koskeviin oikeuksiin, jos sovellettavaksi tulevaa sosiaali- ja terveysasioiden lainsäädäntöä ei ole ollut. Tämänkin vuoksi voi ainakin joissakin tilanteissa olla järkevää luoda EU-tasoista lainsäädäntöä myös sosiaali- ja terveysalalla.

Esimerkiksi terveysministerineuvostossa pohditaan parhaillaan, onko parempi määrittää direktiivillä potilaiden oikeudesta hakeutua hoitoon toiseen maahan ja hoidon korvauksista, kuin että tuomioistuin ottaa erikseen kantaa jokaiseen tapaukseen sisämarkkinoiden vapaata liikkuvuutta koskevien oikeuksien perusteella.

EU-osaamista on parannettava

Lissabonin sopimus vahvisti EU:n päätöksentekokykyä ja päätöksenteosta tuli avoimempaa: EU:n parlamentin asema vahvistui. Jäsenmaiden ja unionin toimivaltajakoa tarkistettiin. Eurooppa-neuvostolle eli valtionpäämiesten kokouksille tuli pysyvä puheenjohtaja, siitä tuli perustamissopimuksessa mainittu toimielin ja se voi tehdä oikeudellisesti sitovia päätöksiä. EU:sta tuli myös tehokkaampi ulkosuhdetoimija, kun se sai yhteiseen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan korkean edustajan. Paraikaa ollaan EU:lle perustamassa ulkosuhdehallintoa.

Nyt myös päätöksiä voidaan tehdä määräenemmistöllä yhä enemmän.

Merja Huovinen ottaa esimerkiksi Suomen asumisperusteisen sosiaaliturvan. Suomi ei voisi enää yksin estää sellaisen direktiivin hyväksymistä, joka laajentaisi Suomen asumisperusteiseen sosiaaliturvaan oikeutettujen piiriä.

"Meidän pitää hakea luovasti uusia liittolaisia ajamaan kanssamme yhdessä meille tärkeitä asioita. Meidän pitää myös osata vaikuttaa oikeaan aikaan oikeassa paikassa."

"EU:n toimijoiden määrän lisääntyminen, yhteistyön tiivistyminen ja vaikuttamisen merkityksen kasvaminen edellyttää suomalaisilta parempaa EU:n prosessien tuntemusta, seuraamista ja EU-osaamista. Erityisesti yhteistyö Euroopan parlamentin kanssa on yhä tärkeämpää parlamentin aseman vahvistuttua. Tarvitsemme lisää voimavaroja EU-työhön", Huovinen toteaa.

"Esimerkiksi ulkosuhdehallinto on uudenlainen toimija, johon kaikilla aloilla pitää olla hyvät yhteydet. Sen käsiteltäväksi voi tulla myös sosiaali- ja terveydenhuoltoa koskevia asioita."

Merja Moilanen

Under the Treaty of Lisbon the European Union has to give an increasing focus to the values and aims of social protection and human rights. The treaty has strengthened the EU's decision making capacity and increased democracy and the transparency of decision making. "Social policy, health care and public service policy lines are still carried out nationally, but over time the impact on them has multiplied," says Merja Huovinen, Ministerial Advisor at the MSAH's International Affairs Unit.

The Treaty of Lisbon came into force in the beginning of December 2009, by when all 27 EU member states had ratified it. The Treaty of Lisbon reinforces the core values of the EU Treaty and clarifies the aims that the Union promotes throughout its activities. The Union must pay attention in its work to adequate social protection, ending social exclusion and safeguarding a high standard of health for people. The EU is also furthering these basic values in its external activities.

"The Union has defined itself as a value-driven community. This is not simply rhetoric, because the values exert a legal influence. They may constitute the condition for joining the EU, or there may be consequences if a member state seriously breaches the Union's fundamental values," says Huovinen.

"Gender equality is also one of the Union's underlying values. Also, the Charter of Fundamental Rights has now become legally binding. Under the Charter, gender equality must be ensured in all areas of working life, including in matters of pay."

Opportunities for greater cooperation

The Treaty of Lisbon does not enlarge EU jurisdiction in social policy. Member states decide themselves on their social security system and health care. However, the treaty does increase each country's opportunities to cooperate in social policy and health care. The methods of this cooperation are reminiscent of the existing open methods of coordination: exchanging best practices, requesting opinions and the development of common EU indicators.

The treaty also provides new instruments for public health protection. These give the Union the authority to respond to cross-border health threats. It can prescribe support measures in the event of cross-border health threats using monitoring, alerts and prevention.

Member states can agree joint measures for public health protection by encouraging cutting alcohol and tobacco use that do not require changes to be made to national legislation. Already during Finland's EU Presidency in 2006 an alcohol strategy was created for the EU that dealt with alcohol as a public health issue. Earlier alcohol has been dealt with on a collaborative level mainly in the areas of agriculture, taxation, the internal market or trade.
Statutes concerning pharmaceuticals and medical equipment can now be enacted on the basis of public health, whereas previously they were only done in the framework of the internal market.

Huovinen points out that the European Court of Justice is an important body when it comes to social and health matters. Its decisions have been based on the rights of free movement in the EU internal market, if there has not been any forthcoming legislation on social and health affairs. Because of this it may in some situations make sense to create EU level legislation concerning the social and health sector.

For instance, the European Council of Health Ministers is currently considering whether or not it is better to have a directive defining the rights of patients to seek treatment from a second country and to receive compensation for treatment than for the ECJ to rule on each case on the basis of the rights to free movement within the internal market.

Need for better EU skills

The Treaty of Lisbon has strengthened EU powers of decision-making, and decision-making itself has become more transparent, for example with the strengthening of the position of the European Parliament. The division of powers among member states and the Union was scrutinised. The European Council, which comprises the conferences of heads of state, has a permanent president, has become the body mentioned in the Treaty Establishing the European Community and it can take legally binding decisions. The EU also became a more efficient actor in external affairs when the Treaty of Lisbon expanded the role of the High Representative of the Union for Foreign and Security Policy. At present a foreign relations administration is being created for the EU.

The EU can now take more decisions by qualified majority voting.

Merja Huovinen points to Finland's residence-based social protection. Finland would be unable any longer to prevent alone the adoption of a directive that would enlarge the spheres of entitlement to residence-based social protection.

"We should creatively seek out new allies in pushing through, together with our citizens, issues that are important to us. We should also have the know-how to exert an influence at the right time and in the right place.

"The number of EU actors is increasing, collaboration is intensifying and the importance of having an influence is growing, and this requires that Finns are better acquainted with EU processes, following them and have better EU skills. In particular collaboration with the European Parliament is more important in light of its strengthened position. We need more resources for EU work," says Huovinen.

"For instance, the foreign relations administration is a new kind of actor with which all sectors should have good links. It could be that it will also deal with issues concerning social and health care."

Merja Moilanen

"Riktlinjerna om socialpolitik, hälso- och sjukvård och offentliga tjänster utarbetas fortsatt nationellt, men dessa torde också i fortsättningen påverkas i allt större grad", säger konsultativa tjänstemannen Merja Huovinen vid enheten för internationella ärenden vid social- och hälsovårdsministeriet.

Lissabonfördraget trädde i kraft i början av december 2009 när EU:s samtliga 27 medlemsländer  ratificerade det.

Med Lissabonfördraget förstärktes de grundläggande värderingarna i EU:s grundfördrag och förtydligades de mål som unionen befrämjar i all sin verksamhet. Unionen ska i sin verksamhet ta hänsyn till tillräckligt socialt skydd, bekämpning av social utslagning och skydd av människornas hälsa på hög nivå. EU befrämjar dessa grundläggande värderingar också i EU:s yttre verksamhet.

"Unionen definierade sig själv som en värdegemenskap. Värden utgör inte bara tomma ord, utan de har rättsliga konsekvenser. Värdena kan utgöra ett villkor för anslutning till unionen, eller om ett medlemsland allvarligt bryter mot unionens grundläggande värderingar, kan det också ha konsekvenser", säger Merja Huovinen.

"Jämställdhet mellan könen är också ett av de värden som utgör grunden för unionen. Dessutom har stadgan om de grundläggande rättigheterna nu blivit rättsligt bindande. Enligt den ska jämställdheten mellan könen säkerställas inom alla områden inklusive arbetsliv och lönesättning."

Fler möjligheter till samarbete

Lissabonfördraget utvidgar inte EU:s befogenheter i fråga om socialpolitiken. Medlemsländerna bestämmer själva om sitt system för social trygghet och sin hälso- och sjukvård. Däremot ökar fördraget medlemsländernas möjligheter att samarbeta i fråga om socialpolitik och hälso- och sjukvård. Metoderna för samarbete påminner om de metoder som redan är i bruk inom öppen samordning: utbyte av bästa praxis, begäran om utlåtanden och utveckling av gemensamma indikatorer inom EU.

Fördraget ger nya verktyg för att skydda folkhälsan. Unionen fick befogenheter för att bemöta allvarliga gränsöverskridande hot mot hälsan. Den kan föreskriva om stödåtgärder för uppföljning, larm och bekämpning av gränsöverskridande hot mot hälsan.

För att skydda folkhälsan kan man sluta avtal om gemensamma stödåtgärder för att minska bruket av alkohol och tobak som inte kräver en anpassning av nationell lagstiftning. Redan under Finlands ordförandeskap 2006 skapade man en alkoholstrategi för EU där man behandlade alkohol som en folkhälsofråga. Tidigare hade alkohol på samfundsnivå närmast tagits upp som en fråga som gäller jordbruk, beskattning, inre marknad eller handel.

Regelverk om läkemedel och medicinsk utrustning kan nu upprättas även på folkhälsomässiga grunder. Tidigare grundade sig regelverken enbart på den inre marknaden.

Huovinen påminner om att EU-domstolen är en betydande aktör i sociala frågor och hälsofrågor. Dess beslut har grundat sig på rätten till fri rörlighet inom EU:s inre marknad, om lagstiftning gällande sociala frågor och hälsofrågor som skulle ha tillämpats har saknats. Också på grund av detta kan det vara klokt att åtminstone i vissa situationer skapa lagstiftning på EU-nivå inom social- och hälsovårdsområdet.

Till exempel överväger hälsoministerrådet som bäst om det är bättre att med ett direktiv bestämma om patientens rätt att söka vård i ett annat land och om ersättning för vård i stället för att låta en domstol ta särskilt ställning i varje enskilt fall med stöd av rättigheter som gäller den fria rörligheten på den inre marknaden.

EU-kunnandet ska förbättras

Genom Lissabonfördraget förstärktes EU:s förmåga att fatta beslut och beslutsfattandet blev öppnare: EU-parlamentet fick en stärkt roll. Medlemsländernas och unionens befogenheter granskades. Europeiska rådet, dvs. statschefernas möten, fick en permanent ordförande. Det blev den institution som nämns i grundfördraget och det kan fatta rättsligt bindande beslut. EU blev också en effektivare aktör i fråga om utrikesrelationer när den fick en hög representant för den gemensamma utrikes- och säkerhetspolitiken. För närvarande håller man inom EU på att inrätta en europeisk avdelning för yttre åtgärder.

Allt fler beslut med kvalificerad majoritet kan också fattas nu.

Som exempel tar Merja Huovinen upp den bosättningsbaserade sociala tryggheten i Finland. Finland skulle inte längre ensamt kunna förhindra att ett direktiv som utvidgar kretsen av personer som är berättigade till bosättningsbaserad social trygghet i Finland godkänns.

"Vi måste kreativt söka nya allierade för att driva frågor som är viktiga för oss. Vi måste också kunna verka på rätt plats i rätt tid."

"Det ökade antalet aktörer inom EU, det fördjupade samarbetet och den ökade betydelsen av att få vara med och påverka kräver av finländarna bättre kännedom om och uppföljning av EU:s processer samt kunskap om EU. Särskilt samarbetet med EU-parlamentet blir allt viktigare sedan parlamentets ställning förstärktes. Vi behöver mer resurser för EU-arbetet", säger Huovinen.

"Till exempel är den nya europeiska avdelningen för yttre åtgärder en ny slags aktör med vilken alla områden måste ha goda relationer. Den kan i framtiden även få behandla frågor om social- och hälsovård."

Merja Moilanen