"Terveyden edistämiselle on nyt suurempi tilaus kuin tämän hallituskauden alussa, jolloin Terveyden edistämisen politiikkaohjelma aloitettiin", sanoo ohjelmajohtaja Maija Perho.
"Työttömyyden ja taloudellisen turvattomuuden seurauksia on pystyttävä ehkäisemään. Epäterveelliset elintavat aiheuttavat ylipaino-ongelmia lapsuudesta alkaen, nuorten miesten kunto heikkenee ja alkoholiongelmat kärjistyvät. Sosiaalisten ongelmien ja elintapasairauksien kuormaa on pakko keventää. Jos kunnissa nyt taloustaantuman vuoksi leikataan viimeisetkin ehkäisevän toiminnan määrärahat, korjaavan hoidon kuorma kasvaa hallitsemattomasti."

Terveyden edistämisen politiikkaohjelman mottona on Terveys kaikissa politiikoissa. Sillä tarkoitetaan, että terveysnäkökohdat on otettava huomioon kaikessa yhteiskunnallisessa päätöksenteossa.

"Terveisiin elintapoihin opastavan henkilöstön määrää tuskin voidaan merkittävästi lisätä, mutta terveyden edistämisen näkökulman omaksumista ja osaamista voidaan. Voidaan luoda koko väestölle terveyttä edistäviä olosuhteita ja ympäristöä", Maija Perho sanoo.

Kuntien johdon on varmistettava, että terveyden edistäminen ja ennaltaehkäisy sisältyy vahvasti kuntastrategiaan ja toiminta- ja taloussuunnitelmiin.

"Ei riitä, että terveydenhuollossa omaksutaan ajatus Liike on lääke. Myös kunnallispolitiikassa on liikunnan voimavaroja suunnatessa otettava huomioon terveysliikunnan näkökulma. Kaavoittajilla on oltava näkemys, miten liikenneverkko ja esteettömyys edistävät niin koululaisten kuin ikäihmistenkin liikkumista", Perho selventää.

Perho on Turun kulttuurilautakunnan jäsen. Siellä kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntatoimi etsivät yhdessä keinoja edistää terveyttä ja hyvinvointia ja vähentää syrjäytymistä.

"Esitämme kaupunginhallitukselle, että terveyden edistämiseen varataan määrärahaa käytettäväksi yhdessä suunniteltuihin hankkeisiin. Perustelumme on, että hankkeet lisäävät kuntalaisten hyvinvointia, vähentävät yksinäisyyttä ja syrjäytymistä sekä perusturvalautakunnan kuormitusta."

Taloudellisen taantuman lisäksi uudet kuntarakenteet ja yhteistoiminta-alueet voivat uhata terveyden edistämistä. On mietittävä, miten yhteistoiminta-alueiden sosiaali- ja terveydenhuolto yhteistyössä kuntien koulutoimen, liikunta- ja muun vapaa-aikatoimen ja kaavoituksen kanssa edistävät terveyttä.

Pyöriä ei keksitä uudestaan

Maija Perho tähdentää, että ajatus terveyden edistämisestä ei todellakaan ole uusi. Se on ollut tavoitteena jo monissa ohjelmissa ennen politiikkaohjelmaa. Politiikkaohjelmassa olikin lähtökohtana, että pyöriä ei keksitä uudestaan, vaan rahaa käytetään jo kehitettyjen hyvien käytäntöjen levittämiseen ja niistä tiedottamiseen.

Aiemmin sosiaali- ja terveysministerinä, kansanedustajana ja Turun sosiaalitoimenjohtajana toiminut Maija Perho on käyttänyt hyvien käytäntöjen levittämisessä hyväkseen sekä tuttuja verkostojaan että järjestöjen apua.

"Onneni tässä työssä on ollut, että minulla on ollut kanavia, joiden avulla on ollut helppo toimia. Joskus olen saanut yhteen toimijoita, jotka ovat työskennellet saman asian parissa, mutta eivät ole tienneet toisistaan."

"Järjestöt ovat olleet hyvin aktiivisesti mukana", hän kiittelee. "Ei ole tarvinnut paljon niiden oville kolkutella, vaan niistä on otettu yhteyttä."

Ohjelmalla on useiden järjestöjen kanssa yhteistyösopimuksia, joiden mukaan politiikkaohjelman rahoilla levitetään järjestön kehittämää mallia ja koulutetaan alan ihmisiä. Esimerkiksi Sydänliiton, Diabetesliiton ja Aivohalvaus- ja dysfasialiiton kanssa on yhteinen Valtimoterveyttä kaikille -hanke. Terveydenhuollon, elintapaneuvonnan ja kaupunkisuunnittelun ammattilaiset ovat saaneet rautaisannoksen tietoa ja uusia näköaloja suomalaisten terveyttä rapauttavien valtimosairauksien ehkäisyyn.

Löytyykö kunnista ymmärrystä?

Perhon mukaan kuntien vuoden 2011 budjetit näyttävät, löytyykö kunnissa ymmärrystä terveyden edistämiselle. Esimerkiksi Kuopio on suurista taloudellisista vaikeuksista huolimatta pitänyt budjetissaan terveyden edistämisen määrärahan.

Terveyden edistämisen ajatuksen juurruttamista mittaa myös kuntakysely, jonka THL toteuttaa. Siitä selviää, johdetaanko terveyden edistämistä kunnissa järjestelmällisesti ja miten se on kytketty valtuuston päättämiin strategioihin, seuraako kunnan tarkastuslautakunta hyvinvointimittareita ja onko hyvinvointikertomus otettu käyttöön.

Jotta kunnat voivat seurata väestönsä terveyttä ja hyvinvointia monipuolisesti, on tärkeää, että väestön hyvinvoinnista ja terveydentilasta on saatavissa tietoa.

"Seurantatiedoista pitäisi voida vetää johtopäätöksiä, minkä asioiden kimppuun kunnassa pitäisi käydä. Oikein valituilla indikaattoreilla voidaan vastaisuudessa toivottavasti osoittaa, millaisia vaikutuksia ehkäisevillä toimilla on ihmisten hyvinvointiin."

Perho odottaa seurantaan apua THL:n uudelta Alueelliselta terveys- ja hyvinvointitutkimukselta (ATH), joka tuottaa indikaattoritietoa kuntalaisten terveydestä, hyvinvoinnista, työ- ja toimintakyvystä, palvelujen tarpeesta ja käytöstä sekä niihin vaikuttavista tekijöistä. Tutkimuksen ensimmäinen vaihe on juuri käynnistymässä Turussa, Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla.

Mitä ohjelman jälkeen?

Terveyden edistämisen politiikka -ohjelman määräaika päättyy vuoden päästä. Maija Perho uskoo, että terveyden edistäminen säilyy yhtenä päälinjana sosiaali- ja terveysministeriön strategiassa ja sitä viedään eteenpäin Kaste-ohjelmassa.

"Innokylä-hanke on tärkeä tulevaisuuden työkalu, jonne toivon kerääntyvän hyvin jäsenneltyä tietoa terveyden edistämisen osa-alueista, hyvistä käytännöistä ja toimivista, arvioiduista malleista."

"Jos seuraava hallitus asettaa ohjelman terveyden edistämiseksi, toivon, että siinä jatkettaisiin hyvien käytäntöjen juurruttamista ja mentäisiin syvemmälle jollakin terveyden edistämisen osa-alueella. Lasten ja nuorten ja heidän vanhempiensa varhainen tuki ja interventio olisi yksi tällainen alue", Perho sanoo.

Merja Moilanen

Terveyden edistämisen politiikkaohjelma

The policy programme for health promotion being implemented by the government aims to ensure that municipalities agree on health and well-being promotion targets and to check that they are realised.

The policy programme introduces and enhances health promotion issues throughout many areas of life, including in built-up residential, school and urban environments, child and school health care and occupational health care, and in general community development and recreation. In specific areas of health care, the policy programme aims for healthier lifestyles among the population, less obesity, more exercise, healthier diets, no smoking and only moderate alcohol use.

The motto of the policy programme is ‘Health in all Policies', which underscores that a health perspective needs to be present in all societal decision-making. This is particularly necessary in light of the impact of the economic recession.

"It's unlikely that it'll be possible to greatly increase the numbers of people providing instruction on healthy living, but it is possible to adopt and be versed in a health promotion perspective. We could create the conditions and environment that promote the health of the entire population", says Perho.

She stresses that it is important that municipal leaderships ensure that health promotion and prevention strategies feature strongly in their municipal strategies and their action and financial planning.

Perho also points out that one effect of the structural reforms to municipalities and the creation of cooperation regions for municipalities may be to undermine health promotion. Attention must be given to how the new arrangements will include health promotion in the collaborative work of municipalities concerning schools, sports and recreation and urban planning.

Health promotion has featured in numerous social policy areas over the years. The aim of the policy programme is to target resources into expanding proven good practices and increasing awareness about them.

The programme networks with several non-governmental organizations to fund the dissemination of models developed by them and to provide training for people in health promotion-related fields. For instance, there is a project on promoting healthy arteries for everyone that involves the Finnish Heart Association, the Finnish Diabetics Association and the Finnish Stroke and Dysphasia Association.

Perho says that the local authority budgets for 2011 will show whether municipalities have managed to understand the importance of health promotion. For example, the city of Kuopio, in east Finland, has retained its health promotion budget despite facing a severe financial crisis.

A survey of municipalities being carried out by the National Institute for Health and Welfare will measure how well health promotion thinking has become rooted in municipal practice. The survey will reveal whether municipalities conduct health promotion systematically, how it has been incorporated into municipal strategies, whether municipalities monitor well-being indicators and whether they have adopted well-being reporting practices.

"It should be possible to work out from the follow-up information what issues should be tackled in municipalities. With the right indicators we hope to be able to show the impacts of preventive measures on people's well-being."

The policy programme on health promotion comes to an end in a year. Perho thinks that health promotion will remain a central part of the MSAH's strategy and that it will be incorporated into the work of the National Development Programme for Social Welfare and Health Care. She says that the Innokylä-project is also a potentially important source of information on health promotion themes, good practices and functional models.

"If the next government features health promotion in its programme, I hope that it will continue with the work to inculcate good practices and go further into the different areas of health promotion. One such area is early support and intervention concerning children, youth and their parents."

Merja Moilanen
Translated Mark Waller

Mottot för politikprogrammet för hälsofrämjande är Hälsa i alla politikområden . Med detta menas att hälsoaspekterna ska beaktas i allt samhälleligt beslutsfattande.

"Mängden personal som vägleder till en sund livsstil kan knappast ökas i betydande utsträckning men att man anammar och behärskar hälsofrämjande aspekter kan ökas. Förhållanden och en miljö som främjar hälsan kan skapas för hela befolkningen", säger Maija Perho.

Kommunledningarna måste säkerställa att hälsofrämjande och förebyggande ingår starkt i kommunstrategin och i verksamhets- och ekonomiplanerna.

"Det räcker inte att man inom hälso- och sjukvården anammar idén Motion är bra medicin. Även i kommunalpolitiken måste man beakta motionsaspekten när man anvisar resurser för motion. Planläggare måste ha en vision om hur trafiknätet och tillgängligheten främjar såväl skolelevers som äldre människors rörlighet", förtydligar Perho.

Hon är medlem av kulturnämnden i Åbo. Kultur-, ungdoms- och motionsväsendet i nämnden söker tillsammans metoder för att främja hälsa och välfärd och minska social utslagning.

"Vi föreslår för stadsstyrelsen att anslag reserveras för hälsofrämjande för användning till projekt som planerats tillsammans. Vår motivering är att projekten ökar kommuninvånarnas välfärd, minskar ensamhet och social utslagning samt belastningen på grundskyddsnämnden."

Förutom den ekonomiska nedgången kan nya kommunstrukturer och samarbetsområden hota främjandet av hälsan. Man måste överväga hur social- och hälsovården i samarbetsområdena i samarbete med skolväsendet i kommunerna, idrottsväsendet, det övriga fritidsväsendet och planläggningen främjar hälsan.

Hjulet uppfinns inte på nytt

Maija Perho betonar att tanken på hälsofrämjande verkligen inte är ny. Det har varit målet i flera program före politikprogrammet. Utgångspunkten för politikprogrammet var också att hjulet inte uppfinns på nytt utan att pengar används för att sprida och informera om redan utvecklad god praxis.

Maija Perho som tidigare varit social- och hälsovårdsminister, riksdagsledamot och direktör för socialförvaltningen i Åbo har utnyttjat bekanta nätverk och organisationer för att sprida god praxis.

"Det har varit en lycka för mig att jag har haft kanaler med vars hjälp det varit lätt för mig att arbeta. Ibland har jag samlat aktörer som har arbetat med samma sak, men som inte har känt till varandra."

"Organisationerna har deltagit väldigt aktivt", säger hon. "Man har inte direkt behövt knacka på deras dörr utan de har själva tagit kontakt."

Programmet har samarbetsavtal med flera organisationer. Enligt avtalen sprider man den modell som organisationen i fråga utvecklat och utbildar människor inom området med medel från politikprogrammet. Till exempel har man ett gemensamt projekt, Artärhälsa för alla (Valtimoterveyttä kaikille), med Hjärtförbundet, Diabetesförbundet och Stroke- och dysfasiförbundet. Yrkesverksamma inom hälso- och sjukvården, livsstilsrådgivningen och stadsplaneringen har fått en järnranson av nytt vetande och nya aspekter på hur man förebygger artärsjukdomar som försämrar finländarnas hälsa.

Finns det förståelse i kommunerna?

Enligt Perho visar budgetarna för år 2011 om det finns förståelse för hälsofrämjande i kommunerna. Trots ekonomiska svårigheter har till exempel Kuopio i sin budget behållit ett anslag för hälsofrämjande.

Tanken på att etablera hälsofrämjande mäts också av en kommunenkät av Institutet för hälsa och välfärd. Av denna framgår om hälsofrämjandet i kommunerna styrs systematiskt och hur det är kopplat till fullmäktiges beslutade strategier, huruvida kommunens granskningsnämnd följer välfärdsmätare och om en välfärdsberättelse tagits i bruk.

För att kommunerna ska kunna följa upp sin befolknings hälsa och välfärd mångsidigt är det viktigt att det finns information om befolkningens välfärd och hälsotillstånd.

"Av uppföljningsdata borde man kunna dra slutsatser om vilka saker kommunen borde ta itu med. Med rätt valda indikatorer kan man längre fram visa vilka effekter förebyggande åtgärder har på människors välfärd."

Perho väntar på hjälp till uppföljningen av Institutets för hälsa och välfärd regionala hälso- och välfärdsforskning som producerar indikatorinformation om kommuninvånarnas hälsa, välfärd, arbets- och funktionsförmåga, behov och anlitande av tjänster och faktorer som påverkar dem. Forskningens första skede håller precis på att inledas i Åbo, Kajanaland och Norra Österbotten.

Vad händer efter programmet?

Mandattiden för politikprogrammet för hälsofrämjande går ut om ett år. Maija Perho tror att hälsofrämjandet bibehålls som en huvudlinje i social- och hälsovårdsministeriets strategi och att det förs framåt i Kaste-programmet.

"Projektet Innoby är ett viktigt verktyg för framtiden och jag hoppas att i det samlas mycket analyserad information om hälsofrämjandets delområden, god praxis och fungerande, utvärderade modeller."

"Om nästa regering sätter upp ett program för hälsofrämjande, hoppas jag att man i programmet fortsätter att etablera god praxis och går djupare in på något av hälsofrämjandets delområden. Tidig intervention och tidigt stöd av barn och unga och deras föräldrar vore ett sådant område", säger Perho.

Merja Moilanen