"Talouskriisin aikana on vaarana, että työhyvinvointi jää vähälle huomiolle, vaikka sille voi olla tavallista enemmän tarvetta. Henkilöstöä vähennetään, ja jäljellä jäävien työtahti tiukkenee. Irtisanomiset luovat myös epävarmuutta, ja se vaarantaa työhyvinvointia, vaikka irtisanomiset eivät edes koskisi omaa työpaikkaa", sanoo ylitarkastaja Ismo Suksi.

Sosiaali- ja terveysministeriön Työhyvinvointifoorumi järjestää yhdessä Työterveyslaitoksen kanssa seminaarikiertueen, jolla korostetaan, että nyt jos koskaan on tärkeä pitää huolta työhyvinvoinnista. Laman varjolla työpaikoilla voidaan kiristää henkilökunnan etuja, mikä voi olla tuhoisaa työhyvinvoinnille ja tuottavuudelle.

"Kuitenkin työhyvinvointi ja tuottavuus kulkevat käsi kädessä: kun pidetään huolta työhyvinvoinnista, tuottavuuskin on parempaa", Suksi vakuuttaa.

Seminaarikiertueella esitetään runsaasti erimerkkejä, miten tuottavuutta ja työhyvinvointia edistetään alueen työpaikoilla.

Tuottavuudesta on pidettävä lähivuosina huolta, kun suuret ikäluokat siirtyvät eläkkeelle ja työhön osallistuvat ikäluokat ovat yhä pienempiä.

Tässä mielessä nykyinen taloustaantuma osui huonoon aikaan ja romuttaa osin pyrkimyksiä työurien pidentämiseen. Lama aikaistaa suurten ikäluokkien eläkkeellesiirtymistä, kun henkilöstön vähentämistarpeissa turvaudutaan eläkeratkaisuihin.

"Eläkkeelle siirtyneitä saadaan harvoin enää takaisin työelämään, ja taantuman jälkeen nuoremmat ikäluokat voivat joutua työpaikoilla koville. Osaavia vanhempia työntekijöitä on saneerattu pois ja nuorempien työtahti voi olla entistä kireämpi", Ismo Suksi arvelee.

"Elpymisen alkaessa etulyöntiasemassa ovat ne työnantajat, joilla on valmiit suunnitelmat ja henkilöstö työkykyisenä ja motivoituneena koossa. Tämän vuoksi myös lomautettujen ja työttömien työkyvystä on huolehdittava. Lomautuksistakin voi olla haittaa pitkäksi aikaa työpaikoilla: ne sekoittavat pakan ja palautuminen voi kestää pitkään, sitten kun henkilöstö palaa työhönsä."

Työhyvinvointifoorumi tarjoaa alustan yhteistyölle

Ismo Suksen mukaan nykyään on yleistynyt laajan työhyvinvoinnin käsite, johon sisältyy sekä perinteinen, fyysiseen työympäristöön - koneisiin, laitteisiin, työasentoihin - liittyvä työturvallisuus kuin myös johtamiskulttuuri ja osaaminen.

"Työhyvinvointi voidaan itse asiassa määritellä tavoitetilaksi, jossa jokaisella on mahdollisuus työssä onnistumiseen ja mielihyvän saavuttamiseen työn kautta. Työpaikoilla siihen pyritään erilaisilla järjestelmillä, joita ovat työturvallisuus, työterveyshuolto, osaamisen varmistaminen, työkykyä yllä pitävä toiminta, työpaikkaruokailu, liikunta- ja kulttuurisetelit", Suksi luettelee.

"On parempi määritellä työhyvinvointi positiivisesti jonkin myönteisen ilmentymänä eikä negatiivisesti jonkin epämiellyttävän tai vaarallisen poissaolona."

Työhyvinvoinnin edistämisessä tarvitaan monen eri toimijan yhteistyötä. Työhyvinvointifoorumi tarjoaa yhteistyölle alustan. Foorumi on myös yksi informaatio-ohjauksen väline. Lainsäädäntö yksin ei riitä työhyvinvoinnin kehittämiseen, vaan lisäksi tarvitaan foorumin kaltaista verkottumista, vuorovaikutusta ja hyvien käytäntöjen ja kokemusten vaihtoa.

Työhyvinvointikiertueen avausseminaari pidettiin 9. joulukuuta Helsingissä, ja ensi vuoden puolella jatketaan. Seminaarin aihe näyttää kiinnostavan, sillä siihen osallistui yli 400 henkilöä.

Kaikkiaan järjestetään kymmenen seminaaria. Seuraavat ovat Tampereella 15.2.2010, Oulussa 15.3. ja Kuopiossa 12.4.

Seminaarit on suunnattu työsuojeluvaltuutetuille ja henkilöstöhallinnon ja työterveyshuollon henkilöstölle. Niiden yhteydessä on pienyrittäjille tarkoitettu yrittäjäilta, joissa pohditaan pienyritysten työhyvinvoinnin ongelmia.

"Pienissä yrityksissä työterveyshuoltoa ja työhön liittyvien riskien arviointia ei ehkä ole hoidettu riittävän hyvin, koska nämä tehtävät joudutaan usein hoitamaan muun työn ohella. Toisaalta pienissä yrityksissä on usein hyvä työilmapiiri, kun tieto kulkee ja yhteydenpito on välitöntä", Ismo Suksi toteaa.

Merja Moilanen

The MSAH's Wellbeing at Work Forum is organizing, together with the Finnish Institute of Occupational Health, a series of roving seminars designed to emphasize that now is the time, if ever, to take care of workplace welfare. Workplaces overshadowed by the recession may lead to staff benefits being tightened up, which can have a destructive effect on workplace wellbeing and productivity.

"Nevertheless, wellbeing at work and productivity go hand in hand: when you take care of workplace wellbeing, productivity is better", says Suksi.

The series of seminars presents an abundance of examples of how productivity and wellbeing at work are promoted at workplaces regionally.

Productivity must be attended to in the coming years, as the largest age groups head for retirement and those age groups in working life are increasingly smaller.

In this sense the current economic recession has hit at a bad time and will wreck a part of the efforts to prolong working life. The recession is bringing forward the retirement of the large age groups, as staff reduction needs are secured with the retirement option.

"Those retiring will rarely return to working life, and after the recession the younger age groups may have a hard time in the workplace. Skilled, older employees are cleared away and the pace of work of younger employees may be more severe than before", Suksi reckons.

"Once the recovery gets underway those in a position of advantage will be employers who have ready plans together with employee working ability and motivation. This is why the work ability of people temporarily laid off and unemployed is worrying. Temporary lay-offs can be detrimental for a workplace in the long run: they cause confusion and recovery can take a long time after staff return to their jobs."

Wellbeing at Work Forum is a basis for collaboration

In Ismo Suksi's view a broad conception of workplace wellbeing has now become widespread. This contains traditional matters of the physical working environment - machinery, equipment, working positions - related to occupational health and safety as well as the management culture and expertise.

"Wellbeing at work can actually be defined as an objective, in which everyone has the chance to succeed at work and to gain satisfaction from work. For this, different arrangements are sought for workplaces, which include occupational safety, occupational health care, strengthening expertise, activities to maintain working capacity, lunch breaks, the use of sport and cultural vouchers", says Suksi.

"It is better to define workplace wellbeing affirmatively as an positive expression, and not negatively as some unpleasant or dangerous default."

Efforts in Finland to promote wellbeing at work demand the combined work of various quarters. The Wellbeing at Work Forum provides a basis for collaboration. The Forum is also a tool for information guidance. Legislation alone is not sufficient to develop workplace wellbeing. What is needed in addition is the sort of networking, interaction and exchange of good practices and experiences that comprises the Forum.

The first seminar in the series of such events was held in Helsinki on 9 December. The series will continue in 2010 with ten seminars scheduled. The events are especially aimed at people involved in occupational safety, personnel management and occupational health care.

There will also be activity for small businesses to look at the problems of workplace wellbeing in small enterprises. It is an area that, according to Ismo Suksi, needs more attention.

"Occupational health in small enterprises and estimating the risks associated with it have perhaps not been well enough attended to, because it often entails dealing with other things apart from the job. On the other hand, small enterprises often have a good working atmosphere because the flow of information and contact is direct."

Merja Moilanen
Translated Mark Waller

Social- och hälsovårdsministeriets Forum för välbefinnande i arbetet ordnar tillsammans med Arbetshälsoinstitutet en seminarieturné med vilken man betonar att nu eller aldrig är det viktigt att värna om välbefinnandet i arbetet. I skuggan av nedgången kan man dra in personalförmåner på arbetsplatserna, vilket kan vara förödande för välbefinnandet i arbetet och produktiviteten.

"Trots allt går välbefinnande i arbetet och produktivitet hand i hand: när man värnar om välbefinnandet i arbetet är också produktiviteten högre", försäkrar Suksi.

Under seminarieturnén presenteras ett flertal exempel på hur man främjar produktivitet och välbefinnande i arbetet på arbetsplatserna i området.

Det gäller att se till produktiviteten under de närmaste åren när de stora åldersklasserna går i pension och åldersklasser som deltar i arbete är allt mindre.

I detta avseende inträffar den nuvarande ekonomiska nedgången vid en illa vald tidpunkt och kullkastar delvis ansträngningarna att förlänga yrkeskarriärerna. Den ekonomiska nedgången tidigarelägger de stora åldersklassernas pensionering när man tar till pensionslösningar vid personalnedskärningar.

"Det är sällan som personer som gått i pension återgår till arbetslivet, och efter recessionen kan de yngre åldersklasserna ha svårt att klara sig på arbetsplatserna. Kompetenta äldre arbetstagare har bortrationaliserats och arbetstakten för de yngre kan vara ännu hårdare", säger Ismo Suksi.

"När återhämtningen börjar har arbetsgivare med färdiga planer och en arbetsför och motiverad personal en fördel. Därför måste man också ta hand om arbetsförmågan hos permitterade och arbetslösa. Permitteringarna kan vara till skada på arbetsplatserna under en lång tid: de skapar oreda och återhämtningen kan ta lång tid när personalen återgår till arbetet."

Forumet för välbefinnande i arbetet erbjuder en plattform för samarbete

Enligt Ismo Suksi har numera en omfattande uppfattning av begreppet välbefinnande i arbetet, som inbegriper både arbetarskydd som anknyter till en traditionell, fysisk arbetsmiljö - maskiner, apparater, arbetsställningar - liksom även ledarskapskultur och kunnande, spridit sig.

"Välbefinnande i arbetet kan i själva verket definieras som en målbild där alla har möjlighet att lyckas i arbetet och uppnå tillfredsställelse genom arbetet. På arbetsplatserna försöker man uppnå detta genom olika system som arbetarskydd, företagshälsovård, säkerställande av kunnandet, verksamhet som upprätthåller arbetsförmågan, personalbespisning, motions- och kultursedlar", räknar Suksi upp.

"Det är bättre att definiera välbefinnande i arbetet positivt som ett uttryck för någonting positivt och inte negativt som frånvaro av någonting otrevligt eller farligt."

Vid främjandet av välbefinnande i arbetet behövs samarbete mellan flera olika aktörer. Forumet för välbefinnande i arbetet erbjuder en plattform för samarbetet. Forumet är också ett verktyg för informationsstyrning. Lagstiftningen ensam räcker inte till att utveckla välbefinnande i arbetet utan dessutom krävs nätverksbildning, växelverkan och utbyte av god praxis och erfarenheter likt forumet.

Öppningsseminariet för turnén om välbefinnande i arbetet hölls den 9 december i Helsingfors och fortsätter nästa år. Temat för seminariet ser ut att intressera folk då över 400 personer deltog i seminariet i Helsingfors.

Sammanlagt ordnas tio seminarier. Följande seminarier hålls i Tammerfors 15.2.2010, Uleåborg 15.3 och Kuopio 12.4.

Seminarierna riktar sig till arbetarskyddsfullmäktige och anställda inom personalförvaltningen och företagshälsovården. I anslutning till seminarierna ordnas en företagarkväll för småföretagare, där man begrundar småföretagens problem när det gäller välbefinnande i arbetet.

"I småföretag har företagshälsovården och bedömning av risker i arbetet kanske inte skötts tillräckligt väl, eftersom dessa frågor ofta måste skötas vid sidan av det övriga arbetet. Å andra sidan har småföretag ofta ett gott arbetsklimat med fungerande informationsutbyte och direkta kontakter", konstaterar Ismo Suksi.

Merja Moilanen