Pienten lasten vanhempien mahdollisuus perhevapaisiin on tärkeä osa suomalaista perhe- ja väestöpolitiikkaa. Vuoden 2010 alussa isyysvapaata pidennetään neljästä viikosta kuuteen. Nyt mietitään seuraavan hallituskauden vanhempainvapaaratkaisuja. Sosiaali- ja terveysministeriö asetti syyskuussa valmistelutyötä varten vanhempainvapaatyöryhmän. "Esiin on noussut ainakin vanhempainvapaiden pidentäminen edelleen, mahdollisesti isille korvamerkityn vapaan kautta", kertoo työryhmän puheenjohtaja, lapsiasiavaltuutettu Maria Kaisa Aula.

Lapsen hyvinvointi on työryhmän keskeinen näkökulma. "Vanhempainvapaatyöryhmiähän on ollut vuosien varrella monia ja monenlaisia. Ero aikaisempiin työryhmiin verrattuna on lapsinäkökulman painottuminen työelämä- ja tasa-arvonäkökulman ohella", Aula kertoo työryhmän työn lähtökohdista. Toinen keskeinen ajatus on yhteisen vanhemmuuden vahvistaminen.

Työryhmässä tulevat lisäksi esille perhevapaiden vaikutus syntyvyyteen, imetyksen edistäminen sekä osa-aikaisen työnteon mahdollistaminen. Erityiskysymyksiä ovat esimerkiksi monikkoperheiden asema, adoptiovanhemmuus, samaa sukupuolta olevien perheet ja yksinhuoltajat. Rahoituksessa pohditaan sekä kustannusten jakautumista mies- ja naisvaltaisille aloille että toisaalta valtion rahoitusosuutta suhteessa työnantajiin ja työntekijöihin.

Lapsen tarpeet etualalle

Miten työryhmä aikoo lähestyä kysymystä lapsen hyvinvoinnista?

"Kuulemme kevään aikana asiantuntijoita ja tutkijoita siitä, miltä perhevapaajärjestelmä näyttää lasten varhaisten vuosien kehityksen näkökulmasta. Ovatko nykyiset vanhempainvapaat tarpeeksi pitkiä pienen lapsen kehityksen kannalta", Maria Kaisa Aula miettii.

"On hyvä tiedostaa, että asioilla voi olla jonkin verran erilaisia painotuksia, kun niitä katsotaan lapsen, isän tai äidin näkökulmasta. Kaikki näkökulmat olisi otettava huomioon, kun järjestelmää kehitetään", hän muistuttaa.

"Olisiko viisasta toimia niin, että mahdollisimman vähän alle yksivuotiaita tulee päiväkotiin. Lapset, jotka eivät osaa vielä kävellä eivätkä puhua, tarvitsevat paljon hoitajien aikaa ja ovat päiväkodeille haasteellisia hoidettavia", Aula toteaa.

Mallia otetaan muista Pohjoismaista

Vanhempainvapaatyöryhmä aikoo hakea hyviä ajatuksia ja käytäntöjä ennen kaikkea muista Pohjoismaista. Niissä on pidennetty vanhempainvapaita ja toisaalta isille on korvamerkitty perhevapaisiin omia kiintiöjaksoja. Myös Saksassa ja Ranskassa on tehty äskettäin uusia linjauksia, joihin työryhmässä perehdytään.

Ruotsissa ansiosidonnainen vanhempainvapaakausi on puolitoista vuotta: ensimmäiset puoli vuotta äidille, toiset puoli vuotta kummalle vanhemmalle tahansa, ja viimeinen puoli vuotta isälle. Saadakseen viimeisen puolen vuoden osuuden ansiosidonnaista vapaata, vanhempainvapaan käyttäjän täytyy olla nimenomaan isä. Kaikkea vanhempainvapaata ei myöskään ole pakollista käyttää lapsen ensimmäisen puolentoista ikävuoden aikana, vaan vapaata voi jaksottaa niin, että sitä voi käyttää myöhemminkin.

Onko tämä myös Suomen perhevapaiden kehityssuunta?

"Minulla on sellainen tuntuma, että Suomessa käytössä olevaa 10 kuukauden vanhempainvapaata ei kovin helposti voida pilkkoa pienempiin jaksoihin, jotka olisivat korvamerkittyjä. Isän osuuden lisääminen pitäisi tehdä niin, että vanhempainvapaakautta pidennetään", Aula pohtii

"Mutta alamme nyt selvitellä näitä asioita. Varmasti nämä molemmat suunnat ovat tässä työssä esillä. Merkitystä on luonnollisesti sillä, mitä poliittiset päättäjät ja puolueet ajattelevat näistä asioista. Sitten on tietysti kysymys rahoituksesta, kuka tämän kaiken maksaa", hän naurahtaa.

Järjestelmä selkeämmäksi

Myös perhevapaajärjestelmän selkiyttämistä kaivataan. Vanhemmat kokevat erilaiset vapaat sekä niihin liittyvät etuudet ja oikeudet usein sekaviksi. Perhevapaajärjestelmän pitäminen joustavana aiheuttaa helposti jonkin verran monimutkaisuutta ja epäselvyyttä. Työryhmä kiinnittää työssään huomiota myös tähän ulottuvuuteen.

Varsinaista lainsäädäntötyötä työryhmä ei tee. Tarkoitus on hakea perhevapaajärjestelmän kokonaisuuden kehittämiseen suuntaviivoja ja yhteisymmärrystä laajapohjaisen kokoonpanon kautta.

Asiantuntijoita kuullaan keväällä

Vanhempainvapaatyöryhmä jatkaa työtään keväällä 2010 kuulemalla asiantuntijoita ja perehtymällä aihepiirin keskeiseen tutkimustietoon. Kesäkauden aikana tehdään arviointia ja käydään keskustelua kehittämislinjoista. Syksyllä työryhmä työstää suosituksensa vanhempainvapaajärjestelmän uudistamiseksi.

STM:n lisäksi työryhmässä ovat edustajat hallituksen kahdesta politiikkaohjelmasta, työ- ja elinkeinoministeriöstä, valtiovarainministeriöstä, Kansaneläkelaitoksesta, työmarkkinoiden keskusjärjestöistä, valtion ja kuntien työmarkkinalaitoksista, Suomen Yrittäjistä sekä tasa-arvoasiain neuvottelukunnasta. Kansalaisjärjestöistä mukana ovat Pelastakaa Lapset, Väestöliitto ja Allianssi. Työryhmän toimikausi kestää vuoden 2010 loppuun.

Terhi Aalto

Lisää tietoa

Vanhempainvapaatyöryhmä

 The main perspective of the working group is the welfare of children.

"Over the years there have been many and varied working groups on parental leave. The difference with the previous working groups is that the viewpoint of children is being stressed in addition to the viewpoints of working life and gender equality", says Aula of the working group's starting point. The second key idea is to strengthen joint parenting.

The working group will also consider the impact of parental leave on the birth rate, promoting breast feeding and enabling part-time working. Special issues include, for instance, the position of families with two or more children born at the same time, adoptive parenthood, same sex families and single parents. In matters of financing, consideration is being given to both the division of costs for sectors predominantly employing men or women and, on the other hand, the share of funding in terms of employers and employees.

Children's needs in the foreground

How does the working group intend to approach the issue of child welfare?

"During the spring we heard from specialists and researchers on how the family leave system looks from the viewpoint of the development of the child's early years. Are current parental leave entitlements long enough from the perspective of the development of a small child?" Aula wonders.

"It is good to realize that matters could to some extent have different emphases, when they are viewed from the perspectives of the child, father or mother. All viewpoints must be taken into account when developing the system."

"Wouldn't it be wise to act in such a way that as few under one-year-olds as possible go to day care? Children who don't know how to walk or talk need plenty of time from carers and are hard for day care centres to care for", says Aula.

Models from other Nordic countries

The working group on parental leave intends to acquire good ideas and practices above all from other Nordic countries. In these countries parental leave has been lengthened and on the other hand quota periods for family leave are earmarked for fathers. Also, in Germany and France new procedures have recently been set with which the working group is familiarizing itself.

In Sweden, earnings related parental leave is a year and a half: the first six months for the mother, the second six months for either parent and the last six months for the father. To get the last six months of earnings related leave, the parental leave taker specifically has to be the father. It is not compulsory to take all the parental leave entitlement during the child's first 18 months, as leave can also be divided into periods to be used later.

Is this also the likely course of family leave in Finland?

"I get the feeling that it would not be easy to divide up the 10 months of parental leave in use in Finland into smaller periods that could be earmarked. Increasing the fathers' share should be done by making parental leave longer", says Aula.

"But now we are going to clear up these issues. Certainly, both these orientations are evident in this work. Naturally, it is important what political decision-makers and parties think of these things. Then it is of course a matter of funding, of who is going to pay for all this", she says with a laugh.

Making a clearer system

Efforts are also being made to clarify the family leave system. Parents often find the different forms of leave and the benefits and rights related to them confusing. Making the family leave system flexible easily causes it to be to some degree complicated and unclear. The working group is also looking at this aspect of the system.

But the working group will not do legislative work. Its purpose is to yield guidelines and a consensus via its broad-based composition on the development of the overall family leave system.

Expert input next spring

The parental leave working group will proceed with its work in spring 2010 by hearing experts and becoming acquainted with the main research in the field. In the summer an assessment will be made and discussion started on development lines. In the autumn the working group will focus on its proposal for the reform of the parental leave system.

In addition to the MSAH, the working group comprises representatives of the government's two policy programmes, the Ministry of Employment and the Economy, the Ministry of Finance, the Social Insurance Institution of Finland, the main labour market organizations, state and municipal labour market institutions, the Federation of Finnish Enterprises and the Council for Gender Equality. NGOs involved include Save the Children Finland, the Family Federation and Finnish Youth Cooperation - Allianssi. The working group's term lasts until the end of 2010.

Terhi Aalto

En central synvinkel för arbetsgruppen är barnets välbefinnande. "Det har ju funnits flera och varierande arbetsgrupper för föräldraledighet under årens lopp. Skillnaden jämfört med de tidigare arbetsgrupperna är att barnperspektivet betonas vid sidan om arbetslivs- och jämställdhetsperspektivet", berättar Aula om utgångspunkterna för gruppens arbete. Den andra viktiga tanken är att förstärka det gemensamma föräldraskapet.

Arbetsgruppen tar även upp familjeledigheters inverkan på nativitet, främjande av amning och möjligheter att arbeta på deltid. Speciella frågor är till exempel ställningen för flerlingsfamiljer, adoptivföräldraskap, familjer och ensamförsörjare av samma kön. I fråga om finansiering begrundar gruppen både fördelning av kostnaderna mellan mans- och kvinnodominerade branscher och statens finansieringsandel i förhållande till arbetsgivare och arbetstagare.

Barnets behov i första rummet

Hur tänker arbetsgruppen ta itu med frågan om barnets välbefinnande?

"Vi ska under våren höra sakkunniga och forskare om hur familjeledighetssystemet ser ut med hänsyn taget till utvecklingen under de tidiga åren. Är nuvarande föräldraledigheter tillräckligt långa med avseende på ett litet barns utveckling", undrar Maria Kaisa Aula.

"Det är bra att vara medveten om att det kan finnas olika prioriteringar när man ser sakerna ur barnets, pappans eller mammans synvinkel. Samtliga synvinklar bör beaktas vid utvecklandet av systemet.", påminner hon.

"Vore det klokt att handla så att så få ettåringar som möjligt lämnas på daghem. Barn som vare sig kan gå eller tala tar mycket av vårdarnas tid i anspråk och det är krävande att ta hand om dem", säger Aula.

Övriga Norden som modell

Arbetsgruppen för föräldraledighet tänker söka bra idéer och praxis framför allt i de övriga nordiska länderna. Där har man förlängt föräldraledigheterna och å andra sidan öronmärkt egna kvoterade perioder för pappornas familjeledigheter. Tyskland och Frankrike har nyligen också gjort nya linjedragningar, som arbetsgruppen ska sätta sig in i.

I Sverige är den inkomstrelaterade föräldraledighetsperioden ett och ett halvt år och uppdelat i tre perioder: första halvåret hör till mamman, andra halvåret för endera parten och det sista halvåret till pappan. För att kunna bli beviljad inkomstrelaterad ledighet under det sista halvåret, ska den som tar ut föräldraledighet uttryckligen vara pappan. Det är inte heller nödvändigt att ta ut all föräldraledighet under barnets första 18 månader i livet, utan man kan dela upp ledigheten i perioder så att den också kan användas senare.

Är detta också en trend för familjeledigheterna i Finland?

"Jag har en känsla av att den föräldraledighet på tio månader som används i Finland inte särskilt lätt låter sig delas in i kortare öronmärkta perioder. Pappans andel borde ökas genom att förlänga föräldraledighetsperioden", säger Aula

"Men vi ska nu börja utreda dessa frågor. Säkert blir båda dessa riktningar diskuterade i detta arbete. Naturligtvis har det betydelse vad politiska beslutsfattare och partier tänker om dessa frågor. Sedan är det naturligtvis en finansieringsfråga, vem som ska betala allt detta", skrattar hon till.

Tydligare system

Det behövs klarhet i familjeledighetssystemet. Föräldrarna upplever ofta att olika ledigheter och förmåner och rättigheter med anknytning till dessa är oöverskådliga. Att bevara familjeledighetssystemet flexibelt leder till att det lätt blir något komplext och oklart. Arbetsgruppen fäster uppmärksamhet vid denna dimension i sitt arbete.

Arbetsgruppen bedriver inte något egentligt lagstiftningsarbete. Syftet är att genom en sammansättning med bred bas söka riktlinjer och samförstånd för att utveckla familjeledighetssystemet i sin helhet.

Sakkunniga ska höras under våren

Arbetsgruppen för föräldraledighet fortsätter sitt arbete under våren 2010 genom att höra sakkunniga och sätta sig in i viktiga forskningsrön inom området. Gruppen ska under vårperioden göra utvärderingar och föra diskussioner om utvecklingslinjerna. På hösten ska arbetsgruppen utarbeta sina rekommendationer för revidering av föräldraledighetssystemet.

Förutom social- och hälsovårdsministeriet finns i arbetsgruppen representanter från två av regeringens politikprogram, arbets- och näringsministeriet, finansministeriet, Folkpensionsanstalten, centrala arbetsmarknadsorganisationer, statens arbetsmarknadsverk och Kommunala arbetsmarknadsverket, Företagarna i Finland samt delegationen för jämställdhetsärenden. Av medborgarorganisationerna deltar Rädda Barnen, Väestöliitto och Allians. Arbetsgruppens mandatperiod går ut vid utgången av år 2010.

Terhi Aalto

Läs mera

Arbetsgruppen för föräldraledighet