Yläkulma
Yläkulma on ajankohtaisia sosiaali- ja terveyspoliittisia aiheita käsittelevä kirjoitussarja.
Lähes 40 suomalaista sairastuu päivittäin muistisairauteen
Muistisairaudet koskettavat suurta osaa suomalaisista joko suoraan tai välillisesti. Vaikkei omassa muistissa olisikaan vikaa, voi lähipiirissä olla muistisairas ihminen. Muistisairauksiin sairastuu 36 suomalaista päivässä eli noin 13 000 ihmistä vuodessa. Suurten ikäluokkien eläköityessä ja eliniän pidentyessä kasvaa muistisairaiden määrä jatkuvasti.
Tähän haasteeseen ollaan nyt tarttumassa, kun kansallinen muistiohjelma on valmistunut. Muistiohjelman on laatinut sosiaali- ja terveysministeriön asettama työryhmä, jonka puheenjohtajana toimi ylijohtaja Päivi Sillanaukee.
Ohjelman tavoitteena on muistiystävällinen Suomi. Tarkoituksena on herätellä ihmisiä tunnistamaan muistiongelmat ja puuttumaan niihin ajoissa.
Muistisairaudet ovat sosiaalineuvos Päivi Voutilaisen mukaan rypäs sairauksia, joiden merkitystä ei vielä riittävässä määrin ole ymmärretty. Sairauksilla on kuitenkin mittavat vaikutukset paitsi kansanterveyteen myös -talouteen.
"Kustannukset johtuvat sairastuneiden suuresta määrästä ja siitä, että suuri osa hoidettavista tarvitsee ympärivuorokautista hoitoa", selventää työryhmän varapuheenjohtajana toiminut Voutilainen.
Häpeä estää hakeutumasta hoitoon
Merkittävä osa muistisairaista jää tällä hetkellä diagnosoimatta. Varhainen diagnoosi, oikea-aikainen kuntoutus ja hoito parantaisivat sairastuneen toimintakykyä ja elämänlaatua.
"Diagnosoimaton muistipotilas on yhteiskunnalle kaikkein kallein potilas. Sairaus johtaa hallitsemattomaan sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttöön sekä ennenaikaiseen ympärivuorokautisen hoidon ja huolenpidon tarpeeseen", sanoo Sillanaukee.
Muistisairauksiin on liittynyt perinteisesti kielteinen leima, ja sairastuneet ovatkin joutuneet kantamaan kahdenlaista taakkaa: omaa sairauttaan ja häpeää sairastamisesta. Voutilaisen mukaan muistiohjelma auttaa vähentämään kielteisiä asenteita.
"Kielteiset asenteet viivästyttävät hoitoon hakeutumista. Muistisairaiden pitää voida elää yhteiskunnan tasavertaisina jäseninä muiden hyväksyminä."
Alkoholidementia myös muistisairaus
Toisin kuin voisi luulla, kaikki muistisairaat eivät sairasta vanhusväestölle tyypillisiä muistisairauksia. Nuorikin ihminen voi saada etenevän muistisairauden. Alkoholiriippuvaisista jopa joka kymmenes sairastuu alkoholidementiaan.
"Pelkona on, että muistisairaudet vyöryvät yhtä aikaa monesta ovesta", sanoo Voutilainen.
Vaikka lähivuosina ei ole tiedossa uutta, parantavaa lääkehoitoa muistisairauksiin, voi jokainen tehdä jotain oman muistinsa ylläpitämiseksi. Voutilainen ja Sillanaukee kehottavatkin jokaista huolehtimaan omasta aivoterveydestään.
Läpi elämän jatkuvalla aivoterveydellä varmistetaan se, että ihminen pysyy pidempään työkykyisenä. Muistisairauksiin sairastuttaisiin tällöin entistä harvemmin ja iäkkäämpinä.
Muistisairauksien puhkeamista voidaan vähentää muun muassa terveillä elämäntavoilla ja henkistä vireyttä ylläpitämällä. Sillanaukee korostaa, että työpaikoilla keskeistä on tukea hyvällä johtamisella työssä jaksamista, hallita työn kuormittavuutta sekä ylläpitää hyvää työilmapiiriä.
"Sosiaaliset suhteet edistävät aivoterveyttä, samoin työ- ja perhe-elämän yhteensovittaminen", toteaa Sillanaukee.
"Aivoterveys on tärkeä pääoma. Siihen kannattaa satsata koko elämän ajan", lisää Voutilainen.
Toimittaja: Tiina Tuominen
Focus
Focus is a series of articles dealing with social and health policy issues.
Fokus
Fokus är en skriftserie som behandlar aktuella social- och hälsovårdspolitiska ämnen.
Varje dag får närmare 40 finländare minnessjukdomar
Minnessjukdomarna berör en stor del av finländarna, antingen direkt eller indirekt. Fastän det egna minnet fungerar normalt, kan någon närstående person lida av en minnessjukdom. Varje dag insjuknar 36 finländare i någon minnessjukdom, vilket motsvarar omkring 13 000 personer årligen. Samtidigt som de stora åldersklasserna uppnår pensionsåldern och livstiden förlängs, ökar också minnesjukdomarna kontinuerligt.
Det nationella minnesprogrammet innebär att man nu tar tag i den här utmaningen. Programmet har utarbetats av en arbetsgrupp vid social- och hälsovårdsministeriet, där överdirektör Päivi Sillanaukee har fungerat som ordförande.
Målet med programmet är ett minnesvänligt Finland. Meningen är att göra folk bättre på att känna igen minnessjukdomar och ingripa i tid.
Enligt socialråd Päivi Voutilainen finns det inte tillräcklig förståelse för vad minnessjukdomarna innebär. Sjukdomarna har trots allt betydande följder både för folkhälsan och nationalekonomin.
"Kostnaderna beror dels på att så många lider av sjukdomen, dels på att så många av dem behöver vård dygnet runt ", förklarar Voutilainen, som också har fungerat som viceordförande för arbetsgruppen.
Skam gör att färre söker vård
En betydande del av de minnessjuka blir för tillfället utan diagnos. En tidig diagnos i samband med rehabilitering och vård vid rätt tidpunkt skulle förbättra den minnessjukas handlingsförmåga och livskvalitet.
"En odiagnostiserad minnespatient blir dyrast för samhället. Sjukdomen leder till att patienten använder sig av social- och hälsovårdstjänster obehärskat och behöver vård och omhändertagande dygnet runt i ett tidigare skede", säger Sillanaukee.
Traditionellt har minnessjukdomarna dragits med en negativ stämpel, och de insjuknade har varit tyngda av både sin egen sjukdom och skammen för den. Enligt Voutilainen hjälper minnesprogrammet att förändra inställningen till minnessjukdomar.
"De negativa attityderna fördröjer uppsökandet av vård. Minnessjuka personer måste kunna leva som jämlika samhällsmedlemmar och accepteras av andra."
Alkoholdemens också en minnessjukdom
Alla minnessjuka personer lider inte av den typ av minnessjukdomar som är typiska för den äldre befolkningen, även om man kunde tro annorlunda. Också en ung människa kan få en framskridande minnessjukdom. Av de som är beroende av alkohol insjuknar till och med var tionde i alkoholdemens.
"Ett orosmoment är att det plötsligt dyker upp en massa olika minnessjukdomar på flera olika fronter", säger Voutilainen.
Trots att det inget nytt botemedel för minnessjukdomar är påkommande inom de närmaste åren, kan var och en göra något för att upprätthålla sitt eget minne. Voutilainen och Sillanaukee uppmanar därför folk att sköta om sin egen hjärnhälsa.
Med en sund hjärnhälsa säkrar man samtidigt att man hålls arbetsförmögen en längre tid. Det här skulle också leda till folk mer sällan insjuknar i minnessjukdomar, och att det skulle ske i ett senare skede i livet.
Den som vill undvika minnessjukdomar gör bäst i att upprätthålla sunda levnadsvanor och ett vitalt sinne. Sillanaukee betonar att arbetsgivarna genom skickligt ledarskap kan stöda en god arbetshälsa, behärska arbetsbelastningen och upprätthålla en trivsam arbetsmiljö.
"Sociala relationer främjar hjärnhälsan, och det är också viktigt att arbetet och familjelivet går att kombinera, konstaterar Sillanaukee".
"Hjärnhälsan är bland det viktigaste vi har. Den ska man satsa på under hela livet", tillägger Voutilainen.
Redaktör: Tiina Tuominen
Фокус
"фокус" - серия статей, рассматривающих актуальные общественно-политические темы как общего, так и социально-медицинского характера.
<#n5_fetchaction_57#>
