Yläkulma
Yläkulma on ajankohtaisia sosiaali- ja terveyspoliittisia aiheita käsittelevä kirjoitussarja.
Säädöksiä asiakkaan itsemääräämisoikeudesta tarkennetaan
"Itsemääräämisoikeus ja henkilökohtainen koskemattomuus ovat ihmisen perusoikeuksia, joiden rajoittamisesta pitää säätää täsmällisesti ja tarkkarajaisesti", sanoo ylijohtaja Aino-Inkeri Hansson, joka vetää sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaan itsemääräämisoikeus -työryhmää.
Asiakkaan itsemääräämisoikeutta joudutaan rajoittamaan, jos ihminen ei ymmärrä toimintansa seurauksia ja vaarana on, että hän vahingoittaa itseään tai muita. Ymmärryksen puute voi olla tilapäistä tai pysyvää.
"Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaan itsemääräämisoikeuden rajoittaminen on säädelty kirjavalla tavalla monessa eri laissa. Muistisairaiden itsemääräämisoikeudesta ei ole juuri mitään säädöksiä, vaikka heidän oikeuksiaan rajoitetaan surutta monissa tilanteissa", toteaa ylijohtaja Aino-Inkeri Hansson.
"Nykyiset säännökset ovat liian ylimalkaisia ja väljiä suhteessa perustuslain vaatimuksiin. Muun muassa Eduskunnan oikeusasiamies on kiinnittänyt tähän huomiota jo vuosien ajan", Hansson kertoo.
Itsemääräämisoikeuden rajoituksista säädetään päihdehuoltolaissa, kehitysvammaisten erityishuoltoa koskevassa laissa, mielenterveyslaissa ja lastensuojelulaissa. Kehitysvammalaissa vuodelta 1977 on kaikkein epämääräisimmät säännökset. Lastensuojelulaissa taas on tarkat pykälät lastensuojelulaitoksissa olevien lasten oikeuksien rajoittamisesta.
"Puuttumiset itsemääräämisoikeuteen ovat usein lieviä, mutta rankkojakin toimenpiteitä käytetään, kuten sitomista ja eristämistä. Toimenpiteet pitää täsmällisesti ja tarkkarajaisesti säädellä", Hansson painottaa.
Lääkitys ongelmallinen alue
Esimerkiksi muistisairaita hoidettaessa lukitaan ovia ja seurataan potilaan vointia ja tekemisiä turvarannekkeiden ja valvontakameroiden avulla.
Lääkitystä Hansson pitää ongelmallisena alueena: annetaanko rauhoittavia lääkkeitä siksi, että potilaat olisivat helppohoitoisempia?
Tärkeää on, että toimenpiteet dokumentoidaan ja kirjataan tarkkaan.
"Painopiste on ennaltaehkäisyssä. Toimintatapoja halutaan kehittää niin, ettei rajoituksiin jouduttaisi turvautumaan, vaan tilanteiden kärjistyminen ehkäistäisiin turvallisella hoidolla ja hyvällä kohtelulla ennakolta. Muutos on jo pitkälti tapahtunutkin: mitä yksilöllisempää hoitoa annetaan, sitä vähemmän rajoittamistoimia tarvitaan", Hansson toteaa.
Rauhoittavaa vuorovaikutusta
Rajoittamistoimenpiteitä ei vältetä pelkästään toimintatapojen ja asenteiden muutoksella, vaan toimintayksiköihin tarvitaan tarpeeksi ammattilaisia, joilla on mahdollisuus kiireettömään vuorovaikutukseen asiakkaiden ja potilaiden kanssa.
"Tällä vauraalla yhteiskunnalla pitäisi olla varaa ratkaista tämä kysymys. Se koskee niiden ihmisten perusoikeuksien rajoittamista, joilla itsellään on vähiten mahdollisuuksia pitää huolta omista eduistaan ja oikeuksistaan", Hansson korostaa.
Hän lupaa, että työryhmä ei esityksellään paiskaa kunnille sellaisia lisävelvoitteita, joita ne eivät pysty toteuttamaan.
Työ osoittautunut odotettua vaikeammaksi
Itsemääräämisoikeustyöryhmän raportin piti alkuperäisen suunnitelman mukaan valmistua tämän vuoden lopussa. Aihe on kuitenkin osoittautunut niin vaikeaksi, että lisäaikaa tarvitaan. Esitykset lakimuutoksista on tarkoitus antaa eduskunnalle viimeistään vuoden 2013 aikana.
Itsemääräämisoikeuden rajoitussäännöksiä uudistettaessa otetaan kantaa myös lääkärin virkavastuuseen. Työryhmä teki jo edellisellä hallituskaudella esityksen, jonka mukaan tarkkailulähetteen psykiatriseen hoitoon saisi kirjoittaa sellainenkin lääkäri, joka ei ole virkasuhteessa. Nykyisin niin sanotun M1-lähetteen saa tehdä vain virkavastuulla toimiva lääkäri.
Esitys raukesi, kun edellinen eduskunta ei ehtinyt käsitellä sitä. Nyt uuden hallituksen esitys odottaa, viedäänkö se eduskuntaan sellaisenaan vai osana itsemääräämistyöryhmän työtä.
Toimittanut: Irma Heiskanen-Haarala
Focus
Focus is a series of articles dealing with social and health policy issues.
Fokus
Fokus är en skriftserie som behandlar aktuella social- och hälsovårdspolitiska ämnen.
Författningarna om klientens självbestämmanderätt preciseras
"Självbestämmanderätt och personlig integritet är människans grundläggande rättigheter, och deras begränsningar ska föreskrivas så att de är exakta och skarpt avgränsade", säger överdirektör Aino-Inkeri Hansson, som leder arbetsgruppen för klientens självbestämmanderätt inom social- och hälsovården.
Man tvingas begränsa klientens självbestämmanderätt, om människan inte förstår följderna av sina handlingar och det är fara för att han eller hon skadar sig själv eller andra. Bristen på förståelse kan vara temporär eller bestående.
"Begränsningen av klientens självbestämmanderätt inom social- och hälsovården bestäms på ett varierande sätt i flera olika lagar. Det finns knappt några författningar om självbestämmanderätt för minnessjuka trots att deras rättigheter begränsas sorglöst vid flera situationer", konstaterar överdirektör Aino-Inkeri Hansson.
"De nuvarande bestämmelserna är alltför ungefärliga och vaga i förhållande till grundlagens krav. Bland annat riksdagens justitieombudsman har fäst uppmärksamhet vid detta redan under flera års tid", säger Hansson.
Om begränsningarna av självbestämmanderätten föreskrivs i lagen om missbrukarvård, lagen angående specialomsorger om utvecklingsstörda, mentalvårdslagen och barnskyddslagen. I lagen om utvecklingsstörda från år 1977 finns de allra otydligaste bestämmelserna. I barnskyddslagen däremot finns exakta paragrafer om begränsning av rättigheterna för barn vid barnskyddsanstalter.
"Ingripandena i självbestämmanderätten är ofta lindriga, men även tuffa åtgärder används, såsom fasthållning och isolering. Åtgärderna måste anges exakt och skarpt avgränsade", betonar Hansson.
Medicineringen är ett problematiskt område
Vid vård av minnessjuka låses till exempel dörrar och patienternas hälsa följs med hjälp av trygghetsarmband och övervakningskameror.
Medicineringen är enligt Hansson ett problematiskt område: Ges lugnande medel för att patienterna ska vara lättare att vårda?
Det är viktigt att åtgärderna dokumenteras och antecknas noggrant.
"Tyngdpunkten ligger vid förebyggande. Man vill utveckla arbetsformerna så att man inte tvingas ta till begränsningar, utan tillspetsade situationer kan förebyggas genom trygg vård och gott bemötande på förhand. En förändring har i stor utsträckning också redan skett: ju mer individuell vård som ges, desto färre begränsande åtgärder krävs", säger Hansson.
Lugnande samspel
Begränsande åtgärder undviks inte enbart genom en ändring av arbetsformerna och attityderna, utan verksamhetsenheterna behöver även yrkesutbildade personer som har möjlighet till lugnt samspel med klienter och patienter.
"Detta välbärgade samhälle borde ha råd att lösa denna fråga. Den gäller en begränsning av de grundläggande rättigheterna för de människor som själva har minst möjligheter att värna om sina egna intressen och rättigheter", säger Hansson.
Hon lovar att arbetsgruppen med sitt förslag inte överför ytterligare sådana skyldigheter till kommunerna, som de inte klarar av att fullgöra.
Arbetet har visat sig vara svårare än väntat
Rapporten av arbetsgruppen för klientens självbestämmanderätt skulle enligt den ursprungliga planen färdigställas vid utgången av det här året. Ämnet har dock visat sig så svårt att det behövs mer tid. Avsikten är att överlämna förslagen till lagändringar till riksdagen senast under år 2013.
Vid reform av de begränsande bestämmelserna av självbestämmanderätten tar man även ställning till läkarens tjänsteansvar. Redan under den förra regeringsperioden lade arbetsgruppen fram ett förslag, enligt vilket även en läkare som inte står i tjänsteförhållande får skriva en observationsremiss till psykiatrisk vård. Numera får endast en läkare under tjänsteansvar skriva en så kallad M1-remiss.
Förslaget förföll då den förra riksdagen inte hann behandla den. Nu väntar den nya regeringens förslag på om ska den överlämnas till riksdagen som sådant eller som en del av arbetet av arbetsgruppen för klientens självbestämmanderätt.
Redaktör: Irma Heiskanen-Haarala
Фокус
"фокус" - серия статей, рассматривающих актуальные общественно-политические темы как общего, так и социально-медицинского характера.
