Sisältöön      
 
 
 
 
 
Valitse metadatasta sisällön kieliversiot

Yläkulma

Yläkulma on ajankohtaisia sosiaali- ja terveyspoliittisia aiheita käsittelevä kirjoitussarja.

19.09.2011

Työhyvinvointi vaatii tahtoa ja tekoja

Lars-Mikael Bjurström

"Meillä on kattava lainsäädäntö ja valtavasti toimijoita työsuojelussa. Tulokset eivät kuitenkaan ole hyviä - työolosuhteet eivät ole muuttuneet", sanoo neuvotteleva virkamies Lars-Mikael Bjurström.

Parannusta haetaan nyt uusilla työympäristön ja työhyvinvoinnin linjauksilla.

"Suomessa on erittäin hyvät työsuojelun resurssit ja järjestelmät, mutta tulokset eivät ole kehuttavat kymmenen viime vuoden ajalta; tilanne on muuttumaton", sanoo neuvotteleva virkamies Lars-Mikael Bjurström. Hän oli valmistelemassa uusia työympäristön ja työhyvinvoinnin linjauksia, joilla sosiaali- ja terveysministeriö kutsuu kaikki työelämän osapuolet määrätietoiseen yhteistyöhön tulosten parantamiseksi.

Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020 on asiakirja, joka täsmentää ministeriön viime tammikuussa vahvistamaa sosiaali- ja terveyspolitiikan strategiaa Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020. 

"Ensimmäisen kerran on nyt muotoiltu visio, joka kokoaa kaikki toimijat kulkemaan samaan suuntaan, samaa tavoitetta kohti, ja jokainen miettii oman roolinsa. Meillä on konkreettiset tavoitteet, keinot ja toimenpiteet", Bjurström kertoo.

Linjauksissa on määritelty hyvä työpaikka, jossa terveys, turvallisuus ja hyvinvointi ovat tärkeitä yhteisiä arvoja. Ensimmäinen askel on laittaa perusasiat kuntoon, niin että työpaikalla noudatetaan ainakin lainsäädännön vähimmäisvaatimuksia.

Hyvä johtaja huoltaa henkistä hyvinvointia

"Johtaminen on hyvinvoinnin kulmakivi. Lainsäädäntö ja valvonta ovat ehkä kuitenkin toissijaisia, kun muutoksia työpaikalla tehdään", Bjurström pohtii.

Linjauksissa todetaan, että johtaminen vaikuttaa ihmisen kykyyn ja haluun tehdä työtä, ja erityisen suuri merkitys johtamisella on henkiselle hyvinvoinnille.

"Työn pitää olla sisällöltään motivoivaa ja haastavaa. Hyvä johtaja tajuaa huolehtia henkilökunnan hyvinvoinnista ja motivaatiosta. Taloudellinen ajattelu kuuluu myös tähän yhteyteen. Tosiasia on, että samat asiat, jotka lisäävät työhyvinvointia, parantavat tuottavuutta", Bjurström muistuttaa.

Työuriin tavoitellaan kolmea lisävuotta

Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjauksissa tavoitetilaksi määritellään elinikäisen työssäoloajan pidentyminen kolmella vuodella 2020 mennessä. Ammattitautien määrää pyritään vähentämään kymmenen prosenttia nykyisestä, työtapaturmien taajuutta 25 prosenttia ja haitallista fyysistä sekä psyykkistä kuormitusta kumpaakin 20 prosenttia nykyisestä.

Tapaturmat ovat vähentyneet huomattavasti 30 vuoden aikana, mutta viimeiset kymmenen vuotta tilanne on ollut muuttumaton. Tosin kuolemantapaukset ovat vähentyneet. Työpaikoilla loukkaantuu vuosittain noin 50 000 ihmistä ja kuolee noin 30 ihmistä. Ammattitautitapauksia havaitaan noin 4 000 vuodessa, yleisimpiä ovat meluvammat, ihotaudit ja rasitussairaudet.

Tietoa riittää - tekoja tarvitaan

Bjurström pitää yllättävänä Työterveyslaitoksen Työ ja terveys Suomessa 2009 -tutkimuksen tulosta, jonka mukaan henkinen kuormitus työpaikoilla on pienentynyt ja fyysinen lisääntynyt. Kiire työssä on kuitenkin 2000-luvulla lisääntynyt.

"Suomessa on paljon työympäristötutkimusta ja -tietoa. Tiedosta ei ole pula!" Bjurström kuvaa nyt valmistuneita työympäristön ja työhyvinvoinnin linjauksia aidoksi tahtopaperiksi.

"Linjaus on ollut työsuojelun neuvottelukunnassa kaksi kertaa ja sen sisältöä on ministeriön työsuojeluosaston johto miettinyt tarkoin. Se kuvastaa, mitä hallinto haluaa. Työhyvinvoinnin parantamiseksi jokaisen toimijan pitäisi tietää oma roolinsa, sitoutua ja ottaa vastuuta. Tavoite on saada tuloksia aikaiseksi eikä hukata voimia näennäistoimintaan."

Toimittanut: Irma Heiskanen-Haarala

Focus

Focus is a series of articles dealing with social and health policy issues.

19.09.2011

Lars-Mikael Bjurström

Fokus

Fokus är en skriftserie som behandlar aktuella social- och hälsovårdspolitiska ämnen.

19.09.2011

Välbefinnande i arbetet kräver både vilja och handling

Lars-Mikael Bjurström

"Vår lagstiftning är omfattande och vi har många aktörer inom arbetarskyddet. Trots det är resultaten inte särskilt goda - arbetsförhållandena har inte förändrats", säger konsultative tjänstemannen Lars-Mikael Bjurström. Nu eftersträvas en förbättring med hjälp av nya riktlinjer för arbetsmiljön och välbefinnandet i arbetet.

"I Finland är arbetarskyddets resurser och system utmärkta, men under de senaste tio åren har resultaten lämnat mycket övrigt att önska: situationen är oförändrad", säger konsultative tjänstemannen Lars-Mikael Bjurström. Han bereder för närvarande en ny policy för arbetsmiljön och välbefinnandet i arbetet, med vilka social- och hälsovårdsministeriet kallar alla parter i arbetslivet till målmedvetet samarbete för att förbättra resultaten.

Publikationen Policy för arbetsmiljön och välbefinnande i arbetet fram till 2020 preciserar strategin för social- och hälsovårdspolitiken Ett socialt hållbart Finland 2020, som ministeriet fastställde i januari. 

"Vi har nu för första gången utformat en vision som samlar alla aktörer och får dem att dra åt samma håll, sträva mot samma mål, medan var och en begrundar sin egen roll. Vi har konkreta mål, metoder och åtgärder", berättar Bjurström.

I riktlinjerna har man definierat en bra arbetsplats där hälsa, säkerhet och välbefinnande är viktiga gemensamma värden. Det första steget är att få ordning på grunderna, så att arbetsplatsen åtminstone uppfyller minimikraven i lagstiftningen.

En bra chef sörjer för det psykiska välbefinnandet

"Ledningens arbete utgör en hörnsten för välbefinnandet. Lagstiftningen och tillsynen är kanske trots allt sekundära faktorer då förändringar görs på arbetsplatsen", resonerar Bjurström.

I riktlinjerna konstateras att ledningens insats påverkar människans förmåga och vilja att arbeta, och att ledningen har speciellt stor betydelse för det psykiska välbefinnandet.

"Arbetet måste vara motiverande och bjuda på utmaningar. En bra chef förstår att sörja för personalens välbefinnande och motivation. Ekonomiskt tänkande har också ett samband med detta. Faktum är att samma faktorer som påverkar välbefinnandet i arbetet också förbättrar produktiviteten", påpekar Bjurström.

Målet tre år längre yrkeskarriärer

I policyn för arbetsmiljön och välbefinnande i arbetet definieras som strategiskt mål en förlängning av den totala anställningstiden med tre år före 2020. Man försöker minska antalet fall av yrkessjukdomar med tio procent, sänka arbetsolycksfallsfrekvensen med 25 procent samt minska antalet fall av skadlig fysisk och psykisk belastning med 20 procent vardera jämfört med nuläget.

Antalet olyckor har minskat betydligt under de gångna trettio åren, men under de senaste tio åren har situationen varit oförändrad. Antalet dödsfall har ändå minskat. På arbetsplatserna skadas årligen cirka 50 000 personer och cirka trettio personer avlider. Cirka 4 000 fall av yrkessjukdomar upptäcks årligen. De vanligaste sjukdomarna är bullerskador, hudsjukdomar och belastningssjukdomar.

Information finns - agerande behövs

Bjurström är överraskad över resultatet av Arbetshälsoinstitutets undersökning Arbete och hälsa i Finland 2009, enligt vilken den psykiska belastningen på arbetsplatserna har minskat och den fysiska belastningen har ökat. Stressen i arbetet har trots allt ökat under 2000-talet.

"I Finland finns stora mängder arbetsmiljöundersökningar och -data. Det är ingen brist på information!" Bjurström beskriver den nu publicerade policyn för arbetsmiljön och välbefinnande i arbetet som ett verkligt ambitiöst program.

"Riktlinjerna har diskuterats i arbetarskyddsdelegationen två gånger och ministeriets arbetarskyddsavdelning har noga begrundat innehållet. Riktlinjerna avspeglar förvaltningens strävan. För att förbättra välbefinnandet i arbetet måste varje aktör vara medveten om sin egen roll, engagera sig och ta ansvar. Målet är att nå resultat och inte slösa resurser på skenverksamhet."

Redaktör: Irma Heiskanen-Haarala

Фокус

"фокус" - серия статей, рассматривающих актуальные общественно-политические темы как общего, так и социально-медицинского характера.

19.09.2011

Lars-Mikael Bjurström
Jaa