Sisältöön      
 
 
 
 
 

Yläkulma

  • 20.12.2010

    Konserni soikoon

    Raimo Ikonen "Ministeriön tulosohjauksen pitäisi tukea nykyistä enemmän laitosten johtamista ja henkilöstön jaksamista, niin että konserni soisi kuin orkesteri", visioi osastopäällikkö Raimo Ikonen. Hallinto- ja suunnitteluosaston osastopäällikkö Raimo Ikonen arvioi, että ministeriön nykyinen tulosohjaus ei riitä tahdittamaan koko hallinnonalaa yhteen sointuvaksi orkesteriksi. Harmoniaa haetaan kevään aikana kehittämällä ohjausmallia.
  • 22.11.2010

    Työsuojelutarkastuksilla kavennetaan harmaan talouden pelitilaa

    Markku Marjamäki "Harmaa talous on vakava yhteiskunnallinen ongelma, joka jäytää koko yhteiskuntaa. Se on niin moniaineksinen vyyhti, ettei mikään viranomainen pysty sitä yksin torjumaan. Työsuojeluviranomaisilla on oma roolinsa harmaan talouden valvonnassa poliisin, verottajan ja työmarkkinajärjestöjen rinnalla", Työsuojeluosaston valvontayksikön johtaja Markku Marjamäki toteaa.
  • 08.11.2010

    Asetus sitoo kunnat parantamaan nuorten ehkäiseviä mielenterveyspalveluja

    Maire Kolimaa Sosiaali- ja terveysministeriön neuvotteleva virkamies Maire Kolimaa toteaa, että viimeaikaisessa keskustelussa mielenterveyspalveluista ei ole otettu riittävästi huomioon mielenterveysongelmien ennaltaehkäisyä. Varhainen puuttuminen ongelmiin ja niiden kasautumisen estäminen ovat Kolimaan mielestä parhaita tapoja tarttua mielenterveysongelmiin. Ne ovat myös kustannustehokkaimpia tapoja auttaa.
  • 18.10.2010

    Yksinoikeusjärjestelmä tehokas keino pelihaittojen ehkäisemisessä

    Kari Haavisto Arpajaislakiuudistuksen tavoitteena on suojella erityisesti lapsia ja nuoria pelaamisen haitoilta. Siksi rahapelaamisen alaikäraja nostettiin 18 vuoteen (raha-automaattien osalta muutos tulee voimaan 1.7.2011). Myös alaikäisiin kohdistuva pelien markkinointi kiellettiin. Pelitoiminnassa siirryttiin valtion yksinoikeusjärjestelmään. "Lakisääteiseen yksinoikeusjärjestelmään siirtyminen auttaa ehkäisemään rahapelaamisesta aiheutuvia sosiaalisia ja taloudellisia haittoja. Erityisesti lapsia ja nuoria on suojeltava pelihaitoilta", sanoo neuvotteleva virkamies Kari Haavisto.
  • 04.10.2010

    Työttömätkin tarvitsevat työterveyshuoltoa

    Ritva Partinen Työttömät joutuvat helposti noidankehään: terveys heikentyy työttömyyden aikana, ja heikentynyt työkyky vaikeuttaa työllistymistä. Parannusta on luvassa, kun uusi terveydenhuoltolaki tuo terveystarkastukset myös työttömille. "Kun työttömät saadaan ehkäisevien terveyspalveluiden piiriin, työllistymisen esteitä päästään selvittämään nopeasti", ylitarkastaja Ritva Partinen visioi.
  • 20.09.2010

    Uuden tupakkalain tavoite asetettiin tarkoituksella korkealle

    Ismo Tuominen Lokakuun alussa voimaan tulevalla tupakkalailla halutaan ehkäistä erityisesti lasten ja nuorten tupakoinnin aloittamista sekä rajoittaa tupakointia heidän kasvuympäristössään. Suomi on ensimmäisenä maana kirjannut lain tavoitteeksi tupakkatuotteiden käytön vähittäisen loppumisen. Ismo Tuominen toivoo nyt usean maan seuraavan Suomen antamaa esimerkkiä.
  • 06.09.2010

    Työkyvyn ylläpito on kaikkien vastuulla

    Kristiina Mukala

    Työkyvyn ylläpitoa ei voi "ulkoistaa" työterveyshuollolle, vaan se on työntekijöiden, työnantajien, työsuojelun, työterveyshuollon ja julkisen terveydenhuollon yhteinen tehtävä, sanoo lääkintöneuvos Kristiina Mukala. Hän toteaa myös, että emme saisi vaatia sataprosenttista työkykyä jokaiselta työelämässä olevalta. Työelämässä pitäisi olla nykyistä suvaitsevampia ja joustavampia, jotta kaikki olemassa oleva työkyky saataisiin käyttöön.

  • 23.08.2010

    Elinsiirroissa noudatetaan oletettua suostumusta

    Raija Asola

    Elokuun alussa muuttui laki ihmisen elimien, kudoksien ja solujen lääketieteellisestä käytöstä. Muutoksen jälkeen elinluovuttajaksi sopivan vainajan elimiä voidaan käyttää toisten ihmisten hoitoon, jos ei ole tiedossa, että vainaja eläessään vastusti sitä. "Kenenkään elimiä ei oteta vastoin hänen tahtoaan, jos tahto tiedetään. Lakimuutos korostaa vainajan oman elinaikaisen mielipiteen huomioonottamista", sanoo lääkintöneuvos Raija Asola sosiaali- ja terveysministeriöstä.

  • 09.08.2010

    Terveydenhuoltolaki tarkentaa kuntien tehtäviä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä

    Taru Koivisto

    Taru Koiviston mukaan valmisteilla oleva terveydenhuoltolaki velvoittaa kuntia kytkemään hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tiiviisti osaksi päätöksentekoa sekä talouden ja toiminnan suunnittelua. Kuntien roolia terveyden edistäjänä tarkennettiin jo vuonna 2006 kansanterveyslakiin tehdyssä uudistuksessa. Työtä tukemaan valmistui samana vuonna terveyden edistämisen laatusuositus, jonka sisältämiä toimintamalleja osa kunnista on jo soveltanut käytäntöön.

  • 26.07.2010

    Asiakas sosiaalihuollon palvelujen keskiöön

    Reijo Vaarala

    Väärälä toimii sosiaalihuollon lainsäädännön uudistamistyöryhmän varapuheenjohtajana. Työryhmä luovutti toukokuun lopulla peruspalveluministeri Paula Risikolle väliraportin, johon on koottu ehdotukset sosiaalihuollon lainsäädännön uudistusta ohjaaviksi keskeisiksi periaatteiksi ja linjauksiksi. Uudistamistyöryhmän tarkoituksena on valmistella väliraportin pohjalta luonnos uudeksi sosiaalihuoltolaiksi vuoden 2011 loppuun mennessä.

  • 12.07.2010

    Ympäristö- terveydenhuoltoon yhteistoiminta-alueet

    Jari Keinanen

    Ympäristöterveydenhuoltoa säätelee kuusi lakia ja ohjaa kolme ministeriötä. "Tehtäväkenttä on niin monitahoinen, että yhden henkilön on kunnassa vaikea hallita kaikkia tehtäviä. Siksi on päädytty kuntien yhteistoiminta-alueisiin, missä voidaan muun muassa viranhaltijoiden erikoistumisella varmistaa monipuolinen asiantuntemus ja parantaa valvontaa ja palveluja", johtaja Jari Keinänen STM:n ympäristöterveysryhmästä perustelee.

  • 28.06.2010

    Palveluasumiseen linjataan yhdenmukaiset maksujen määräytymisperusteet

    Voutilainen Paivi

    "Palveluasumisen kirjavia asiakasmaksumäärittelyjä on yhdenmukaistettava, jotta kansalaisten yhdenvertaisuus toteutuisi. Samansisältöisistä julkisista palveluista on perittävä maksut samoin perustein riippumatta siitä, missä kunnassa tai palvelutalossa asiakas asuu. Maksuperusteet on tehtävä myös niin ymmärrettäviksi, että jokainen saa niistä selon, vieläpä yhdellä lukemisella", sanoo neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen. "Vertailun ja valinnanteon mahdollistamiseksi asiakkaan on saatava selvyys siitä, mitä hän saa maksunsa vastineeksi."

  • 14.06.2010

    Kotikunnan vaihtamisen rajoitukset poistuvat

    rodeo "Pitkäaikaishoitoa tarvitsevan henkilön muuttoa toiseen kuntaan ei ole kielletty tähänkään asti, mutta siihen ei ole ollut käytännössä usein mahdollisuutta, kun kunnilla ei ole velvollisuutta järjestää pitkäaikaishoitoa ulkopaikkakuntalaiselle", hallitusneuvos Anne Kumpula sanoo. Sosiaalihuoltolain muutos oikeuttaisi henkilön hakemaan palveluja muustakin kuin kotikunnastaan. Kotikuntalain muutos puolestaan antaisi asukkaalle mahdollisuuden vaihtaa palveluyksikön sijaintikunta kotikunnakseen.
  • 25.05.2010

    Terveydenhuoltolaissa ei tingitä palveluiden saatavuudesta

    Mattila Jukka "Perustuslain edellyttämä terveydenhuollon palveluiden yhdenvertainen saatavuus on tavoite, josta terveydenhuoltolaissa ei tingitä", sanoo sanoo lain valmisteluun osallistunut lääkintöneuvos Jukka Mattila. Lain lähtökohtana on asiakkaiden aseman ja hoidon parantaminen. Siihen pyritään takaamalla palvelujen yhdenvertainen saatavuus, antamalla asiakkaalle mahdollisuus valita hoitopaikkansa ja parantamalla hoidon laatua ja potilasturvallisuutta.
  • 03.05.2010

    Lissabonin sopimus vahvistaa EU:n sosiaalisia tavoitteita

    Merja Huovinen

    Lissabonin sopimuksen myötä Euroopan unionin toiminnassa on otettava yhä enemmän huomioon sosiaaliseen suojeluun ja ihmisoikeuksiin liittyviä arvoja ja tavoitteita. Sopimuksella vahvistettiin myös EU:n päätöksentekokykyä ja lisättiin demokratiaa ja päätöksenteon avoimuutta.
    "Sosiaalipolitiikasta, terveydenhuollosta ja julkisista palveluista linjaukset tehdään edelleen kansallisesti, mutta ajan myötä vaikutukset myös niihin lisääntynevät", sanoo neuvotteleva virkamies Merja Huovinen STM:n kansainvälisten asioiden yksiköstä.

  • 13.04.2010

    Lääkehoidon kehitys vähentänyt nivelreumapotilaiden sairaalahoitoa

    Liisa-Maria Voipio-Pulkki Lääkehoito on nivelreuman hoidon perusta. Nivelreuman lääkehoito on kehittynyt erittäin vaikuttavaksi ja siten vähentänyt suuresti uusien reumapotilaiden vammautumista, pitkäaikaisen sairaalahoidon ja etenkin reumakirurgian tarvetta. Hoito toteutetaan pääsääntöisesti polikliinisesti ja tiiviissä yhteistyössä perusterveydenhuollon kanssa. Tuoreen nivelreuman hoitotulokset ovat Suomessa maailman huippuluokkaa, kirjoittaa terveydenhuollon palvelujärjestelmän ohjauksesta vastaava STM:n johtaja Liisa-Maria Voipio-Pulkki.
  • 31.03.2010

    Sähköinen tietojärjestelmä parantaa terveydenhuollon laatua

    Kari Välimäki

    Kansliapäällikkö Kari Välimäki odottaa terveydenhuollon sähköiseltä tietojärjestelmältä paljon. Toteuduttuaan järjestelmä tukee perusterveydenhuollon vahvistamista ja hoitopaikan valinnanmahdollisuuksien lisäämistä. Se myös parantaa potilaiden oikeusturvaa, vähentää päällekkäisiä tutkimuksia ja parantaa hoidon seurantaa. "Parhaassa tapauksessa sähköisellä tietojärjestelmällä parannetaan hoidon laatua ja tuloksellisuutta ja samalla vähennetään kustannuksia", Välimäki arvioi.

  • 17.03.2010

    Somlan käsittelyajat saadaan lyhenemään

    Outi Antila Sosiaali- ja terveysministeriö on koonnut tuhdin toimenpidepaketin, jolla Sosiaaliturvan muutoksenhakulautakuntaan Somlaan lähetettyjen muutoksenhakujen käsittelyaikoja voitaisiin lyhentää. Nykyisin etuuspäätöksiin muutosta hakeneet Kelan asiakkaat saavat odottaa Somlan ratkaisua keskimäärin 16 kuukautta. Vakuutusosaston uusi osastopäällikkö Outi Antila uskoo, että seuraavien vuosien aikana käsittelyajat saadaan lyhennettyä alle kahdeksaan kuukauteen.
  • 24.02.2010

    Terveyden edistämiselle on tilaus

    Maija Perho

    "Terveyden edistämiselle on nyt suurempi tilaus kuin tämän hallituskauden alussa, jolloin Terveyden edistämisen politiikkaohjelma aloitettiin", sanoo ohjelmajohtaja Maija Perho.
    "Työttömyyden ja taloudellisen turvattomuuden seurauksia on pystyttävä ehkäisemään. Epäterveelliset elintavat aiheuttavat ylipaino-ongelmia lapsuudesta alkaen, nuorten miesten kunto heikkenee ja alkoholiongelmat kärjistyvät. Sosiaalisten ongelmien ja elintapasairauksien kuormaa on pakko keventää. Jos kunnissa nyt taloustaantuman vuoksi leikataan viimeisetkin ehkäisevän toiminnan määrärahat, korjaavan hoidon kuorma kasvaa hallitsemattomasti."

  • 08.02.2010

    EU:n teemavuonna nostetaan esiin tietoa köyhyydestä ja syrjäytymisestä

    aune Turpeinen EU:n köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunnan teemavuonna 2010 kasvatetaan ihmisten tietoisuutta köyhyydestä, köyhyydessä elävistä ja syrjäytyneistä. "Maailmanlaajuisesti katsoen Euroopassa on vähän köyhiä ja Euroopan laajuisesti katsoen Suomessa ja muissa Pohjoismaissa köyhien osuus väestöstä on suhteellisen pieni. Silti myös meillä riittää tehtävää teemavuoden tavoitteiden toteuttamisessa", sanoo sosiaalineuvos Aune Turpeinen. Hän toimii sosiaali- ja terveysministeriössä teemavuoden Suomen kansallisen toimeenpanoryhmän puheenjohtajana.
  • 25.01.2010

    Lääkepolitiikka 2020 valmistelu alkoi

    Ulla Närhi

    Suomen tulevien vuosien lääkepolitiikkaa valmistellaan nyt uudella tavalla: osana sosiaali- ja terveyspolitiikan linjauksia ja yhteistyössä lääkealan toimijoiden kanssa. "Tämä on uutta. Aiemmin lääkepolitiikkaa on linjattu virkamiestyönä erillään palvelujärjestelmästä", lääkealasta vastaava STM:n neuvotteleva virkamies Ulla Närhi kertoo.

  • 04.01.2010

    Valvira tuo suunnitelmallisen ohjauksen sosiaali- ja terveysalalle

    Marja-Liisa Partanen

    Sosiaali- ja terveysalan valvontaan tuli vuoden 2010 alusta kaksi uudistusta: lääninhallitukset muuttuivat aluehallintovirastoiksi, aveiksi, ja Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston Valviran tehtäväksi tuli myös sosiaalialan valvonta ja ohjaus. Uudistusten myötä myös toimintatapoja uudistetaan.

    "Meidän pitää päästä jälkikäteisvalvonnasta suunnitelmalliseen ohjaukseen. Nykyisin toiminta on paljolti palokuntatyötä. Havaittuihin epäkohtiin puututaan, mutta ohjaus vaatii vielä kehittämistä", Valviran uusi ylijohtaja Marja-Liisa Partanen sanoo.

Jaa