Taloudellinen taantuma on haaste työhyvinvoinnille

"Talouskriisin aikana on vaarana, että työhyvinvointi jää vähälle huomiolle, vaikka sille voi olla tavallista enemmän tarvetta. Henkilöstöä vähennetään, ja jäljellä jäävien työtahti tiukkenee. Irtisanomiset luovat myös epävarmuutta, ja se vaarantaa työhyvinvointia, vaikka irtisanomiset eivät edes koskisi omaa työpaikkaa", sanoo ylitarkastaja Ismo Suksi.

Palveluinnovaatiohanke luo jakelukanavia hyötytiedolle

Sosiaali- ja terveydenhuollossa kerätään paljon tietoa palvelujen toimivuudesta, mutta tiedot jäävät usein hyödyntämättä. Samoin hankkeiden tulokset eivät välity käytäntöön, kun ei ole paikkaa, mistä tarvitsijat ne löytäisivät. Palveluinnovaatiohanke on tarttunut näihin haasteisiin. Palvelujen toimivuudesta kerätään tietoja internetissä toimivaan Palveluvaakaan ja Innokylä opistoineen, kirjastoineen ja pankkeineen tarjoaa tietoa hankkeiden tuloksista. "Tieto tuo käyttövoimaa julkiselle keskustelulle ja voi lisätä uusien toimintamallien kysyntää", ohjelmapäällikkö Juha Teperi toteaa.

Valtakunnalliset kosteus- ja hometalkoot käynnistyvät

 STM:n ympäristöterveysyksikön tuore johtaja Jari Keinänen peräänkuuluttaa todellista osaamista homekorjausten tekoon sekä kosteus- ja homemittauksiin. Kosteus- ja homevauriot ovat suuri syy niin asuntojen kuin muidenkin rakennusten huonoon sisäilman laatuun. Huono sisäilma on maamme suurimpia ympäristöterveysongelmia. Pelkästään todettujen työperäisten homepölykeuhkojen, ammattiastmojen ja vastaavien sairauksien hoitokustannukset ovat vakuutusyhtiöiden mukaan 1,5 miljoonaa euroa vuodessa.

Sote-alueen perustaksi kuntayhtymä tai vahva kunta

"Sote-aluemallissa vastuusuhteet ja siten myös koko sosiaali- ja terveydenhuollon rakenne olisivat selkeitä", sanoo STM:n kansliapäällikkö Kari Välimäki. Sosiaali- ja terveysalueet - joko kunnat tai kunta-yhtymät - vastaisivat peruspalveluista sekä valtaosasta erityispalveluja ja viisi erityisvastuualuetta vaativista erityispalveluista.

Sukupuolitietoinen budjetointi parantaa kaikkien hyvinvointia

Ensi vuoden valtion talousarviossa kaikilla ministeriöillä on jokin arvio hallinnonalan määrärahojen vaikutuksesta sukupuolten tasa-arvoon tai sitten siitä, että vaikutuksia ei ole. "Sukupuolitietoinen budjetointi parantaa kaikkien hyvinvointia, ei vain naisten", sanoo ylitarkastaja Hanna Onwen-Huma STM:n tasa-arvoyksiköstä.
"Parhaiten sukupuolinäkökulma on saatu esiin sosiaali- ja terveysministeriön, työ- ja elinkeinoministeriön ja opetusministeriön talousarvioissa, koska niiden määrärahoilla tuotetut palvelut kohdistuvat paljolti ihmisille. Ja ihmiset ovat joko miehiä tai naisia, poikia tai tyttöjä."

Palvelusetelin käyttöönotosta päättää kunta

Kunnat valitsevat, mihin sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin ne antavat palvelusetelin. Asiakkaat ja potilaat puolestaan valitsevat, ottavatko he palvelusetelin ja miltä kunnan hyväksymältä palvelujen tuottajalta he palvelun ostavat.

"Kunnat ovat voineet tähänkin asti käyttää palveluseteleitä, mutta uudella lailla selvennetään niiden käyttöä", palvelusetelilakia valmistellut ylitarkastaja Virpi Vuorinen kertoo.

Sosiaalihuoltolaki remonttiin

"Sosiaalihuoltolain peruslähtökohdat, soveltamisalan pääkohdat ja lain tarkoitus ovat säilyneet melko hyvin, mutta toimintaympäristön muutokset edellyttävät lain uudelleenarviointia", sanoo sosiaali- ja terveysministeriön sosiaali- ja terveyspalveluosaston apulaisosastopäällikkö Reijo Väärälä.

Asetus sitoo kunnat parantamaan lasten ja nuorten ehkäiseviä terveyspalveluita

Kuntia on tähän asti ohjattu suosituksilla huolehtimaan neuvolatoiminnasta ja koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta. Nyt suositusten sitovuutta vahvistetaan asetuksella.

"Asetusta alettiin valmistella ennen kuin nykyisestä talouskriisistä oli tietoakaan, mutta nyt jos koskaan tätä asetusta tarvitaan", sanoo ylitarkastaja Marjaana Pelkonen. 

Lääkealan uudistus vahvistaa yhteistyötä ja ohjausta

Lääkehoidon merkitys ja määrä kasvaa. Lääkehuollon uudelleen organisoinnilla vastataan tähän haasteeseen vahvistamalla lääkealan yhteistyötä ja ohjausta, sanoo ylijohtaja Päivi Sillanaukee.

STM päivittää strategisia linjauksiaan päätöksenteon pohjaksi

Sosiaali- ja terveysministeriö laatii tai tarkistaa noin viiden vuoden väliajoin sosiaali- ja terveyspolitiikan strategiset linjaukset. Uudistaminen on jälleen aloitettu, koska nykyiset valmistuivat vuonna 2006. Uusien linjausten pitäisi olla valmiina ensi vuoden loppupuolella. Tavoitevuosi ulotetaan nykyisestä 2015:stä vuoteen 2020, kertoo kehitysjohtaja Klaus Halla.