Sosiaali- ja terveydenhuollon sähköisen tiedonhallinnan tavoitteena on turvata ihmisille mahdollisimman hyvä hoito ja laadukkaat palvelut. Tämä edellyttää, että asiakas- ja potilasinformaation saatavuus on varmistettu ajasta ja paikasta riippumattomasti sekä julkisella että yksityisellä sektorilla.
Sosiaali- ja terveydenhuollossa siirrytään valtakunnallisiin sähköisiin asiakastietojärjestelmiin. Kaikille mahdollistetaan pääsy omiin potilastietoihinsa ja niiden käyttöä koskeviin lokitietoihin sekä luotettavaan terveysinformaatioon. Sama tavoite koskee jatkossa myös sosiaalihuollon tietoja. Lisäksi kehitetään muita sosiaali- ja terveydenhuollon sähköisiä asiointipalveluja.
Tietojärjestelmiä kehitetään terveydenhuollon kansallisessa sähköisen tiedonhallinnan (KanTa-hanke) ja sosiaalihuollon sähköisen tiedonhallinnan hankkeissa. Uusia kansalaispalveluja toteutetaan ensisijaisesti valtiovarainministeriön SADe-ohjelmassa.
Olemme keränneet vastauksia usein kysyttyihin kysymyksiin
sosiaali- ja terveydenhuollon sähköisestä tiedonhallinnasta.
Mitä sosiaali- ja terveydenhuollon
sähköisiä palveluja toteutetaan kansallisesti?
Mitä KanTa-palveluihin kuuluu?
Mitä sosiaalialan sähköinen
tiedonhallinta kattaa?
Mitä yleisiä sähköisiä sosiaali- ja
terveyspalveluja kehitetään?
Mitä sosiaali- ja terveydenhuollon
kansallisia sähköisiä palveluja voi jo käyttää?
Millaisia muita tuloksia
tietoteknologiahankkeilla on saavutettu?
Miten Suomi pärjää kansainvälisessä
vertailussa?
Miksi terveydenhuollon sähköisten
järjestelmien kehittäminen on haastavaa?
Miten sosiaali- ja terveydenhuollon
sähköisten järjestelmien hankinnat voidaan tehdä?
Miten kansalliset sosiaali- ja
terveydenhuollon tietojärjestelmäpalvelut rahoitetaan?
Mitkä ovat hankkeiden
kokonaiskustannukset? Paljonko rahaa on käytetty?
Kuinka kauan järjestelmien rakentaminen
vielä kestää?
Miten hankkeet on organisoitu? Kenen
kanssa on tehty yhteistyötä ja miksi?
Mitä sosiaali- ja terveydenhuollon sähköisiä palveluja toteutetaan
kansallisesti?
Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen tietojärjestelmäpalvelu koostuu kansallisesti toteutettavista palveluista sekä niihin liittyvistä paikallisista organisaatioista ja niiden tietojärjestelmistä.
Merkittävimmät sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallintoon liittyvät kokonaisuudet ovat:
- terveydenhuollon kansallinen sähköinen tiedonhallinta (KanTa)
- sosiaalialan sähköinen tiedonhallinta
- osana valtiovarainministeriön SADe-ohjelmaa oleva sosiaali- ja terveydenhuollon sähköisten kansalaispalveluiden kehittäminen
Kansallisia palveluita toimittavat Kela (Reseptikeskus, valtakunnallinen arkistointipalvelu, omien tietojen katselu ja potilaan tiedonhallintapalvelu) sekä Valvira ja Väestörekisterikeskus (ammattilaisten ja organisaatioiden varmentaminen).
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinnon operatiivisen ohjauksen yksikkö ohjaa kansallisten tietojärjestelmäpalveluiden kehittämistä ja tarvittavaa määrittelytyötä.
Mitä KanTa-palveluihin kuuluu?
Terveydenhuollon kansalliseen sähköisen tiedonhallinnan (KanTa)
palveluihin kuuluu eResepti, eArkisto, potilaan omien tietojen
katselu ja potilaan tiedonhallintapalvelu. Ne perustuvat lakiin
sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä
käsittelystä ja lakiin sähköisestä lääkemääräyksestä.
-
Sähköisen lääkemääräyksen eli eReseptin
tarkoitus on parantaa potilasturvallisuutta. Kelan ylläpitämään
Reseptikeskukseen kootaan sekä sähköiset lääkemääräykset että
niihin kohdistuneet toimitustiedot. Nämä tiedot ovat sekä
potilaan itsensä että häntä hoitavan ammattilaisen nähtävillä
potilaan suostumuksella. Täten vähennetään päällekkäisen ja
toisiinsa sopimattoman lääkityksen määrää. Potilaat voivat ostaa
lääkkeet valitsemastaan apteekista.
-
-
Valtakunnallisen sähköisen potilastiedon arkiston eli
eArkiston tarkoituksena on parantaa
potilasturvallisuutta ja hoidon laatua. Potilastiedot kootaan
Kelan ylläpitämään tietovarastoon, josta ne ovat sekä potilaan
itsensä että häntä hoitavien ammattilaisten käytössä mikäli
potilas ei sitä kiellä. Potilaalla on kuitenkin oikeus kieltää
tietojensa luovutus terveydenhuollon toimintayksiköiden välillä.
-
- Omien tietojen katselu Reseptikeskuksesta ja eArkistosta mahdollistaa sekä omien lääkitys- että potilastietojen katselun. Sieltä on myös mahdollisuus tarkistaa, mitkä organisaatiot ovat tietoja katselleet. Palveluun voi kirjautua sähköisellä henkilökortilla tai pankkitunnuksilla osoitteessa www.kanta.fi tai kansalainen.kanta.fi.
-
- Potilaan tiedonhallintapalvelun avulla henkilö voi hallinnoida omia suostumuksiaan ja kieltojaan, kirjata hoitotahdon tai elinluovutuskiellon ja -suostumuksen. Palvelua käytetään omien tietojen katselun kautta. Lisäksi palveluun kootaan potilaskohtaisesti tiivistelmätieto eri rekisterinpitäjiltä mm. diagnoosien, toimenpiteiden, riskitietojen ja rokotusten osalta. Nämä keskeiset tiedot ovat jatkossa palvelussa potilaskeskeisesti, eikä niitä tarvitse kirjata moneen kertaan eri hoitoyksiköissä.
KanTa-palvelujen avulla terveyspalvelujen käyttäjät voivat seurata ja hallita omia tietojaan aiempaa paremmin ja saada parempaa ja joustavampaa palvelua. KanTa-palvelut mahdollistavat asiakastietojen tehokkaan hallinnan, ajantasaisuuden ja saatavuuden eri palvelupisteissä, paremman tietoturvan sekä sähköisen arkistoinnin.
Lisää tietoa KanTa-palveluista Kelan sivuilla
www.kanta.fi
Mitä sosiaalialan sähköinen tiedonhallinta kattaa?
Sosiaalihuollossa on valmisteltavana terveydenhuollon mallia vastaava kokonaisuus, jossa keskeisessä roolissa on kansallinen sosiaalihuollon arkisto- ja tiedonvälityspalvelu.
- Sosiaalialan kansallista yhtenäistämistä on valmisteltu kansallisessa Tikesos-hankkeessa 2005-2011
- Hankkeessa on laadittu sosiaalialan yhtenäiset tietomäärittelyt ja asiakirjakuvaukset, kuvattu toimintaprosesseja sekä laadittu kehittämispolku sosiaalialan tiedonhallin kansallisen kehittämisen seuraaville askelille
- Hankkeen tulokset on julkaistu sosiaalialan ammattilaisten kansallisessa www.sosiaaliportti.fi -portaalissa (www.tikesos.fi)
- Sosiaalihuollon sähköiset toimintamallit ja kansallinen arkistointi ovat määrittely- ja päätöksentekovaiheessa
Mitä yleisiä sähköisiä sosiaali- ja terveyspalveluja kehitetään?
Valtiovarainministeriön vetämään SADe-ohjelmaan (sähköinen asiointi ja demokratia) kuuluu sosiaali- ja terveysalan palvelukokonaisuus.
Tavoitteena on tuottaa kaikkien käytössä olevia sähköisiä palveluja, jotka
- tukevat ihmisten hyvinvoinnin ja terveyden ylläpitämistä ja edistämistä sekä sairauksien ennaltaehkäisyä
- tukevat henkilöiden oman terveyden hallintaa ja itsehoitoa
- helpottavat hoito- tai palveluyksikön valintaa ja hakeutumista oikeiden palvelujen piiriin
- parantavat kaikkien osallistumismahdollisuuksia palvelujen suunnittelussa ja toteutuksessa
- tehostavat palveluja käyttävien ja palveluyksikön ammattilaisen välistä vuorovaikutusta ja
- parantavat ihmisten mahdollisuutta antaa palautetta palveluista.
Osa kansalaisen sähköisistä sosiaali- ja terveyspalveluista on tarkoitus toteuttaa kansallisina palveluina. Tällaisia palveluita ovat esimerkiksi yleisen sosiaali- ja terveystiedon tuottaminen, validoidut riskitestit ja valtakunnallinen sosiaali- ja terveydenhuollon palveluhakemisto.
Osasta palveluita tehdään kansalliset määritykset, joiden pohjalta sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatiot voivat hankkia sähköisiä palveluita. Kansallisia määrityksiä tarvitaan esimerkiksi kansalaisen sähköiseen ajanvaraukseen sekä tietoturvalliseen viestinvälitykseen kansalaisen ja palvelunantajan välillä.
Sähköisten palveluiden kehittämistyötä koordinoidaan kansallisesti ja kehittämistyö tapahtuu osana laajempaa palvelujärjestelmän kehittämistä.
Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelma Sosiaali- ja terveysalan palvelukokonaisuus (SADe)
Mitä sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisia sähköisiä palveluja voi jo käyttää?
KanTa-kokonaisuuteen liittyvät sähköinen lääkemääräys, sähköinen potilastiedon arkisto ja potilaiden omien tietojen katselu ovat kaikki jo käytössä. Tässä vaiheessa käyttö on kuitenkin rajattua, esimerkiksi vain osa terveyskeskuksista käyttää järjestelmiä, ja käyttöönotto laajenee vähitellen, kun kunnissa otetaan käyttöön uusitut tietojärjestelmät ja toteutetaan käyttäjäkoulutukset.
Sähköisiä lääkemääräyksiä on tehty vuoden 2011 loppuun mennessä noin 356 000 kappaletta noin 105 000 potilaalle, toimituksia apteekeista on tehty noin 359 000 kappaletta. Reseptikeskukseen on liittynyt lähes 80 prosenttia apteekeista (623) sekä 17 terveydenhuollon organisaatiota yhteensä seitsemän sairaanhoitopiirin alueella.
Kaikilla apteekkijärjestelmillä ja viidellä (70%) julkisen sektorin potilastietojärjestelmistä on auditoinnilla annettu liittymislupa Reseptikeskukseen, muut julkisen sektorin potilastietojärjestelmät ovat yhteistestausvaiheessa. Sen sijaan yksityissektorin tietojärjestelmät eivät ole vielä päässeet testausvaiheeseen.
Arkistointipalvelun kansallinen osuus on valmis, testattu ja auditoitu. Arkistointipalvelun käyttö on alkanut marraskuussa 2011 Kuopion terveyskeskuksessa. Arkistoituja asiakirjoja on jo yli kymmenen tuhatta. eArkisto on ensimmäinen Arkistolaitoksen pysyväisarkistointiin hyväksymä Arkistolaitoksen ulkopuolella toimiva sähköinen arkisto. Paikallisilla tai alueellisilla sähköisillä potilastieto- tai arkistointijärjestelmillä ei ole Arkistolaitoksen hyväksyntää.
Omien tietojen katselu on jo käytössä Reseptikeskuksessa ja arkistopalvelussa. Tiedot näkyvät niistä terveydenhuollon yksiköistä, jotka ovat ottaneet palvelun käyttöön. Verkossa on lista apteekeista ja terveydenhuollonyksiköistä, joissa KanTa-palvelut ovat nyt käytössä. Samalla sivustolla on myös karttapalvelu, jolla voi hakea lähimmän sähköisiä lääkemääräyksiä toimittavan apteekin.
eReseptiä käyttävät apteekit
(kanta.fi)
eReseptiä käyttävät terveydenhuollon
yksiköt (kanta.fi)
Potilaan tiedonhallintapalvelusta on säädetty asiakastietolain vuoden 2011 alusta voimaan tulleella muutoksella. Palvelu on määrittely- ja toteutusvaiheessa.
Ajankohtaista KanTa-hankkeesta
Millaisia muita tuloksia tietoteknologiahankkeilla on saavutettu?
Sosiaali- ja terveysministeriön ohjauksella ja rahoitustuella on saavutettu merkittäviä tuloksia. THL ja Oulun yliopisto ovat tehneet terveydenhuollon sähköisen tiedonhallinnan kartoituksia kahden vuoden välein vuodesta 2001 lähtien. Kymmenen vuoden aikana terveydenhuollon sähköiset potilastietojärjestelmät sekä alueellinen tiedonvaihto ovat selvästi yleistyneet. Vuoden 2010 aineisto julkaistaan tammikuussa 2012 osoitteessa www.thl.fi.
Sähköinen potilaskertomus oli vuonna 2001 käytössä 63 prosentissa terveyskeskuksista ja 53 prosentissa sairaanhoitopiireistä. Vuodesta 2007 kattavuus on ollut 100 prosenttia.
Vuonna 2005 vain 20 prosenttia terveyskeskuksista ja 52 prosenttia sairaanhoitopiireistä kykeni vaihtamaan alueellista potilaskertomustietoa, vuonna 2010 luvut olivat 68 prosenttia terveyskeskuksista ja 81 prosenttia sairaanhoitopiireistä. Kuvantamisessa (mm. röntgenkuvat) tietokonepohjaisten järjestelmien käyttöaste on 80-90 prosenttia.
Miten Suomi pärjää kansainvälisessä vertailussa?
Kansainvälisesti Suomi on huipputasoa terveydenhuollon sähköisessä tiedonhallinnassa. Seuraavissa selvityksissä on tutkittu ja vertailtu eri maiden sähköistä tiedonhallintaa terveydenhuollossa.
Tutkimukset ovat luettavissa verkkosivuilla:
Information Technology and Innovation Foundation: Health IT 2009: Suomi, Ruotsi ja Tanska maailman johtavat maat terveydenhuollon sähköisessä tietohallinnossaEU komissio eHealth Benchmarking II, 2009: Suomi EU:n kärkimaita
EU komissio eHealth Benchmarking III, 2011: Suomen sairaalat EU:n kärjessä 13 indikaattorilla mitattuna
Miksi terveydenhuollon sähköisten järjestelmien kehittäminen on haastavaa?
Terveydenhuollon sähköisten järjestelmien kehitys on voimakkaasti kasvava teollisuuden ala ja sen ohjaaminen on osoittautunut kaikkialla haasteelliseksi. Haasteellisuuteen vaikuttavat mm.
- vahvojen ja itsenäisten palvelunjärjestäjien ja ammattiryhmien tarpeet ja vaatimukset
- käsiteltävän tietoaineiston monimuotoisuus
- korkeat tietoturvan ja yksityisyyden suojan vaatimukset
- suuret poliittiset odotukset toiminnan tehostumisesta nopealla aikataululla.
- Suomessa hajanainen terveydenhuollon järjestämistapa, jolloin tietojärjestelmien tilaajat (terveyskeskukset ja sairaanhoitopiirit) ovat pieniä ja voimattomia yksiköitä suhteessa tietojärjestelmätoimittajiin
- tietojärjestelmien käyttö muiden tavoitteiden välineinä (esim. kuntaliitosten edistäminen/vastustaminen, toimintojen siirto yksiköiden/henkilöryhmien välillä, uusien tietotarpeiden täyttäminen)
Suomessa on 336 kuntaa, 161 terveyskeskusta, 20 sairaanhoitopiiriä ja lukuisia yksityisiä terveydenhuollon palvelunantajia. Kunnat vastaavat itse tietojärjestelmien hankinnasta ja vuosien aikana on otettu käyttöön erilaisia tietojärjestelmiä, joiden kehittäminen ja yhteensovittaminen on hankalaa.
Selvitysten mukaan yhdessä sairaalassa voi olla jopa 150 erillistä tietojärjestelmää, joita on hankittu ajan kuluessa täyttämään yksittäisiä tarpeita ilman koordinointia.
Haasteita lisää se, että järjestelmät ovat jo melko iäkkäitä, sillä Suomi on ollut sähköisen sairauskertomuksen edelläkävijä 1980-luvulta lähtien.
Miten sosiaali- ja terveydenhuollon sähköisten järjestelmien hankinnat voidaan tehdä?
Terveydenhuollon palvelunantajat vastaavat omista järjestelmistään. Terveyskeskukset ja sairaanhoitopiirit ovat perinteisesti kilpailuttaneet ja hankkineet tietojärjestelmänsä (myös potilastietojärjestelmät) itsenäisesti. 2000-luvulta lähtien alueellinen yhteistyö potilastietojärjestelmähankinnoissa on asteittain lisääntynyt joillakin alueilla.
Kansalliset palvelut edellyttävät niihin liittyviltä tietojärjestelmiltä samaa sisällön ja tietoliikenteen standardointia ja edistävät sitä kautta IT-markkinoiden avoimuutta ja mahdollistavat tietojärjestelmien helpomman uusimisen.
Lain mukaan Kela vastaa kansallisen terveydenhuollon arkiston rakentamisesta ja ylläpidosta. Se on kilpailuttanut arkiston rakentamisen vuonna 2007. Kela vastaa itse palvelun ylläpidosta.
Miten kansalliset sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmäpalvelut rahoitetaan?
Valtio rahoittaa keskitettyjen palvelujen suunnittelun ja rakentamisen valtion talousarviossa tähän osoitettavalla määrärahalla. Siirtymäaikojen jälkeen ylläpidosta ja käytöstä aiheutuvat vuosittaiset kustannukset rahoitetaan maksuilla, jotka peritään palveluja käyttäviltä terveydenhuollon palvelujen antajilta ja apteekeilta. Maksut otetaan käyttöön vaiheittain vuosien 2012-2015 aikana. Siirtymäkauden aikana valtio rahoittaa ylläpidon aiheuttamista kustannuksista sen osan, jota käyttäjämaksut eivät kata.
Lisäksi terveydenhuollon organisaatiot vastaavat niistä kuluista, jotka tulevat organisaatioiden tietojärjestelmien liittämisestä kansallisiin palveluihin sekä henkilökunnan kouluttamisesta. Investoinnin on arvioitu maksavan itsensä takaisin vuonna 2017.
Kanta-palvelujen vuotuiset ylläpitokustannukset on arvioitu noin 11,1 miljoonaksi euroksi. Valtion rahoitusosuus vuonna 2012 on noin 11 miljoonaa euroa ja se alenee vuosittain siten, että vuodesta 2015 alkaen kustannukset on tarkoitus kattaa kokonaan käyttäjämaksuilla.
Sähköisen lääkemääräyksen käyttömaksuja aletaan periä apteekeilta vuoden 2012 ja kunnalliselta terveydenhuollolta vuoden 2013 alusta. Apteekkien maksu perustuu apteekin toimittamien sähköisten lääkemääräysten lukumäärään ja se on 0,039 euroa lääkemääräykseltä. Kunnallisen terveydenhuollon maksu perustuu asukaslukuun. Maksu on vuosittain 0,254 euroa asukkaalta. Sairaanhoitopiiri suorittaa maksun kuntien puolesta.
Mitkä ovat hankkeiden kokonaiskustannukset? Paljonko rahaa on käytetty?
KanTa-hankkeeseen on budjetoitu vuosina 2003-2010 noin 50 miljoonaa euroa valtion varoja. Vuosille 2011-2014 kehysbudjetti on yhteensä 48 miljoonaa euroa. Tällä rahoituksella on tehty sähköisen sairauskertomuksen tietosisältö- ja teknisiä määrittelyjä ja standardointeja. Lisäksi on tuettu julkisen terveydenhuollon yhteistyötä potilastietojärjestelmien kehittämisessä sekä sähköisen reseptin ja eArkiston testausta, auditointeja ja ensimmäisiä käyttöönottoja.
Vuosina 2003-2010 KanTa-hankkeeseen käytettiin noin 6,25 miljoonaa euroa vuodessa. Se vastaa noin 0,04 prosenttia Suomen terveydenhuollon vuosikustannuksista (15 500 miljoonaa euroa vuonna 2008).
STM, valtiovarainministeriö, Kela, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ja Kuntaliitto ovat yhteistyössä arvioineet, että kokonaiskustannukset, jotka sisältävät paikalliset käyttöönottokulut, ovat noin 200 miljoonaa euroa vuosina 2003-2014. Valtiontalouden tarkastusviraston (VTV) esittämä 400 - 500 miljoonaa euroa perustuu suurempaan arvioon yksityissektorin kuluista.
Yksityisen terveydenhuollon osuus kaikista terveydenhuollon menoista on noin 15 prosenttia. Yksityisen sektorin tietojärjestelmäkulut toteutuvat samassa suhteessa verrattu julkiseen (eivätkä ole moninkertaisia julkiseen sektoriin verrattuna, kuten VTV on aiemmin esittänyt). VTV on tiedotteessaan 14.10.2011 oikaissut mediassa esiintyneen väärän käsityksen siitä, että hankkeeseen olisi jo käytetty 500 miljoonaa euroa.
Arvio paikallisista käyttöönottokustannuksista on 21,21 euroa/asukas
- paikalliset IT-kustannukset 14,60 euroa/asukas
- koulutuskustannukset 6,57 euroa/asukas
Arvio paikallisesta ylläpitokustannuksesta
- eReseptistä julkiselle terveydenhuollolle aiheutuvat kansalliset ylläpitokustannukset ovat 0,248 euroa/asukas/vuosi (asetus sähköisen lääkemääräyksen käyttömaksuista), perintä alkaa vuonna 2013
- eArkistosta aiheutuvista kansallisten ylläpitokustannusten rahoituksesta ja maksuista annetaan jatkossa asetus, perintä alkaa vuonna 2014
- paikallisista IT-ylläpitokuluista (mm käyttömaksut) ei ole vielä seurantatietoa, yleensä kustannus on noin 20-25 prosenttia IT-investoinnista.
Kunto-hanketoimisto on kerännyt tietoa sähköisen reseptin käyttöönottojen julkiselle terveydenhuollolle aiheutuneista kustannuksista. Eräässä sairaanhoitopiirissä ja sen alueen kunnissa käyttöönottokustannukset olivat 3,85 euroa/asukas.
Kuinka kauan järjestelmien rakentaminen vielä kestää?
Kansallinen Kelan toteuttama Reseptikeskus, eArkisto ja eKatselu ovat valmiita. Kaikki apteekkijärjestelmät ja suurin osa paikallisista julkisen sektorin potilastietojärjestelmistä ovat valmiita eReseptin käyttöönottoon, eArkiston suhteen yksi potilastietojärjestelmä on valmis. Yksityissektorin potilastietojärjestelmät eivät ole vielä testausvalmiudessakaan.
Tietojärjestelmäkokonaisuuden yhtenäistäminen edellyttää yhteisiä käsitteitä ja terminologiaa, yhteisiä teknisiä standardeja, yhtenäisiä tietosuojakäytänteitä sekä ohjauksen ja kansallisten palveluiden järjestämistä.
Tavoitteena on, että sähköinen lääkemääräys on kaikkien julkisten terveydenhuollon toimijoiden käytössä huhtikuussa 2013 ja yksityisten terveydenhuollon toimijoiden käytössä viimeistään huhtikuussa 2014. Julkiset terveydenhuollon yksiköt tallentaisivat potilastietoja valtakunnalliseen arkistoon viimeistään syyskuusta 2014 alkaen ja yksityiset syyskuusta 2015 alkaen. Yksityisten osalta tämä koskee kuitenkin vain niitä palvelujen tuottajia, jotka arkistoivat potilasasiakirjat sähköisesti.
Sosiaalihuollon palveluiden toteutus on vaiheistettu niin, että pääosa työstä tapahtuu terveydenhuollon palveluiden rakentamisen jälkeen. Tähän on kolme syytä:
- Sosiaalihuollossa päästään käyttämään hyväksi terveydenhuollossa saatuja kokemuksia sekä osaa infrastruktuurista
- Henkilöresurssit sekä hallinnossa että toimittajilla voidaan jakaa hankkeiden kesken järkevästi
- Budjetit ovat paremmin hallittavissa
Tästä seuraa se, että sosiaalihuollon kansallisten järjestelmien hankinta ajoittuu vuosille 2014-2015 ja paikallisten järjestelmien muutostyöt pääasiassa tämän jälkeen. On arvioitu, että sosiaalihuollon järjestelmät ovat täysimittaisesti käytössä vuonna 2020.
Asiakkaiden ja potilaiden käytössä olevat palvelut toteutetaan kahdessa vaiheessa. Lain pohjalta toimeenpantavat palvelut eli omien tietojen katselu ja tiedonhallintapalvelu ovat toteutusvaiheessa. Omien tietojen katselu on jo käytössä niiden tietojen osalta, joita tällä hetkellä kertyy kansallisiin palveluihin. Omien tietojen katselu päivittyy aina samaan aikaan, kun talletettavat tietosisällöt laajenevat.
Tiedonhallintapalvelu on määrittely- ja toteutusvaiheessa. Sen suunniteltu käyttöönotto tapahtuu vielä tänä vuonna. Toinen osa asiakkaiden käyttöön tulevista palveluista ovat SADe-hankkeessa suunniteltavat uudet palvelut, joiden toimeenpanosta tehtäneen päätökset alkuvuonna 2012.
Miten hankkeet on organisoitu? Kenen kanssa on tehty yhteistyötä ja miksi?
Sosiaali- ja terveysministeriö käynnisti vuonna 2003 osana kansallista terveyshanketta sähköisen potilaskertomuksen määrittelytyön. Alkuun työtä tehtiin hanketoimintana. Vuonna 2006 ministeriöön perustettiin viisi virkaa, jotka täytettiin vuonna 2007.
Vuonna 2007 toteutus myös käynnistettiin täysimuotoisesti, kun Kelalle annettiin tehtäväksi kansallisen terveydenhuollon arkiston rakentaminen. Kela vastaa kansallisen reseptikeskuksen sekä sähköisen potilastiedon arkiston ylläpidosta. Kansallisia palveluita käytetään organisaatioiden omien tietojärjestelmien kautta.
Terveydenhuollon eri ammattiryhmien ja erikoisalojen yhteistyönä on määritelty yhteiset kaikissa järjestelmissä käytettävät ydintiedot ja niihin liittyvät tietorakenteet sekä sanomakuvaukset. Järjestelmissä käytettävät luokitukset ja koodistot ylläpidetään kansallisessa koodistopalvelussa, josta vastaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL).
Vuonna 2009 sosiaali- ja terveysministeriön ja sairaanhoitopiirien rahoituksella perustettiin Kunto-hanketoimisto vastaamaan julkisen sektorin käyttöönottojen koordinoinnista ja ohjauksesta.
Sosiaali- ja terveysministeriö vastaa sosiaali- ja terveydenhuollon sähköisestä tiedon hallinnasta strategisella tasolla. Kela vastaa edelleen kansallisten palveluiden rakentamisesta ja ylläpidosta.
THL:n yhteyteen perustettiin KanTa-hankkeen operatiivisesta hankehallinnasta ja määrittelytyöstä vastaamaan OPER-hanketoimisto 1.1.2011alkaen. Sosiaalihuollon vastaavan sähköisen tiedonhallinnan hankkeen hallinnointi siirtyi THL:n vastuulle vuoden 2012 alusta lähtien. Myös Kunto-hanketoimiston tehtäviä siirrettiin THL:n yhteyteen vuoden 2012 alussa.
Sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinnon operatiivinen ohjaus -yksikkö (OPER)
