Syrjäytymistä, köyhyyttä ja terveysongelmia vähentävän toimenpideohjelman tarkoituksena on:
1. vahvistaa eri kansalaisryhmien
yhdenvertaisuutta
2. edistää terveyttä vähentämällä
terveyseroja
3. ehkäistä työstä ja työmarkkinoilta
syrjäytymistä
4. parantaa pienituloisten asemaa
5. vähentää lasten ja nuorten
syrjäytymistä
6. uudistaa sosiaali- ja
terveyspalveluja
7. parantaa kansalaisjärjestöjen työn
vaikuttavuutta
Ohjelmaan liittyvät lainsäädäntöhankkeet
1. Yhdenvertaisuus
Suomalaisen yhteiskunnan vahvuutena on, että ihmisistä pidetään huolta. Jokaisella on oikeus perustoimeentuloturvaan ja riittäviin sosiaali- ja terveyspalveluihin. Nämä oikeudet ja yhdenvertaisuusperiaate on kirjattu Suomen perustuslakiin.
Kaikilla on oikeus parhaaseen mahdolliseen terveyteen, sosiaaliseen hyvinvointiin ja osallisuuteen. Eri-ikäisten naisten ja miesten sekä kieli- ja kulttuurivähemmistöjen ihmisarvoista elämää on tuettava ja pidettävä kaikki mukana yhteiskuntaa rakentamassa. Yksilön ja yhteiskunnan oikeuksien ja velvollisuuksien tasapaino edistää sosiaalista kestävyyttä.
Toimenpiteet:
- Valmistellaan eurooppalaista lainsäädäntökehityksen huomioon ottava uusi yhdenvertaisuuslainsäädäntö. OM, STM, 2011.
- Laaditaan Suomen ensimmäinen kansallinen
ihmisoikeustoimintaohjelma. OM.
Kansallinen ihmisoikeustoimintaohjelma (OM)
- Osana sosiaalihuollon lainsäädännön kokonaisuudistusta
jatketaan vammaislainsäädännön uudistamista. STM.
Sosiaalihuollon lainsäädännön uudistamistyöryhmä
- Laaditaan pitkän aikavälin kielistrategia kahden
elinvoimaisen kansalliskielen kehittämiseksi ja konkretisoidaan
sen pohjalta toimet hallituskaudelle. VNK, OM.
Kielistrategia (VNK, Tiedote 4.11.2011)
- Laaditaan kehityspoliittinen toimenpideohjelma. UM.
Kehityspoliittinen toimenpideohjelma (UM, Tiedote 5.9.2011)
- Asuntopoliittinen toimenpideohjelma hallituskaudelle. YM, STM, VM, kunnat
- Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma. YM, STM, SM, TEM.
- Osana Kaste 2012-2015 -ohjelmaa jatketaan
pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelmaa ja tehdään
kaupunkien kanssa aiesopimukset vuosille 2012-2015.YM, STM.
Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelma (YM)
- Käynnistetään metropolialueen kumppanuusohjelma sosiaalisen
eheyden vahvistamiseksi valtion, kaupunkien ja muiden keskeisten
toimijoiden yhteistyönä. STM, YM, TEM, OKM, SM. Lisätietoja
aiemmista selvityksistä:
Sosiaalisen eheyden vahvistamislinjauksia metropolialueella (Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus, pdf)
- Asuinalueiden elinvoiman edistämiseksi sekä segregaation ehkäisemiseksi käynnistetään poikkihallinnollinen ohjelma. YM, VM, TEM, SM, STM, OKM.
- Sisäisen turvallisuuden kolmas ohjelma. SM, erillinen
ministeriryhmä.
Sisäisen turvallisuuden ministeriryhmä (SM)
2. Terveyden edistäminen
Tavoitteena on vähentää väestön terveyseroja työ- ja toimintakyvyssä, koetussa terveydessä, sairastavuudessa ja kuolleisuudessa. Terveyseroja vähennetään parhaiten tukemalla terveellisiä elintapoja niissä väestöryhmissä, joilla on epäterveellisimmät elintavat.
Terveyserojen kaventaminen edellyttää puuttumista taustalla oleviin syihin ja prosesseihin. Se edellyttää myös, että parannetaan sosiaali- ja terveyspalvelujen tasa-arvoista saatavuutta ja käyttöä. Terveyden edistämisellä on tärkeää tukea erityisesti ikäihmisten toimintakykyä.
Toimenpiteet:
- Kaste 2012-2015 -ohjelman osaohjelmat, mm. mielenterveyslain
uudistus ja alkoholilain kokonaisuudistus. STM, OKM.
Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma
- Liikunnallisten ja kulttuuristen elämäntapojen vahvistaminen. OKM.
3. Työstä ja työmarkkinoilta syrjäytymisen ehkäiseminen
Työmarkkinoille kiinnittyminen ja työn tekeminen ovat ensisijaiset ja kestävimmät keino torjua köyhyyttä, eriarvoisuutta ja syrjäytymistä. Työn ja työpaikkojen paikkojen määrää on lisättävä. Laaja työttömyys on ristiriidassa hyvinvointiyhteiskunnan tavoitteiden kanssa.
Tavoitteena on estää työttömyyden pitkittyminen siten, että mahdollisimman moni työpaikkansa menettävä työntekijä työllistyy nopeasti. Työttömien syrjäytymistä työelämästä ehkäistään tukemalla heidän työ- ja toimintakykyään sekä hoitoa ja kuntoutusta.
Työelämän vetovoimaa on kasvatettava kehittämällä työelämää, parantamalla työoloja ja työhyvinvointia. Kaikilla työikäisillä ja osittainkin työkykyisillä on oltava mahdollisuus osallistua omien voimiensa mukaan työelämään. Niiden henkilöiden, joiden työ- ja toimintakyky on tilapäisesti tai pysyvästi alentunut, työelämään osallistumista tuetaan. Osatyökykyisten polkua kuntoutuksesta koulu-tuksen kautta työhön vahvistetaan.
Työn tekemisen mahdollisuuksia edistetään myös parantamalla perhe-elämän ja työn sujuvaa yhdistämistä esimerkiksi lisäämällä pienten lasten vanhempien osa-aikatyön mahdollisuuksia.
Tavoitteena on nostaa työllisyysaste asteittain 72 prosenttiin ja alentaa työttömyys viiteen prosenttiin vuoteen 2015 mennessä. Erityisesti halutaan alentaa nuorten työttömyyttä ja pitkäaikaistyöttömyyttä. Vuoteen 2025 mennessä 25 vuotta täyttäneiden eläkkeellesiirtymisiän odote nousee nykyisestä 60,4 ikävuodesta vähintään 62,4 ikävuoteen.
Toimenpiteet:
Nämä toimet sisältyvät hallitusohjelman politiikkakokonaisuuteen
III: Kestävän talouskasvun, työllisyyden ja kilpailukyvyn
vahvistaminen, jota koordinoi työ- ja
elinkeinoministeriö:
- Kuntakokeilu pitkäaikaistyöttömyyden vähentämiseksi, nuorten
yhteiskuntatakuu, osatyökykyisten ja vaikeasti työllistyvien
työnteon ja kuntoutuksen mahdollisuuksien parantaminen ja muut
työllisyyttä edistävät toimet.
Nuorten yhteiskuntatakuu-työryhmän väliraportti 15.3.12
Nuorten yhteiskuntatakuu -työryhmä (TEM)
Tietoa työelämäosallisuuden lisäämisestä (TEM, pdf)
YES-hankkeella yhdenvertaisuutta työ- ja elinkeinoelämään (TEM)
Työelämän kehittämisstrategia (TEM)
4. Pienituloisten aseman parantaminen
Tavoitteena on vähentää väestön taloudellista ja sosiaalista eriarvoisuutta. Erityisesti halutaan helpottaa työn vastaanottamista sekä vähentää pitkäaikaista toimeentulotukiasiakkuutta ja ylisukupolvista köyhyyttä. Toimeentuloturvan tulee kannustaa oman aseman parantamiseen ja työntekoon.
Kaikki eivät saa työstä riittävää toimeentuloa esimerkiksi korkean iän, sairauden, työttömyyden, vamman, opiskelun, kuntoutuksen tai lasten hoidon takia. Toimeentuloturvan etuuksilla heille järjestetään riittävä elintaso, joka edistää yhteenkuuluvuutta ja turvaa yhteiskunnan eheyden.
Toimenpiteet:
- Perusturvan tulee mahdollistaa riittävä toimeentulo ja
elintaso kaikille. Pienituloisten aseman parantamiseksi
korotetaan seuraavia tukia:
- Työttömyysturva ja työmarkkinatuki. STM. (Toteutettu 2012 alusta)
- Asumistuki. STM. (Toteutettu 2012 alusta)
- Opintotuki. OKM. (Budjettiesitys 2014)
- Toimeentulotuki. STM. (Toteutettu 2012 alusta) - Etsitään tarkoituksenmukainen tapa yhtenäistää talous- ja
velkaneuvonnan palveluja. TEM, OM, STM.
- Kehitetään sosiaalista luototusta yllättävien talousongelmien hoidossa. TEM, OM, STM.
5. Lasten ja nuorten syrjäytymisen vähentäminen
Nuorille on turvattava tarvittavat tukitoimet, jotta siirtyminen koulutukseen ja työelämään onnistuu. Peruskoulun mahdollisuuksia vähentää terveyseroja parannetaan. Lisäksi edistetään toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa olevien nuorten terveyttä ja hyvinvointia. Vahvistetaan etsivän nuorisotyön ja työpajatoiminnan yhteistyötä toisen asteen koulutuksen kanssa. Sukupolvelta toiselle periytyvä köyhyys ja syrjäytyminen on katkaistava.
Toimenpiteet:
- Nuorten osallisuus: aloitekanava- ja kuulemisjärjestelmien
kehittäminen, tietoyhteiskuntaosallisuuden kehittäminen. OKM,
STM, OM. Tietoa nuorten osallisuuden lisäämisestä:
Lasten ja nuorten osallistuminen päätöksentekoon Suomessa (OKM)
- Säädetään laki peruskoulun ja toisen asteen oppilaskunnista. OKM.
- Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelmalla vahvistetaan
hallinnonalojen välistä yhteistyötä ja työnjakoa. OKM, kaikki
ministeriöt.
Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma (OKM)
- Varhaiskasvatuksesta säädetään laki. Varhaiskasvatuksen ja
päivähoitopalvelujen lainsäädännön valmistelu, hallinto ja ohjaus
siirretään opetus- ja kulttuuriministeriöön. Varhaiskasvatuksen
yhteistyötä sosiaali- ja terveydenhuollon kanssa tiivistetään.
OKM, STM.
Varhaiskasvatuksen hallinnon siirtäminen (Tiedote 4.10.2011, OKM)
6. Vahvistetaan ja uudistetaan sosiaali- ja terveyspalveluita
Riittävien palvelujen saaminen on säädetty perustuslaissa jokaisen perusoikeudeksi. Julkisen vallan tehtävänä on huolehtia, että palvelut kohdentuvat niiden todellisen tarpeen eikä esimerkiksi asiakkaan maksukyvyn tai asuinpaikan mukaan.
Palvelujärjestelmän on turvattava tasapuolinen sairauksien hoito ja estettävä tai vähintäänkin lievennettävä sairauksien sosiaalisia ja taloudellisia seurauksia. Ehkäisevä työ on avainasemassa kavennettaessa hyvinvointieroja julkisen palvelujärjestelmän toimin. Haasteena on ehkäisevän työn ankkuroiminen osaksi palvelujärjestelmän perusrakennetta ja toimintaa, mukaan luettuna tietojärjestelmät ja johtaminen.
Vahvoilla peruspalveluilla kyetään jo varhain puuttumaan ongelmiin ja sairauksiin sekä tukemaan kuntalaisia itsenäisessä selviytymisessä. Haavoittuvassa asemassa olevat ja vähemmistöryhmät tarvitsevat lisäksi kohdennettuja palveluja.
Toimenpiteet:
- Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä, rahoitusta,
kehittämistä ja valvontaa koskeva lakiuudistus osana kunta- ja
palvelurakenneuudistusta. STM.
Palvelurakenneuudistus
- SOTE-järjestämislain ja muiden sektorilakien valmistelu
sovitetaan yhteen valtakunnalliseen kuntauudistukseen sekä
aikataulullisesti että sisällöllisesti. VM.
Kuntauudistus (VM)
- Sosiaalihuollon lainsäädännön kokonaisuudistus. STM.
Sosiaalihuollon lainsäädännön uudistamistyöryhmä
- KASTE 2012-2015 -ohjelman osaohjelmat: Toimiva terveyskeskus
-ohjelma. Terveydenhuoltolain toimeenpanon jatkaminen. STM.
Toimiva terveyskeskus -toimenpideohjelma
Terveydenhuoltolaki ja sen toimeenpano (THL)
- Ikäihmisten hyvinvoinnin ja palvelujen parantaminen.
Vanhuspalvelulaki. STM. 2013.
Iäkkään henkilön sosiaali- ja terveyspalveluiden saanniin turvaaminen
- Lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin ja palvelujen parantaminen. Perhekeskustoiminnan laajentaminen. Kotipalvelujen lisääminen. Matalan kynnyksen palvelujen kehittäminen. STM.
7. Kansalaisyhteiskunnassa ja kansalaisjärjestöissä on voimaa
Kansalaisjärjestöt ovat julkisen sektorin tärkeitä yhteistyökumppaneita. Järjestöt edistävät terveyttä ja hyvinvointia, ehkäisevät ongelmia ja kehittävät uusia toimintamalleja. Kansalaisjärjestöt tarjoavat myös palvelua, tietoa ja apua, jota julkinen palvelujärjestelmä ei tarjoa. Kansalaisyhteiskunnalla ja kansalaisjärjestöillä on suuri merkitys osallisuuden edistämisessä.
Tavoitteena on parantaa kansalaisjärjestöjen työn vaikuttavuutta. Ohjelmassa kiinnitetään huomiota muun muassa yleishyödyllisten yhteisöjen verotukseen, rahoitukseen ja hankintalainsäädännön muutostarpeisiin. Raha-automaattiyhdistyksen avustukset sosiaali- ja terveysjärjestöille kohdennetaan kansalaisten omaehtoista selviytymistä ja hyvinvointia edistäviin kohteisiin.
Toimenpiteet:
- Kansalaisjärjestöjen toimintaedellytyksiä vapaaehtois- ja
vertaistuen, auttamistyön ja erityispalvelujen tuottajina
vahvistetaan, resursointia parannetaan sekä varainhankintaa ja
verovapautta selkeytetään. Kansalaisyhteiskuntapolitiikan
neuvottelukunta. VM, STM, OKM, OM.
Sosiaali- ja terveysalan järjestötoiminta
- Ennaltaehkäisevän toiminnan korostaminen järjestötyössä. OKM.
- Käynnistetään systemaattinen ja pitkäjänteinen demokratian ja kansalaisyhteiskunnan kehityksen seuranta. OM.
Ohjelmaan liittyvät lainsäädäntöhankkeet
- Mielenterveyslain uudistaminen
- Alkoholilain kokonaisuudistus, ml. alkoholimainonta
Alkoholilain ja raittiustyön uudistus
Alkoholimainonta
- Peruskoulun ja toisen asteen oppilaskunnista säätäminen
- Yhdenvertaisuuslainsäädäntö
Yhdenvertaisuuslainsäädännön uudistaminen (OM) - Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä, rahoitusta,
kehittämistä ja valvontaa koskeva lakiuudistus
Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislakia valmisteleva työryhmä
- Sosiaalihuollon lainsäädännön kokonaisuudistus
Sosiaalihuollon lainsäädännön uudistamistyöryhmä
- Vanhuspalvelulaki
Iäkkään henkilön sosiaali- ja terveyspalvelujen saannin turvaaminen
- Laki varhaiskasvatuksesta