Sisältöön      
 
 
 

Syrjäytymistä vähentävän toimenpideohjelman pääteemat

Syrjäytymistä, köyhyyttä ja terveysongelmia vähentävän toimenpideohjelman tarkoituksena on:

1. vahvistaa eri kansalaisryhmien yhdenvertaisuutta
2. edistää terveyttä vähentämällä terveyseroja
3. ehkäistä työstä ja työmarkkinoilta syrjäytymistä
4. parantaa pienituloisten asemaa
5. vähentää lasten ja nuorten syrjäytymistä
6. uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluja
7. parantaa kansalaisjärjestöjen työn vaikuttavuutta

Ohjelmaan liittyvät lainsäädäntöhankkeet


1. Yhdenvertaisuus

Suomalaisen yhteiskunnan vahvuutena on, että ihmisistä pidetään huolta. Jokaisella on oikeus perustoimeentuloturvaan ja riittäviin sosiaali- ja terveyspalveluihin. Nämä oikeudet ja yhdenvertaisuusperiaate on kirjattu Suomen perustuslakiin.

Kaikilla on oikeus parhaaseen mahdolliseen terveyteen, sosiaaliseen hyvinvointiin ja osallisuuteen. Eri-ikäisten naisten ja miesten sekä kieli- ja kulttuurivähemmistöjen ihmisarvoista elämää on tuettava ja pidettävä kaikki mukana yhteiskuntaa rakentamassa. Yksilön ja yhteiskunnan oikeuksien ja velvollisuuksien tasapaino edistää sosiaalista kestävyyttä.

Toimenpiteet:

  • Laaditaan pitkän aikavälin kielistrategia kahden elinvoimaisen kansalliskielen kehittämiseksi ja konkretisoidaan sen pohjalta toimet hallituskaudelle. VNK, OM.
    Kansalliskielistrategia (VNK)


2. Terveyden edistäminen

Tavoitteena on vähentää väestön terveyseroja työ- ja toimintakyvyssä, koetussa terveydessä, sairastavuudessa ja kuolleisuudessa. Terveyseroja vähennetään parhaiten tukemalla terveellisiä elintapoja niissä väestöryhmissä, joilla on epäterveellisimmät elintavat.

Terveyserojen kaventaminen edellyttää puuttumista taustalla oleviin syihin ja prosesseihin. Se edellyttää myös, että parannetaan sosiaali- ja terveyspalvelujen tasa-arvoista saatavuutta ja käyttöä. Terveyden edistämisellä on tärkeää tukea erityisesti ikäihmisten toimintakykyä.

Toimenpiteet:


3. Työstä ja työmarkkinoilta syrjäytymisen ehkäiseminen

Työmarkkinoille kiinnittyminen ja työn tekeminen ovat ensisijaiset ja kestävimmät keino torjua köyhyyttä, eriarvoisuutta ja syrjäytymistä. Työn ja työpaikkojen paikkojen määrää on lisättävä. Laaja työttömyys on ristiriidassa hyvinvointiyhteiskunnan tavoitteiden kanssa.

Tavoitteena on estää työttömyyden pitkittyminen siten, että mahdollisimman moni työpaikkansa menettävä työntekijä työllistyy nopeasti. Työttömien syrjäytymistä työelämästä ehkäistään tukemalla heidän työ- ja toimintakykyään sekä hoitoa ja kuntoutusta.

Työelämän vetovoimaa on kasvatettava kehittämällä työelämää, parantamalla työoloja ja työhyvinvointia. Kaikilla työikäisillä ja osittainkin työkykyisillä on oltava mahdollisuus osallistua omien voimiensa mukaan työelämään. Niiden henkilöiden, joiden työ- ja toimintakyky on tilapäisesti tai pysyvästi alentunut, työelämään osallistumista tuetaan. Osatyökykyisten polkua kuntoutuksesta koulu-tuksen kautta työhön vahvistetaan.

Työn tekemisen mahdollisuuksia edistetään myös parantamalla perhe-elämän ja työn sujuvaa yhdistämistä esimerkiksi lisäämällä pienten lasten vanhempien osa-aikatyön mahdollisuuksia.

Tavoitteena on nostaa työllisyysaste asteittain 72 prosenttiin ja alentaa työttömyys viiteen prosenttiin vuoteen 2015 mennessä. Erityisesti halutaan alentaa nuorten työttömyyttä ja pitkäaikaistyöttömyyttä. Vuoteen 2025 mennessä 25 vuotta täyttäneiden eläkkeellesiirtymisiän odote nousee nykyisestä 60,4 ikävuodesta vähintään 62,4 ikävuoteen.

Toimenpiteet:   
Nämä toimet sisältyvät hallitusohjelman politiikkakokonaisuuteen III: Kestävän talouskasvun, työllisyyden ja kilpailukyvyn vahvistaminen, jota koordinoi työ- ja elinkeinoministeriö:

 Pienituloisten aseman parantaminen

Tavoitteena on vähentää väestön taloudellista ja sosiaalista eriarvoisuutta. Erityisesti halutaan helpottaa työn vastaanottamista sekä vähentää pitkäaikaista toimeentulotukiasiakkuutta ja ylisukupolvista köyhyyttä. Toimeentuloturvan tulee kannustaa oman aseman parantamiseen ja työntekoon.

Kaikki eivät saa työstä riittävää toimeentuloa esimerkiksi korkean iän, sairauden, työttömyyden, vamman, opiskelun, kuntoutuksen tai lasten hoidon takia. Toimeentuloturvan etuuksilla heille järjestetään riittävä elintaso, joka edistää yhteenkuuluvuutta ja turvaa yhteiskunnan eheyden.

Toimenpiteet:


5. Lasten ja nuorten syrjäytymisen vähentäminen

Nuorille on turvattava tarvittavat tukitoimet, jotta siirtyminen koulutukseen ja työelämään onnistuu. Peruskoulun mahdollisuuksia vähentää terveyseroja parannetaan. Lisäksi edistetään toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa olevien nuorten terveyttä ja hyvinvointia. Vahvistetaan etsivän nuorisotyön ja työpajatoiminnan yhteistyötä toisen asteen koulutuksen kanssa. Sukupolvelta toiselle periytyvä köyhyys ja syrjäytyminen on katkaistava.

Toimenpiteet:

  • Säädetään laki peruskoulun ja toisen asteen oppilaskunnista. OKM.
  • Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelmalla vahvistetaan hallinnonalojen välistä yhteistyötä ja työnjakoa. OKM, kaikki ministeriöt.
    Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma (OKM)


6. Vahvistetaan ja uudistetaan sosiaali- ja terveyspalveluita

Riittävien palvelujen saaminen on säädetty perustuslaissa jokaisen perusoikeudeksi. Julkisen vallan tehtävänä on huolehtia, että palvelut kohdentuvat niiden todellisen tarpeen eikä esimerkiksi asiakkaan maksukyvyn tai asuinpaikan mukaan.

Palvelujärjestelmän on turvattava tasapuolinen sairauksien hoito ja estettävä tai vähintäänkin lievennettävä sairauksien sosiaalisia ja taloudellisia seurauksia. Ehkäisevä työ on avainasemassa kavennettaessa hyvinvointieroja julkisen palvelujärjestelmän toimin. Haasteena on ehkäisevän työn ankkuroiminen osaksi palvelujärjestelmän perusrakennetta ja toimintaa, mukaan luettuna tietojärjestelmät ja johtaminen.

Vahvoilla peruspalveluilla kyetään jo varhain puuttumaan ongelmiin ja sairauksiin sekä tukemaan kuntalaisia itsenäisessä selviytymisessä. Haavoittuvassa asemassa olevat ja vähemmistöryhmät tarvitsevat lisäksi kohdennettuja palveluja.

Toimenpiteet:

  • Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä, rahoitusta, kehittämistä ja valvontaa koskeva lakiuudistus osana kunta- ja palvelurakenneuudistusta. STM.
    Palvelurakenneuudistus
  • SOTE-järjestämislain ja muiden sektorilakien valmistelu sovitetaan yhteen valtakunnalliseen kuntauudistukseen sekä aikataulullisesti että sisällöllisesti. VM.
    Kuntauudistus (VM)

 


7. Kansalaisyhteiskunnassa ja kansalaisjärjestöissä on voimaa

Kansalaisjärjestöt ovat julkisen sektorin tärkeitä yhteistyökumppaneita. Järjestöt edistävät terveyttä ja hyvinvointia, ehkäisevät ongelmia ja kehittävät uusia toimintamalleja. Kansalaisjärjestöt tarjoavat myös palvelua, tietoa ja apua, jota julkinen palvelujärjestelmä ei tarjoa. Kansalaisyhteiskunnalla ja kansalaisjärjestöillä on suuri merkitys osallisuuden edistämisessä.

Tavoitteena on parantaa kansalaisjärjestöjen työn vaikuttavuutta. Ohjelmassa kiinnitetään huomiota muun muassa yleishyödyllisten yhteisöjen verotukseen, rahoitukseen ja hankintalainsäädännön muutostarpeisiin. Raha-automaattiyhdistyksen avustukset sosiaali- ja terveysjärjestöille kohdennetaan kansalaisten omaehtoista selviytymistä ja hyvinvointia edistäviin kohteisiin.

Toimenpiteet:

  • Kansalaisjärjestöjen toimintaedellytyksiä vapaaehtois- ja vertaistuen, auttamistyön ja erityispalvelujen tuottajina vahvistetaan, resursointia parannetaan sekä varainhankintaa ja verovapautta selkeytetään. Kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunta. VM, STM, OKM, OM.
    Sosiaali- ja terveysalan järjestötoiminta
  • Ennaltaehkäisevän toiminnan korostaminen järjestötyössä. OKM.
  • Käynnistetään systemaattinen ja pitkäjänteinen demokratian ja kansalaisyhteiskunnan kehityksen seuranta. OM.


Ohjelmaan liittyvät lainsäädäntöhankkeet

12.09.2013
Jaa