Pääministeri Kataisen hallitus valmistelee kuntauudistusta. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksesta on käynnistetty oma jatkotyö, jossa arvioidaan millainen palvelurakenne olisi toimivin kuntauudistuksen myötä muodostuvissa uusissa peruskunnissa.

Valmistelun lähtökohtana ovat hallitusohjelman ja hallituksen 1.2. iltakoulun kirjaukset. Niiden mukaan uusien peruskuntien pohjalta syntyvässä palvelurakenteessa sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus- ja järjestämisvastuu on pääsääntöisesti kunnilla. Vahvan kunnan vaihtoehtona on poikkeusmenettely, jossa kunnat yhdessä voivat muodostaa sosiaali- ja terveydenhuoltoalueita.

Palvelurakenteen pitää tukea sosiaalihuollon ja terveydenhuollon toiminnallista ja rakenteellista yhteyttä.

Kuntien ja sote-alueiden yhteisiä keskitettäviä tehtäviä varten voisi olla viisi erityisvastuualuetta (erva).

Hallitus linjaa kunta- ja palvelurakenneuudistuksen jatkon kuntien kuulemisten ja selvitysten jälkeen. Tarkoitus on laatia kuntia koskeva rakennelaki, joka korvaa voimassa olevan puitelain. Palvelurakenneuudistuksen toteuttamiseksi säädetään sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä, rahoitusta, kehittämistä ja valvontaa koskeva laki (nk. järjestämislaki).

Sosiaali- ja terveydenhuollon uusi palvelurakenne on saatava vaiheittain toimintaan vuoden 2015 alusta. Sen on tuettava kuntarakenteen uudistamisen aikataulutusta. 

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneselvitys -työryhmä (Hare)

Palvelujen rahoitusjärjestelmää uudistetaan

Hallitusohjelman mukaan uudistetaan myös valtionosuusjärjestelmää yksinkertaisemmaksi ja sosiaali- ja terveydenhuollon vaikuttavuuteen kannustavaksi.

Monikanavaisen rahoitusjärjestelmän ongelmia halutaan vähentää. Kunnalliset terveyspalvelut ja sairausvakuutusjärjestelmä sovitetaan paremmin yhteen, jotta kokonaiskustannukset ovat paremmin hallittavissa. Asiaa selvitetään työryhmässä, jonka työ valmistuu toukokuussa 2012.

Sairausvakuutuksen roolia selvittävä työryhmä

Miksi uudistuksia tarvitaan?

Kunnat ovat hallintorakenne, joka on aikanaan perustettu tiettyjä tehtäviä varten. Näistä tehtävistä pienten kuntien ja sairaanhoitopiirien on nyt vaikea suoriutua.

• Väestön terveyserot ovat kasvaneet.
• Palvelujen saatavuus ja laatu vaihtelee kunnittain; tasa-arvo ei toteudu.
• Palvelujen rahoitusvaikeudet vain kasvavat, kun väestö ikääntyy ja työikäisten määrä vähenee.

Kuntien vastuulla olevat sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävät

Kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön asema

Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstö 2009 (THL)  

Kuntien ikävakioitu sairastavuusindeksi (Sotka.net)

Kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutarpeet ja kustannusvaikutukset (Sotka.net) 

Mitä tarkoittaa palvelujen järjestämisvastuu ja tuottaminen?

Järjestämisvastuussa oleva kunta tai muu toimija vastaa siitä, että ihmiset saavat tarvitsemansa palvelut, ja että palvelut ovat laadukkaita ja yhtä hyviä kaikille. Järjestäjä vastaa myös rahoituksesta ja siitä, että palvelut tuotetaan kustannustehokkaasti.

Järjestäjällä voi olla monta tuottajaa tarjoamassa palveluja kuntalaisille. Tuottajat voivat olla kunnallisia tai yksityisiä yrityksiä. Järjestäjä tekee yhteistyötä myös kansalaisjärjestöjen kanssa, jotka tukevat omalla toiminnallaan sosiaali- ja terveyspalveluja.

Kuntalaisten lähipalvelut on tuotettava paikallisesti. Lähipalveluilla tarkoitetaan palveluja, joita tarvitaan päivittäin. Tällaisia ovat esimerkiksi terveysasemat, vanhusten kotihoito, päivähoito.

Lisätietoja

hallitusneuvos Päivi Salo, p. 09 160 74130, etunimi.sukunimi@stm.fi
lääkintöneuvos Jukka Mattila, p. 09 160 74194, etunimi.sukunimi@stm.fi