Huolto- ja kunnossapitotöiden turvallisuus korostuu tänä vuonna valtakunnallisessa Farmari 2010 -maatalousnäyttelyssä Mikkelissä.  Työsuojeluhallinto ja Työterveyslaitos painottavat myös maatalousyrittäjien työhyvinvointia näyttelyn Työhyvinvointitorilla.

Maatalouden huolto- ja korjaustöissä sattuu tapaturmia työtuntia kohti kolme kertaa enemmän kuin muissa karjanhoitotöissä ja viisi kertaa enemmän kuin muissa maanviljelytöissä. Huolto- ja kunnossapitotyöt ovat maatalouden alalla moninaisia. Niihin voidaan laskea kuuluvaksi muun muassa korjaukset, häiriönpoistot, ylläpito, vian etsintä, osien vaihto, tarkastukset, kalibroinnit, mittaukset ja testaukset. Tehtävät voivat olla joko ennalta suunniteltuja tai suunnittelemattomia, nopealla aikataululla suoritettavia tehtäviä.

Suunnitelmallinen huolto ja kunnossapito varmistavat työn sujuvuuden ja koneiden häiriöttömän toiminnan. Ne auttavat torjumaan monia työhön liittyviä vaaratekijöitä. Hyvin suunniteltu ennakoiva huolto voidaan tehdä turvallisesti. Korjaustyöt joudutaan usein tekemään joko välittömästi tai hyvin lyhyellä varoitusajalla - kiireessä ja hankalissa olosuhteissa.

Terveesti töissä - myös maataloudessa

Yhä useammalla perinteisen maatilatalouden harjoittajalla on sivuelinkeinoja. Kun tila- ja karjakoot kasvavat, maatalousyrittäjät ulkoistavat tilan töitä ja esimerkiksi kasvinsuojelutöistä tai rehunteosta voi tulla toiselle maatalousyrittäjälle sivuelinkeino. Ulkoistamisen seurauksena työt voivat yksipuolistua ja työasennoista johtuva haitallinen kuormitus voi lisääntyä. Työpäivien venyminen voi myös lisätä työn fyysistä ja psyykkistä kuormitusta.

Tällä hetkellä vajaat 40 prosenttia maatalousyrittäjistä eli noin 37 000 maatalousyrittäjää kuuluu työterveyshuoltoon.  Työnantajana maatalousyrittäjän tulee toimia työturvallisuuslain velvoitteiden mukaisesti ja järjestää työntekijöilleen työterveyshuoltopalvelut. Työterveyshuoltoon kuuluminen mahdollistaa asiantuntija-avun saamisen terveyden ja työkyvyn tukemiseen sekä työpaikan olosuhteiden kehittämiseen. Kokonaisvaltainen työterveyshuolto, joka sisältää tilakäyntien ja terveystarkastusten lisäksi sairaanhoitopalvelut, tukee yrittäjän työkykyä monipuolisesti.

Työterveyshuollon tilakäynnillä kartoitetaan työn ja työympäristön riskit sekä altisteet, arvioidaan niiden merkityksen terveydelle ja mietitään, miten riskitekijöitä voidaan vähentää. Kaikkia riskitekijöitä ei voida poistaa, joten pölyjä, kaasuja, melua, ja monia tapaturmariskejä joudutaan edelleen torjumaan oikein valituilla ja käytetyillä henkilönsuojaimilla. Maatalousnäyttelyn Työhyvinvointitorilla voi tutustua myös suojainuutuuksiin.

Valtakunnallinen Farmari Suomen Maatalousnäyttely 2010 järjestetään 29. heinäkuuta - 1. elokuuta Mikkelissä.

Lisätietoja

Kehityspäällikkö Markus Pyykkönen, sosiaali- ja terveysministeriö, p. 040 719 5774
Kehittämispäällikkö Jukka Mäittälä, Työterveyslaitos, p. 040 753 2017

I detta års nationella Farmari 2010-lantbruksutställning i S:t Michel lyfter man fram säkerheten i underhålls- och skötselarbeten. På utställningens Arbetshälsotorg betonar arbetarskyddsförvaltningen och Arbetshälsoinstitutet också lantbruksföretagarnas arbetshälsa.

I jordbrukets underhålls- och skötselarbeten sker det tre gånger fler olyckor per arbetstimme än i övrig kreatursskötsel och fem gånger fler olyckor än i övrigt lantbruksarbete. Underhålls- och skötselarbetena inom jordbruksbranschen är varierande. Till dem kan bl.a. reparationer, avstörningar, underhållsarbete, felsökningar, byte av delar, granskningar, kalibreringar, mätningar och testningar räknas. Åtgärderna kan antingen vara planerade på förhand, eller oplanerade och vidtas snabbt.

Systematisk service och underhåll säkerställer smidigheten i arbetet och att maskinerna fungerar störningsfritt. Servicen och underhållet hjälper till att avvärja många faromoment i arbetet. En bra planerad föregripande service kan utföras säkert. Man blir ofta tvungen att utföra reparationsarbeten antingen genast eller med mycket kort varsel - i brådska och svåra förhållanden. 

Frisk i arbetet - också i jordbruket

Allt oftare har gårdsbruksidkarna binäringar. Då gårds- och kreatursstorlekarna växer, utlokaliserar lantbruksföretagarna gårdens arbete och t.ex. växtskyddsarbete eller foderproduktion kan bli en binäring för en annan lantbruksföretagare. Som en följd av utlokaliseringen kan arbetena bli ensidiga och skadlig belastning som beror på arbetsställning kan öka. Att arbetsdagarna drar ut på tiden kan också öka arbetets fysiska och psykiska belastning.

För tillfället hör dryga 40 procent av lantbruksföretagarna, m.a.o. cirka 37 000 lantbruksföretagare, till företagshälsovården. Som arbetsgivare bör lantbruksföretagaren handla såsom arbetarskyddslagen föreskriver och ordna företagshälsovårdstjänster för sina anställda. Den som hör till företagshälsovården får sakkunnighjälp då det gäller att stöda hälsa och arbetsförmåga samt att utveckla förhållandena på arbetsplatsen. En heltäckande företagshälsovård, i vilken det förutom gårdsbesök och hälsogranskningar ingår sjukvårdstjänster, stöder mångsidigt företagarens arbetsförmåga.

Genom företagshälsovårdens gårdsbesök kartläggs arbetets och arbetsmiljöns risker samt expositioner, man bedömer deras inverkan på hälsan och dryftar hur riskfaktorer kan reduceras. Alla riskfaktorer kan inte elimineras så man kommer fortfarande att behöva avvärja damm, gaser, buller och många olycksrisker med rätt vald och använd personlig skyddsutrustning. På lantbruksutställningens Arbetshälsotorg kan man också bekanta sig med skyddsutrustningsnyheter.

Den nationella Farmari-Finlands lantbrukutställningen 2010 ordnas 29 juli - 1 augusti i S:t Michel.

Ytterligare uppgifter:

Utvecklingschef Markus Pyykkönen, Social- och hälsovårdsministeriet, tfn 040 719 5774
Utvecklingschef Jukka Mäittälä, Arbetshälsoinstitutet, tfn 040 753 2017