Sosiaalihuollon toteuttamisen perustaksi uusi sosiaalihuoltolaki
Sosiaalihuollon lainsäädännön uudistamistyöryhmä on määritellyt väliraportissaan sosiaalihuollon uudistamista ohjaavat periaatteet ja linjaukset. Työryhmä esittää, että uusi sosiaalihuoltolaki säädettäisiin kattavana yleislakina, jonka nojalla sosiaalihuolto tulevaisuudessa ensisijaisesti toteutetaan. Tavoitteena on yksinkertainen ja selkeä laki, jossa määritellään yhteiset periaatteet sosiaalihuollon toiminnalle, palveluille ja tukitoimille.
Uusi sosiaalihuoltolaki kattaisi edistävän, ennaltaehkäisevän ja korjaavan toiminnan. Laissa säädettäisiin muun muassa sosiaalisten olojen ja osallisuuden edistämisestä, sosiaalihuollon saatavuudesta, ennaltaehkäisevistä toimista, sosiaalipalveluista ja niiden määrittelystä sekä sosiaalihuollon toteuttamiseen liittyvästä menettelystä ja asiakkaan oikeusturvasta.
Työryhmä korostaa, että sosiaalihuollon on perustuttava kokonaisvaltaiseen tarpeen arviointiin ja siihen vastaamiseen tarpeen mukaisina kokonaisuuksina. Samalla on turvattava jokaisen yksilön ihmisarvoisen elämän toteutuminen ja heikompien suoja. Palvelujen saatavuus on taattava erityisesti niillä hoivan ja tukitoimien alueilla, joilla avun tarve on suurin.
Uudistus toteutetaan kolmena toisinaan täydentävänä kokonaisuutena
Sosiaalihuollon lainsäädäntö muodostuu nykyään sosiaalihuoltoa ohjaavien yleislakien, lukuisten erityislakien ja muutamien muiden sosiaalihuoltoon kiinteästi liittyvien lakien muodostamasta kokonaisuudesta. Lainsäädännön uudistaminen edellyttää kaikkien kokonaisuuteen kuuluvien lakien arviointia ja arvioinnin pohjalta toteutettavia muutoksia.
Lakien suuren määrän ja riippuvuussuhteiden takia uudistaminen ehdotetaan toteutettavaksi kolmena toisiaan täydentävänä kokonaisuutena.
Erityislakeihin sisältyviä eri asiakasryhmille yhteisiä, mutta nykyisillään epäyhtenäisiä säännöksiä koottaisiin sosiaalihuoltolakiin, jolloin osasta erityislainsäädäntöä voitaisiin luopua. Erityislakeihin perustuvat palvelut tulisivat käyttöön vain silloin, kun sosiaalihuoltolaissa säädettävällä keinovalikoimalla ei pystytä vastaamaan asiakkaan palvelutarpeeseen. Erityislait tarkistetaan järjestelmällisesti lainsäädäntöuudistuksen toisena kokonaisuutena. Osana kokonaisuutta valmistellaan myös ikääntyneiden henkilöiden palveluita koskeva sääntely. Uudistuksen kolmas kokonaisuus kattaa sosiaalihuollon lainsäädännön rajapintojen tarkistamisen.
Väliraportin linjauksista pyydetään lausuntoja
Sosiaalihuollon lainsäädännön uudistamistyöryhmän väliraportti luovutettiin peruspalveluministeri Paula Risikolle ja lähetetään nyt pikaiselle lausuntokierrokselle. Laajapohjainen sosiaalihuollon asiantuntijoista koostuva työryhmä valmistelee vuoden 2011 loppuun mennessä esityksen sosiaalihuoltolaiksi ja ehdotuksen erityislakeja koskevaksi lainsäädäntöohjelmaksi. Samalla valmistellaan vanhuspalvelulakia. Sosiaalihuollon järjestämisestä, kehittämisestä ja valvonnasta on tarkoitus säätää sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevassa laissa.
Lisätietoja
Apulaisosastopäällikkö Reijo Väärälä, p. (09) 160 73773
Hallitussihteeri Virpi Vuorinen, p. (09) 160 73737
Ny socialvårdslagstiftning som underlag för fullföljande av socialvården
Gruppen som ska förnya socialvårdslagstiftningen har i sin mellanrapport definierat principer och linjedragningar som kommer att styra förnyandet av socialvården. Arbetsgruppen föreslår att den nya socialvårdslagen ska stiftas som en genomgripande allmän lag med stöd av vilken socialvården i framtiden primärt ska fullföljas. Målet är en enkel och klar lag där man definierar gemensamma principer för socialvårdsverksamheten, -tjänsterna och -stödverksamheten.
En ny socialvårdslag skulle omfatta en främjande, förebyggande och korrigerande verksamhet. I lagen skulle man bland annat stifta om främjande av sociala förhållanden och delaktighet, socialvårdens tillgänglighet, förebyggande verksamhet, sociala tjänster och definitionen av dessa samt om förfarandet kring fullföljande av socialvården och kundens rättsskydd.
Arbetsgruppen betonar att socialvården måste grunda sig på en heltäckande bedömning av behovet och på det ska man svara med behövliga helheter. Samtidigt måste fullföljandet av varje individs människovärdiga liv och skyddet av svaga garanteras. Att tjänster är tillgängliga måste garanteras i synnerhet på de vård- och stödåtgärdsområden där behovet är som störst.
Reformen genomförs i tre helheter som kompletterar varandra
Socialvårdslagstiftningen består för närvarande av allmänlagar som styr socialvården, otaliga speciallagar och några andra laghelheter som är tätt anknutna till socialvård. En förnyelse av lagstiftningen förutsätter en bedömning av alla lagar som hör till helheten och ändringar som genomförs på basen av bedömningen.
På grund av den stora mängden lagar och inbördes beroendeförhållanden föreslås förnyelsen genomföras i tre helheter som kompletterar varandra.
Stadganden i speciallagar som är gemensamma för olika kundgrupper men som nu är osammanhängande skulle samlas i socialvårdslagen varpå man kunde avstå från en del av speciallagstiftningen. Tjänster som grundar sig på speciallagar skulle tas i användning endast då resursutbudet som stadgas i socialvårdslagen inte kan svara mot kundens servicebehov. Speciallagarna granskas systematiskt som en andra helhet i lagstiftningsförnyelsen. Som en del av helheten bereds också stadganden om tjänster för åldringar. Reformens tredje helhet omfattar en granskning av socialvårdslagstiftningens gränsytor.
Utlåtanden om mellanrapportens linjedragningar inbegärs
Mellanrapporten från gruppen som ska förnya socialvårdslagstiftningen överläts till omsorgsminister Paula Risikko och sänds nu för en snabb utlåtanderunda. Arbetsgruppen som består av sakkunniga inom socialvård och som tillsatts på bred basis bereder inom loppet av år 2011 ett förslag till socialvårdslag och ett lagstiftningsprogram som gäller förslagets speciallagar. Samtidigt bereds lagar om service för åldringar. Om ordnandet, utvecklingen och övervakningen av socialvård planerar man stadga i lagen om ordnande av social- och hälsovård.
Ytterligare uppgifter
Biträdande avdelningschef Reijo Väärälä, tfn (09)
160 73773
Regeringssekreterare Virpi Vuorinen, tfn (09) 160 73737
