Imeväisten ja pikkulasten ruokinnasta jaettavan tiedon pelisäännöt selkiytyvät
Uusi asetus tarkentaa imeväisten ja pikkulasten ruokinnasta jaettavan tiedon sisältövaatimuksia. Asetus pyrkii varmistamaan, että perheet saisivat yhdenmukaista tietoa pienten lasten ruokinnasta ja terveellisestä ravinnosta. Lisäksi asetus tukee imetyksen edistämistä. Sosiaali- ja terveysministeriö antoi imeväisen ja pikkulapsen ruokintaa koskevasta tiedotusaineistosta asetuksen 16. huhtikuuta 2010. Asetus tulee voimaan 1. toukokuuta 2010.
Imeväisten ja pikkulasten ruokinnasta annettavien tietojen on oltava tosiasioihin perustuvia ja ravitsemussuositusten mukaisia. Asetus selkiyttää imeväisten ja pikkulasten ruokinnasta tarjottavan tiedon pelisääntöjä. Perheille annettavien ohjeiden tulee kannustaa imetykseen ja tukea lapsen monipuolista ruokavaliota. Ohjeissa tulisi neuvoa perheitä myös tilanteissa, joissa imetys ei onnistu sekä opastaa tarvittaessa äidinmaidonkorvikkeen asianmukaiseen käyttöön. Ohjeistuksen pitää sisältää tietoa myös äidinmaidonkorvikkeen ja vieroitusvalmisteiden tarpeettomaan käyttöön liittyvistä terveysriskeistä.
Asetuksella laitetaan täytäntöön EU:n äidinmaidon korvikkeita ja vieroitusvalmisteita koskeva direktiivi. Direktiivi yhdenmukaistaa pikkulasten ruokinnan tiedotusaineistoja kaikissa EU-maissa.
Jatkossa kaiken imeväisen ruokintaa koskevan kaupallisen tiedotusaineiston - myös internetissä - on oltava Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) kirjallisesti ennakolta hyväksymää. Äidinmaidon korviketta ja vieroitusvalmisteita koskevaa aineistoa saa jakaa vain terveydenhuollon kautta.
Neuvoloissa tuetaan lapsen kasvua ja kehitystä. Terveydenhuollon
henkilöstöllä on tärkeä rooli perheiden ravitsemusohjauksessa.
Neuvoloista on saatavilla pikkulasten ruokintaa koskevaa aineistoa.
Äidinmaidonkorviketta ja vieroitusvalmistetta koskevaa aineistoa
saa kuitenkin jakaa vain niille perheille, joille terveydenhuollon
henkilöstö arvioi sen olevan tarpeen. Terveyden- ja sosiaalihuollon
tiloissa ei saa esitellä tai myydä äidinmaidonkorvikkeita tai
vieroitusvalmisteita.
Suomalaiset äidit ovat yleensä halukkaita imettämään. Imetys
on lisääntynyt 1990-luvulla, mutta Suomessa imetetään silti
huomattavasti lyhyempiä aikoja kuin suositellaan. Suomessa jäädään
imetys- ja täysimetysluvuissa myös muiden Pohjoismaiden jälkeen.
Suomessa neljän kuukauden ikäisistä lapsista kolmannes (34
prosenttia) saa ravinnokseen pelkästään rintamaitoa, ja kuuden
kuukauden ikäisistä lapsista 60 prosenttia imetetään.
Lyhytkestoinen imetys ja varhainen altistuminen lisäruoalle
lisäävät lapsen riskiä lapsuusiän lihavuuteen, tyypin 1
diabetekseen ja sydän- ja verisuonitauteihin. Suomessa suositetaan
puolen vuoden täysimetystä ja sen jälkeen imetystä vuoden ikään.
Lisätietoja
neuvotteleva virkamies, Marjaana Lahti-Koski, p. 09 160 74035, etunimi.sukunimi@stm.fi
Spelregler för uppgifter om spädbarns och småbarns barnmat klarnar
Den nya förordningen preciserar de direktiv som ges
om spädbarns och småbarns barnmat. Genom förordningen försöker man
säkerställa, att familjer får enhetlig information om småbarns mat
och hälsosam kost. Förordningen stöder dessutom främjandet av
amning. Den 16 april 2010 avgav social- och hälsovårdsministeriet
en förordning som gäller informationsmaterial om spädbarn och
småbarns barnmat. Förordningen träder i kraft 1 maj 2010.
Uppgifter som ges om spädbarns och småbarns barnmat måste bygga på
fakta och följa kostråd. Förordningen gör spelregler om information
som finns om spädbarns och småbarns mat klarare. De anvisningar som
ges åt familjer ska uppmuntra till amning och stöda en mångsidig
kost för barnet. Anvisningarna ska också erbjuda familjer råd i de
fall amning inte lyckas samt vid behov vägleda i hur
modersmjölkersättning vederbörligen ska användas. Anvisningarna ska
också innehålla information om hälsorisker med onödig användning av
modersmjölkersättning och tillskottsnäring.
Genom förordningen verkställs EU:s direktiv om modersmjölkersättning och tillskottsnäring. Direktivet förenhetligar informationsmaterial om småbarns mat i alla EU-länder.
I fortsättningen ska allt kommersiellt informationsmaterial om spädbarns mat - också på internet - vara skriftligen godkänt på förhand av institutet för hälsa och välfärd (THL). Material om modersmjölkersättning och tillskottsnäring får endast distribueras via hälsovården.
På rådgivningen stöder man barnets tillväxt och utveckling. Hälsovårdens personal har en viktig roll då det gäller kostrådgivning för familjer. På rådgivningarna bör det finnas material om småbarns mat. Material om modersmjölkersättning och tillskottsnäring får dock bara delas ut till de familjer som hälsovårdspersonalen bedömer behöver information. I hälso- och socialvårdsutrymmen får man inte presentera eller sälja modersmjölkersättning eller tillskottsnäring.
Finländska mödrar är i allmänhet beredda att amma. Amningen har ökat på 1990-talet, men i Finland ammar man ändå märkbart kortare tid än vad som rekommenderas. Finland ligger också efter de andra nordiska länderna när det gäller antalet mödrar som ammar delvis eller fullt. I Finland får en tredjedel (34 procent) av fyra månader gamla barn sin näring enbart av bröstmjölk, och av sex månader gamla barn ammas 60 procent. En kortvarig amning och en tidig exponering för tilläggskost ökar risken för barnfetma hos barnet, typ 1 diabetes och hjärt- och kärlsjukdomar. I Finland rekommenderas full amning i ett halvt år och därefter amning upp till ett års ålder.
Ytterligare uppgifter
Konsultativ tjänsteman, Marjaana Lahti-Koski, tfn 09 160 74035 fornamn.efternamn@stm.fi
