Suomalaisten hyvinvointi ja terveys ovat viime vuosina monin tavoin parantuneet. Elintavat ovat muuttuneet terveellisemmiksi ja monet kansantaudit ja niiden riskitekijät ovat vähentyneet. Keskimääräinen elintaso on Suomessa noussut. Nämä tiedot käyvät ilmi sosiaali- ja terveysministeriön eduskunnalle antamasta Sosiaali- ja terveyskertomuksesta 2010.

Hyvästä kehityksestä huolimatta väestöryhmien väliset hyvinvointi- ja terveyserot ovat kuitenkin edelleen suuria. Lapsiperheiden talous ei ole parantunut odotusten mukaisesti ja yksinhuoltajaperheiden asema on heikentynyt. Tarve lastensuojelun toimenpiteille on kasvanut. Lihavuus ja sen mukanaan tuomat kansantaudit ovat yleistyneet. Alkoholin kulutus on kasvanut, suhteellisesti eniten naisilla ja yli 50-vuotiailla. Alkoholisairaudet ja -kuolemat ovat lisääntyneet, ja päihdehuollon asiakkaiden määrä on kasvanut.

Näihin haasteisiin vastaaminen on keskeistä sosiaali- ja terveysministeriön strategiassa. Suomalaisten terveyden edistäminen vähentää ennaltaehkäisevästi sairauksia ja työkyvyttömyyden aiheuttamia työajan menetyksiä. Työelämän vetovoimaa on pyritty määrätietoisella työllä lisäämään viime vuosina. Työsuojelu ja uudistettu eläkejärjestelmä ovat tärkeitä välineitä, jotta suomalaiset pysyisivät töissä entistä pitempään. Työkyvyttömyyseläkkeiden määrän kasvu onkin viime vuosien aikana tasaantunut. Varmistamalla kaikille toimivat palvelut ja kohtuullinen toimeentuloturva ehkäistään köyhyyttä ja syrjäytymistä. Erityistä huomiota on kiinnitettävä niihin ryhmiin, joille ongelmat näyttävät kasautuneen ja joiden köyhyys uhkaa syventyä.

Suomalaiset luottavat sosiaali- ja terveyspalveluihin

Suomalaiset luottavat edelleen sosiaali- ja terveyspalveluihin ja ovat pääosin tyytyväisiä suomalaiseen hyvinvointivaltioon. Sosiaalipalveluista luotetuin on lasten päivähoito, sen sijaan suhtautuminen toimeentulotukeen ja kotipalveluun on kriittisempää. Tyytyväisyys terveyspalvelujen toimivuuteen on kasvanut, mutta esimerkiksi terveyskeskushammaslääkärille pääsyssä olisi suomalaisten mielestä parantamisen varaa.

Tulevaisuuden haasteeksi sosiaali- ja terveyskertomuksessa nostetaan sosiaali- ja terveyspalveluiden säilyttäminen hallinnollisesti yhtenäisinä. Myös elintapojen aiheuttamien sairauksien vähentämiseen on löydettävä uusia keinoja. Köyhyyden ja tuloerojen kasvun pysäyttäminen on suuri haaste myös tulevina vuosina.

Sosiaali- ja terveyspolitiikan toimintaympäristö on muuttunut viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana merkittävästi muun muassa globaalin talouden, Euroopan unionin tiivistyvän yhteistyön ja väestön ikääntymisen johdosta.

STM antaa neljän vuoden välein eduskunnalle sosiaali- ja terveyskertomuksen, jossa kuvataan väestön hyvinvoinnin ja terveyden tilaa sekä niiden parantamiseksi tehtyjä toimenpiteitä. Kertomusta käytetään hallituksen toimenpidekertomuksen oheisaineistona. Sosiaali- ja terveyskertomus 2010 on valmisteltu yhdessä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kanssa.

Apulaisosastopäällikkö Olli Kerola, p. 09 160 73859, etunimi.sukunimi@stm.fi
Neuvotteleva virkamies Maire Kolimaa, 09 160 74138, etunimi.sukunimi@stm.fi
Ylitarkastaja Pentti Kananen, 09 160 73813, etunimi.sukunimi@stm.fi

Tutkija Jutta Järvelin, THL, p. 020 610 7254, etunimi.sukunimi@thl.fi
Kehittämispäällikkö Anu Muuri, p. 020 610 7372, etunimi.sukunimi@thl.fi

Finländarnas välfärd och hälsa har förbättrats på många sätt de senaste åren. Man för en hälsosammare livsstil och många folksjukdomar och deras riskfaktorer har minskat i antal. Den genomsnittliga levnadsstandarden har ökat i Finland. Detta framgår av social- och hälsovårdsberättelsen 2010 som social- och hälsovårdsministeriet överlämnat till riksdagen.

Trots den goda utvecklingen är dock välfärds- och hälsoskillnaderna mellan olika befolkningsgrupper ännu stora. Barnfamiljernas ekonomi har inte förbättrats enligt vad som förväntats och ensamförsörjarfamiljernas ställning har försvagats. Behovet av barnskyddsåtgärder har ökat. Fetma och de folksjukdomar fetman fört med sig har blivit vanligare. Konsumtionen av alkohol har ökat, i proportion mest bland kvinnor och över 50-åringar. Alkoholsjukdomar och -dödsfall har ökat och antalet kunder inom missbrukarvården har ökat.

Att svara på dessa utmaningar är centralt för social- och hälsovårdsministeriets strategi. Främjandet av finländarnas hälsa minskar preventivt sjukdomar och förlorad arbetstid som beror på arbetsoförmögenhet. De senaste åren har man medvetet arbetat för att öka arbetslivets dragningskraft. Arbetarskyddet och det förnyade pensionssystemet är viktiga medel för att finländarna ska stanna längre i arbetslivet. Under de senaste åren har också ökningen av antalet arbetsoförmögenhetspensioner planat ut. Genom att trygga fungerande tjänster och en skälig utkomst för alla förebygger man fattigdom och utslagning. Speciell uppmärksamhet bör riktas till de grupper vars problem tycks hopa sig och inom vilka fattigdomen hotar att förvärras. 

Finländarna litar på social- och hälsovårdsservicen

Finländarna litar ännu på social- och hälsovårdsservicen och är i huvudsak nöjda med den finländska välfärdsstaten. Av socialtjänsterna litar man mest på dagvården, däremot är inställningen till utkomststöd och hemtjänster mer kritisk. När det gäller hälsovårdstjänsternas fungerande har tillfredsställelsen ökat, men till exempel när det gäller att få tid hos hälsocentralstandläkaren finns det rum för förbättring anser finländarna.

I social- och hälsovårdsberättelsen lyfter man som framtida utmaning upp social- och hälsovårdstjänsternas bevarande som en förvaltningsmässig helhet. Man måste också hitta nya sätt att minska sjukdomar som beror på levnadssätt. Att stoppa ökningen av fattigdomen och inkomstskillnaderna är en stor utmaning även de kommande åren.  

Under de senaste 20 åren har social- och hälsopolitikens verksamhetsmiljö märkbart förändrats bl.a. på grund av den globala ekonomin, Europeiska unionens intensifierade arbete och befolkningens åldrande.   

SHM ger med fyra års mellanrum en social- och hälsovårdsberättelse till riksdagen, i vilken befolkningens välmående och hälsotillstånd beskrivs samt åtgärder som vidtagit för att förbättra dessa. Berättelsen används som kompletterande material till regeringens åtgärdsberättelse. Social- och hälsovårdsberättelsen 2010 har beretts tillsammans med Institutet för hälsa och välfärd.

Ytterligare uppgifter

Biträdande avdelningschef Olli Kerola, tfn 09 160 73859, fornamn.efternamn@stm.fi
Konsultativ tjänsteman Maire Kolimaa, tfn 09 160 74138, fornamn.efternamn@stm.fi
Överinspektör Pentti Kananen, tfn 09 160 73813,  fornamn.efternamn@stm.fi
Forskare Jutta Järvelin, THL, tfn 020 610 7254, fornamn.efternamn@stm.fi
Utvecklingschef Anu Muuri, tfn 020 610 7372, fornamn.efternamn@stm.fi