Syövän hoidon kehittämistä pohtinut työryhmä esittää, että samoja valtakunnallisia syövän hoito- ja laatukriteerejä olisi käytettävä sekä julkisessa että yksityisessä terveydenhuollossa. Syövän diagnostiikan, hoidon ja seurannan on perustuttava valtakunnallisiin tai kansainvälisiin suosituksiin. Uusien hoitojen hyödyt, haitat ja kustannukset on arvioitava tarvittaessa valtakunnallisesti.

Työryhmä luovutti perjantaina 5. maaliskuuta esityksensä syövän hoidon kehittämiseksi peruspalveluministeri Paula Risikolle.

Tavoitteena on parantaa tai ainakin säilyttää nykyiset hyvät hoitotulokset tasa-arvoisesti koko maassa ja eri väestöryhmissä. Arvioiden mukaan syöpään sairastuu vuonna 2020 yli 33 000 ihmistä, mikä on 27 prosenttia enemmän kuin vuonna 2008. Syövän aiheuttamien kustannusten arvioidaan kasvavan vuodesta 2004 vuoteen 2020 noin kolminkertaisiksi eli 1,5 miljardiin euroon vuodessa.

Työryhmä esittää myös vaativan syövän hoidon keskittämistä ja henkilöstölisäyksiä

Työryhmän mukaan vaativa kirurgia sekä erityisosaamista tai kalliita investointeja edellyttävä diagnostiikka ja hoito on keskitettävä. Osa syöpähoidoista voitaisiin toteuttaa lähellä potilaan asuinpaikkaa, mutta suunnitella keskitetysti. Perusterveydenhuollon osuutta syöpäpotilaiden seurannassa ja oireenmukaisessa hoidossa on lisättävä. Parantumattomasti sairaan syöpäpotilaan oireita lievittävää hoitoa on voitava toteuttaa kaikkialla terveydenhuollossa laadukkaasti.

Työryhmä esittää myös, että potilaan osallistumista hoitoon lisätään, ja sähköisiä tietojärjestelmiä sekä vuorovaikutteista ja monikanavaista viestintää hyödynnetään enemmän.

Syövän hoitoon tarvitaan työryhmän mielestä lisää henkilöstöä, koska syöpäpotilaiden ja vaativien hoitojen määrän arvioidaan kasvavan selvästi. Erityisesti tarvitaan onkologeja, patologeja, syöpää hoitavia sairaanhoitajia ja yleislääkäreitä. Työryhmä esittää, että kaikkiin yliopistosairaaloihin lisätään onkologian alan koulutusvirkoja ja alan houkuttelevuutta parannetaan.

Lisäksi työryhmä esittää syövän hoitoon ja diagnostiikkaan aikarajoja, joiden mukaan esimerkiksi hoito olisi järjestettävä kuuden viikon kuluessa lähetteen saapumisesta. Kuvantamiseen ja kudosnäytteiden tutkimiseen saisi kulua enintään viikko, ja liitännäishoidot olisi aloitettava viimeistään neljän viikon kuluttua kirurgisesta hoidosta, ellei potilaan tila sitä estä.

Työryhmän ehdotus pikaiselle lausuntokierrokselle

Sosiaali- ja terveysministeriön maaliskuussa 2009 asettaman työryhmän tehtävänä oli laatia ehdotukset, joilla syövän hoitojärjestelmää kehitetään terveystaloustieteellisesti kestävällä tavalla vuoteen 2020 mennessä.

Työryhmän tekemästä ehdotuksesta pyydetään lausunnot maaliskuun loppuun mennessä, jonka jälkeen päätetään jatkotoimista. Syövän hoidon tutkimusta pohditaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen vetämässä projektissa, jossa selvitetään kansallisen syöpäkeskuksen perustamisen mahdollisuutta.

"Työryhmän tehtävänä oli keskittyä syövän hoidon kehittämiseen, minkä se on toteuttanut ansiokkaasti. Ehdotuksia työstetään nyt eteenpäin ja jatkotyössä katsotaan kokonaisuuden muita osia. Syövän hoidon lisäksi on tarkasteltava potilaan koko polkua perusterveydenhuollon kautta erikoissairaanhoitoon: taudin toteamisesta aina kuntoutukseen ja seurantaan asti. Myöskään ennaltaehkäisyä ei saa unohtaa",  totesi ministeri Risikko.

Lisätietoja

Työryhmän puheenjohtaja Terhi Hermanson, puh. 050 581 5669
Osastonylilääkäri Johanna Mattson, HYKS, puh. 040 737 1642
Lääkintöneuvos Raija Asola, STM, puh. 09 160 73901

Den arbetsgrupp som dryftat utvecklingen av cancervården framställer att de samma rikstäckande vård- och kvalitetskriterierna för cancervården ska tillämpas inom såväl den offentliga som den privata hälso- och sjukvården. Diagnostik, behandling och uppföljning av cancer ska grunda sig på rikstäckande eller internationella rekommendationer. Nyttoeffekter, biverkningar och kostnader av nya behandlingar ska vid behov utvärderas på riksnivå.

Arbetsgruppen överlämnade sin framställning om utveckling av cancervården till omsorgsminister Paula Risikko fredagen den 5 mars.

Målet är att förbättra eller åtminstone bevara dagens goda vårdresultat och säkerställa jämlikhet i hela landet och mellan olika befolkningsgrupper. Det uppskattas att år 2020 över 33 000 personer kommer att insjukna i cancer, 27 % fler jämfört med år 2008. Kostnaderna för cancer uppskattas öka till ungefär det tredubbla, dvs. till 1,5 miljoner euro per år från 2004 till 2020.

Arbetsgruppen framställer också att krävande cancervård centraliseras och personal ökas

Arbetsgruppen anser att krävande kirurgi och diagnostik och vård som förutsätter specialkompetens eller dyra investeringar måste centraliseras. En del av cancerbehandlingarna kan planeras centralt men genomföras närmare patientens hem. Primärvårdens betydelse vid uppföljning och symtomatisk vård av cancerpatienter ska ökas. Högkvalitativ palliativ vård av en obotligt sjuk cancerpatient ska kunna förverkligas överallt i hälso- och sjukvården.

Arbetsgruppen föreslår också att patientens delaktighet i vården ska ökas och att elektroniska datasystem samt interaktiv och flerkanalig kommunikation ska utnyttjas mer.

Arbetsgruppen anser att det i cancervården behövs mera personal, eftersom mängden av cancerpatienter och krävande behandlingar uppskattas öka betydligt. Det finns ett speciellt stort behov av onkologer, patologer, sjukskötare som vårdar cancer och allmänläkare. Arbetsgruppen föreslår att utbildningstjänster inom onkologi etableras i alla universitetssjukhus och att specialiteten görs mer lockande.

Därtill föreslår arbetsgruppen att det införs tidsfrister för behandlingen och diagnostiken av cancer så att behandling, till exempel, ska inledas inom sex veckor från det att remiss anländer. Diagnostisk avbildning och undersökning av vävnadsprov ska ta högst en vecka, och adjuvant terapi ska inledas senast fyra veckor efter kirurgisk behandling om patientens tillstånd inte hindrar det.

Arbetsgruppens förslag på en snabb remissrunda

Den arbetsgrupp som social- och hälsovårdsministeriet tillsatte i mars 2009 hade för uppgift att upprätta förslag till åtgärder för att före 2020 utveckla cancervårdssystemet på ett hälsoekonomiskt hållbart sätt.

Social- och hälsovårdsministeriet ber om utlåtande om arbetsgruppens förslag senast vid slutet av mars och därefter fattas beslut om fortsatta åtgärder. Ett projekt som leds av Institutet för hälsa och välfärd överväger forskning inom cancervården och utreder möjligheten att grunda en nationell cancercenter.

"Arbetsgruppens uppgift var att fokusera sig på utvecklingen av cancervården och den har genomfört uppgiften på ett utmärkt sätt. Nu bearbetar vi förslagen vidare och det fortsatta arbetet granskar andra delar av helheten. I tillägg till cancervården ska man granska patientens hela väg från primärvården till den specialiserade sjukvården: från det att sjukdomen konstateras ända tills rehabilitering och uppföljning. Man får inte heller glömma förebyggande", sade minister Risikko.

Arbetsgruppsrapporten om utvecklingen av cancervården åren 2010-2020 finns tillgänglig på SHM:s webbsidor.

Ytterligare uppgifter

Arbetsgruppens ordförande Terhi Hermanson, tfn 050 581 5669
Avdelningsöverläkare Johanna Mattson, HUCS, tfn 040 737 1642
Medicinalrådet Raija Asola, SHM, tfn 09 160 73901