Työurat ja työkyky nousevat nyt vahvasti esiin työelämäkeskusteluissa. Sosiaali- ja terveysministeriön Helsingissä keskiviikkona 3.3.2010 järjestämä Työkyvyn tukeminen työurien pidentämiseksi -kutsuseminaari luotasi keinoja työurien tukemiseksi.

Sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä korosti, että työuran pidentymiseen vaikuttavat monet tekijät. "Vuoden 2005 eläkeuudistuksen ansiosta eläkkeelle siirrytään vuonna 2025 noin puolitoista vuotta nykyistä myöhemmin. Uusilla esityksillä tulisi löytää keinot, joilla eläkkeellesiirtymisikä nousee vähintään toiset puolitoista vuotta", hän sanoi. "Työurien pidentämisen näkökulmasta työkyvyttömyyden vähentämiseen pitäisi voimakkaasti panostaa", ministeri jatkoi.

Ministeri Hyssälän mukaan työyhteisöissä tulisi olla enemmän tilaa myös osatyökykyisille. "Ihmisten työkyky, voimavarat ja työelämän tarpeet pitää jatkossa pystyä yhdistämään paremmin", hän sanoi.

"Työkykyyn kannattaa investoida pitkäjänteisesti", painotti peruspalveluministeri Paula Risikko puheenvuorossaan. Hänen mukaansa monista hankkeista ja ohjelmista huolimatta Suomessa jäädään eläkkeelle liian varhain, keskimäärin 59,4-vuotiaana. "Lähivuosina työelämä kokee suuren haasteen, kun työvoimaa poistuu suurten ikäluokkien myötä. Samaan aikaan palvelutarve kasvaa, kun väestö ikääntyy. Suurimmin tämä koskettaa sosiaali- ja terveydenhuoltopalveluja, joiden työntekijöistä jää eläkkeelle noin 185 000 henkilöä vuoteen 2025 mennessä", ministeri sanoi.

Ministeri Risikon mukaan on tärkeää, että työnantaja, työntekijät, työterveyshuolto ja työsuojelu toimivat yhdessä työpaikoilla. "Yhteistyöllä voidaan paremmin ottaa huomioon työntekijöiden edellytyksien ja työn vaatimusten yhteensovittaminen, mikä tukee työkyvyn ylläpitoa. Yhteistyön työpaikoilla tulisi olla sellaista, että se edesauttaisi pitkältä sairaslomalta töihin palaavan työkyvyn palautumista, eikä häntä esimerkiksi odottaisi pino tekemättömiä töitä. Kun yhteistyön tuloksia seurataan ja arvioidaan säännöllisesti, voidaan osoittaa myös toiminnan vaikuttavuus", hän sanoi. "Yhteisistä käytännöistä tuleekin sopia selkeästi työpaikoilla", ministeri jatkoi.

Seminaari kokosi Säätytaloon sosiaali- ja terveyssektorin vaikuttajien lisäksi myös muut hallinnon toimijat ja yhteistyötahot. Tilaisuudessa esiteltiin työelämätyöryhmän (pj. Jukka Ahtela) ehdotukset ja kuultiin, miten kukin hallinnonala on tarttumassa työelämän kehittämishaasteisiin. Puheenvuoroissa ja paneelikeskustelussa nousi esiin, että työkykyä ei edistetä pelkästään sosiaali- ja terveyssektorin toimin, vaan työuria on kehitettävä koko yhteiskunnan laajalla yhteistyöllä.

Lisätiedot

neuvotteleva virkamies Kristiina Mukala, p. (09) 160 74342
erityisavustaja Annika Saarikko, p. (09) 160 73754
erityisavustaja Anna Manner-Raappana, puh. (09) 160 74157

Yrkeskarriärerna och arbetsförmågan lyfts nu starkt fram i arbetslivsdebatten. Social- och hälsovårdsministeriets seminarium om hur arbetsförmågan kan stödjas i syfte att förlänga yrkeskarriärerna hölls för inbjudna i Helsingfors onsdagen den 3 mars 2010. Seminariet pejlade metoderna för att stödja yrkeskarriärerna.

Social- och hälsovårdsminister Liisa Hyssälä framhöll att yrkeskarriärens längd påverkas av flera faktorer. "Tack vare pensionsreformen kommer pensioneringsåldern att stiga med cirka ett och ett halvt år fram till 2025. Nya förslag som kan skjuta upp pensioneringsåldern med ytterligare ett och ett halvt år borde läggas fram", sade hon. "För att förlänga yrkeskarriärerna borde man satsa kraftigt på att minska arbetsoförmågan", fortsatte ministern.

Minister Hyssälä anser att arbetsplatserna borde bereda mer rum också för dem som är partiellt arbetsföra. "Framöver borde man kunna sammanjämka arbetsförmågan, resurserna och behoven i arbetslivet bättre än i dag", sade hon.

"Långsiktiga investeringar i arbetsförmågan lönar sig", poängterade omsorgsminister Paula Risikko i sitt anförande. Hon anser att finländarna trots de många projekten och programmen pensioneras för tidigt, i genomsnitt i 59,4 års ålder. "Under de närmaste åren kommer arbetslivet att ställas inför en stor utmaning i och med att de stora åldersklasserna lämnar arbetslivet. Samtidigt ökar servicebehovet eftersom befolkningen blir allt äldre. Värst drabbas social- och hälsovården i och med att 185 000 anställda pensioneras före 2025", sade ministern.

Minister Risikko anser att det är viktigt att arbetsgivarna, de anställda, företagshälsovården och arbetarskyddet på arbetsplatserna samarbetar. Samarbete bidrar till att man bättre kan ge akt på att sammanjämka de anställdas förutsättningar och kraven i arbetet, vilket i sin tur bidrar till att upprätthålla arbetsförmågan. Samarbetet på arbetsplatserna borde bidra till att återställa arbetsförmågan hos dem som efter en lång sjukskrivning återgår till arbetet så att till exempel en hög med ogjorda arbeten inte står och väntar på arbetsbordet. Genom regelbunden uppföljning och utvärdering av resultaten kan man också påvisa verksamhetens effektivitet", sade hon. "Det gäller att klart och tydligt komma överens om en gemensam praxis på arbetsplatserna", fortsatte ministern.

Seminariet i Ständerhuset samlade inte bara inflytelserika personer inom social- och hälsovårdssektorn utan också andra aktörer och samarbetsparter inom förvaltningen.  På seminariet presenterades den så kallade arbetslivsgruppens (ordförande Jukka Ahtela) förslag och redogjordes för hur respektive förvaltningsområde har för avsikt att svara på de utmaningar som utvecklingen av arbetslivet ställer. Anförandena och paneldiskussionen gav vid handen att arbetsförmågan inte främjas enbart genom social- och hälsovårdssektorns åtgärder utan att yrkeskarriärerna måste utvecklas genom ett brett samarbete i hela samhället.

Mer information

Konsultativa tjänstemannen Kristiina Mukala, tfn (09) 160 74342
Specialmedarbetare Annika Saarikko, tfn (09) 160 73754
Specialmedarbetare Anna Manner-Raappana, tfn (09) 160 74157