Työpankista polku työelämään
Työpankkikokeilun ensimmäinen vuosi on näyttäytynyt lupaavana. Vajaan vuoden pituisen kokeilun aikana seitsemän eri työpankin kautta on 175 heikossa työmarkkina-asemassa olevalle henkilölle löytynyt polku työmarkkinoille ja toimeentuloon.
Työpankkien kautta on löytynyt työtä vajaakuntoisille, joiden työllistyminen ilman työpankin antamaa tukea ei olisi toteutunut. Työpankin perusajatuksena on, että se vuokraa yrityksille tilapäistyövoimaa. Tavoitteena on, että ajanmittaan työpankista työntekijän vuokraava yritys palkkaa työpankkilaisen. Kokeilussa on tullut ilmi, että vajaakuntoistenkin työllistymistä voidaan edistää liiketaloudellisesti kannattavana toimintana kohtuullisilla valtion palkkatuilla.
Työpankkitoiminta edellyttää sen vetäjältä yrittäjämaista toimintaa ja palvelujen aktiivista markkinointia. Onnistuneimmilla työpankeilla on ollut selkeä liiketoimintalähtöisyys. Suuri osa työpankeista onkin pystynyt rahoittamaan pääosan toiminnastaan yrityksiltä tulevilla rahoituksella. Nämä työpankit eivät ole myöskään vääristäneet kilpailua. Ne ovat pystyneet veloittamaan vuokratusta työvoimasta markkinahinnan.
Sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälän mukaan juuri työpankin mukainen toiminta on yksi keino syrjäytymisen ehkäisyyn ja tarjoaa mahdollisuuden myös nuorisotyöttömyydenkin vähentämiseksi.
"Lamasta huolimatta yritykset olleet hyvin kiinnostuneita vuokraamaan työvoimaa työpankin kautta. Moni henkilö, joka olisi ilman työpankkia jäänyt sosiaalietuuksien varaan on voinut saada toimeentulon ja mielekästä työtä yrityksiltä."
Työpankkikokeilu liittyy viime vuoden lopussa työnsä päättäneen sosiaaliturvan uudistamista pohtineen Sata-komitean linjauksiin. Kokeilua jatketaan tänä vuonna.
"Odotan työpankilta edelleen paljon. Työpankkia voisi käyttää syrjäytymisvaarassa olevien nuorten työllistymiseen. Lisäksi kutsun työpankit ja työpankkien alueella olevat kunnat yhteiseen neuvopitoon, jotta voisimme syventää kuntien ja työpankkien yhteistyötä."
Työpankeille haetaan valtakunnallista hallintomallia
Kokeilun jatkuessa tänä vuonna etsitään toimivaa valtakunnallista mallia työpankkitoiminalle. Työpankeille tehdään yhtenäinen toiminnan ohjaus- ja raportointijärjestelmä sekä liiketoimintasuunnitelma. Työpankkikokeilun jatkovaiheessa on mukana neljä työpankkia. Kokeilussa jatkavissa työpankeissa keskitytään työvoiman vuokraamiseen, vuokrausjaksojen välisten aikojen täyttämiseen ja työpaikkojen löytämiseen. Tavoitteena on löytää keinot työpankkitoiminnan valtakunnalliseksi organisoitumiseksi.
Lisätietoja
Johtaja Heikki Palm, sosiaali- ja terveysministeriö, p.
050 594 1687
Projektipäällikkö Aarne Kuusi, Edupoli, p. 050 360
1150
Arbetsbanken underlättar klivet ut i arbetslivet
Resultaten efter det första året med försöket med arbetsbanker ser lovande ut. Tack vare försöket som har varat i knappt ett år har 175 personer i en svår arbetsmarknadsställning kunnat ta sig ut i arbetslivet och fått utkomst via sju olika arbetsbanker.
Med hjälp av arbetsbankerna har personer med funktionsnedsättningar kunnat sysselsättas. Utan stöd från arbetsbanken skulle sysselsättningen av dessa personer inte ha förverkligats. Grundidén är att arbetsbanken hyr ut tillfällig arbetskraft till företag. Målsättningen är att ett företag som hyr personer från arbetsbanken i det långa loppet anställer dem. Försöket har visat att även sysselsättning av personer med funktionsnedsättningar kan främjas som en företagsekonomiskt lönsam verksamhet med hjälp av måttlig statlig lönesubvention.
Av ledarna för arbetsbankerna förutsätts ett företagarmässigt tillvägagångssätt och aktiv marknadsföring av tjänsterna. De mest framgångsrika arbetsbankerna har utgått från ett tydligt affärsverksamhetsperspektiv. En stor del av arbetsbankerna har klarat av att finansiera största delen av sin verksamhet med hjälp av företagsfinansiering. Arbetsbankerna har inte heller förvrängt konkurrensen utan kunnat ta betalt för den uthyrda arbetskraften enligt marknadspris.
Enligt social- och hälsovårdsminister Liisa Hyssälä kan arbetsbankverksamheten hjälpa till att förebygga utslagning och minska på ungdomsarbetslösheten.
"Trots lågkonjunkturen har företagen varit mycket intresserade av att hyra arbetskraft via arbetsbankerna. Många personer som utan arbetsbanken skulle ha varit beroende av sociala förmåner har kunnat få utkomst och ett meningsfullt arbete från företagen."
Försöket med arbetsbanker ingår i Sata-kommitténs linjedragningar. Kommittén hade i uppgift att fundera på hur den sociala tryggheten ska förnyas och den avslutade sitt arbete i slutet av förra året. Försöket fortsätter i år.
"Jag har fortfarande stora förväntningar på arbetsbankerna. De kunde användas till att sysselsätta unga personer som riskerar att bli utslagna. Dessutom sammankallar jag arbetsbankerna och kommunerna som hör till arbetsbankernas område till ett gemensamt rådslag för att intensifiera kommunernas och arbetsbankernas samarbete."
En riksomfattande förvaltningsmodell efterlyses
Då försöket fortsätter i år letar man efter en fungerande riksomfattande modell för arbetsbankverksamheten. Man ska sammanställa ett enhetligt styrnings- och rapporteringssystem samt en affärsverksamhetsplan för bankerna. I det fortsatta försöket deltar fyra arbetsbanker. De ska koncentrera sig på uthyrning av arbetskraft, sysselsättning mellan uthyrningsperioderna och att hitta arbetsplatser. Syftet är att hitta metoder för hur verksamheten kunde organiseras på nationell nivå.
För mer information
direktör Heikki Palm, SHM, tfn 050 594 1687
projektchef Aarne Kuusi, Edupoli, tfn 050 360 1150
