Työolosuhteet vaikuttavat yhä enemmän nuorten lääkärien uravalintoihin
Nuorten lääkärien elämässä työn merkitys on nyt vähäisempää kuin aikaisemmilla sukupolvilla. Perheen ja harrastusten merkitys on kasvanut. Samalla kun työhön sitoutuminen on vähentynyt, työolosuhteet vaikuttavat aiempaa enemmän nuorten lääkärien uravalintoihin, kertoo tuore Lääkäri 2008 -tutkimus.
Sosiaali- ja terveysministeriön tuella on vuodesta 1988 alkaen julkaistu viiden vuoden välein tutkimus, joka selvittää nuorten lääkärien kokemuksia koulutuksesta ja työelämästä. Uusin tutkimus toteutettiin Kuopion ja Tampereen yliopistojen sekä Suomen Lääkäriliiton yhteistyönä, ja se luovutettiin valtiosihteeri Ilkka Oksalalle tiistaina 19. tammikuuta.
Tutkimuksen mukaan suurin osa nuorista lääkäreistä kokee työnsä mielekkääksi, ja 83 prosenttia vastaajista ryhtyisi edelleen lääkäriksi, jos olisi nyt aloittamassa opintojaan. Parhaiten toteutuvia tyytyväisyystekijöitä olivat työtehtävien kiinnostavuus, hyvä työyhteisö ja mahdollisuudet kehittyä ammatillisesti. Lähes kaikki nuoret lääkärit aikoivat suorittaa erikoislääkärin tutkinnon. Erityisesti terveyskeskuslääkärit raportoivat parantuneista erikoistumismahdollisuuksista.
Vaikka nuorten lääkärien työtyytyväisyys on parantunut aikaisempiin tutkimuksiin verrattuna, työolosuhteissa on vielä parantamisen varaa. Varsinkin terveyskeskuslääkärit kokevat runsaan paperityön määrän ja työn pakkotahtisuuden haitallisiksi tekijöiksi työssään. Työolosuhteiden parantamiseen on panostettava, jotta lääkärien sitoutuminen julkiseen terveydenhuoltoon säilyy myös jatkossa.
Nuorista lääkäreistä suurin osa (78 %) työskenteli kuntien tai kuntayhtymien palveluksessa. Sairaala oli suurin työllistäjä, terveyskeskuksissa työskenteli viidennes vastaajista.
Mielipiteet koulutuksesta vaihtelevat
Nuorten lääkärien tyytyväisyys terveyskeskusopetukseen vaihtelee. Kuopiosta ja Tampereelta valmistuneet olivat tyytyväisimpiä osana peruskoulutusta saatuun terveyskeskustyön opetukseen. Turusta valmistuneiden lääkärien arviot ovat kehittyneet myönteiseen suuntaan kahdenkymmenen vuoden seurantajakson aikana.
Kaikissa tiedekunnissa oltiin pääosin tyytyväisiä sairaalassa toimivan lääkärin työn opetukseen. Sen sijaan yli 80 prosenttia vastaajista koki, että peruskoulutuksesta sai vain vähän valmiuksia hallinnon ja suunnittelun tehtäviin, sosiaalitoimen yhteistyöhön tai terveystaloudellisiin asioihin.
Suurin osa erikoistuneista tai erikoistumassa olevista lääkäreistä koki erikoisalan valinnan onnistuneeksi ja koulutuksen vastaavan hyvin työtä. Erityisesti kliiniseen työhön saatiin varsin hyvät valmiudet erikoislääkärikoulutuksen aikana, mutta lisää opetusta haluttiin johtamiseen, hallinnolliseen työhön ja monikulttuurisuuteen.
Lisätietoja
Tutkimuspäällikkö Jukka Vänskä, Suomen Lääkäriliitto, puh. 050
331 7973
Koulutusjohtaja, dosentti Hannu Halila, Suomen
Lääkäriliitto, puh. 0500 459 955
Lääkintöneuvos Minna Kaila, sosiaali- ja terveysministeriö,
puh. 09 160 74190
Professori Kari J Mattila, Tampereen yliopisto,
etunimi.sukunimi@uta.fi
Erikoistuva lääkäri Teppo Heikkilä, Kuopion yliopisto,
etunimi.sukunimi@fimnet.fi
Arbetsmiljön inverkar i allt högre grad på unga läkares karriärval
Arbetets betydelse spelar inte längre lika stor roll bland unga läkare som hos tidigare generationer. Familjens och fritidsintressenas betydelse har ökat. Samtidigt som allt färre binder sig vid arbetet inverkar arbetsmiljön mer än tidigare på unga läkares karriärval, visar den nya undersökningen Läkare 2008.
Undersökningen om unga läkares erfarenheter om utbildning och arbetslivet har sedan 1988 publicerats med fem års mellanrum med stöd från social- och hälsovårdsministeriet. Den nyaste undersökningen förverkligades som ett samarbete mellan universiteten i Kuopio och Tammerfors och Finlands Läkarförbund och rapporten överlämnades till statssekreterare Ilkka Oksala tisdagen den 19 januari.
Enligt undersökningen upplever en stor del av de unga läkarna sitt arbete som meningsfullt och 83 procent av de tillfrågade skulle fortfarande bli läkare om de inledde sina studier nu. De faktorer som bäst uppfyller kraven på arbetstillfredsställelse är intressanta arbetsuppgifter, en god arbetsgemenskap och möjligheter att utvecklas professionellt. Nästan alla unga läkare har för avsikt att avlägga specialläkarexamen. I synnerhet hälsocentralläkare uppger att specialiseringsmöjligheterna har blivit bättre.
Även om arbetstillfredsställelsen har förbättrats i jämförelse med de tidigare undersökningarna finns det ännu mycket att göra. Särskilt hälsocentralläkare upplever den stora mängden pappersarbete och den påtvingade arbetstakten som störande faktorer i arbetet. Man bör satsa på att förbättra arbetsförhållandena så att läkare vill binda sig vid hälsovården inom den offentliga sektorn även i framtiden.
Av de unga läkarna arbetade största delen (78 procent) för en kommun eller samkommun. Sjukhusen är de största sysselsättarna och en femtedel av de tillfrågade arbetade vid en hälsovårdscentral.
Åsikterna om utbildningen varierar
De unga läkarna har varierande åsikter om undervisningen i arbetet vid hälsovårdscentralerna. De som har utexaminerats från Kuopio och Tammerfors universitet är mest nöjda med undervisningen i arbetet vid hälsovårdscentraler som de har fått som en del av grundutbildningen. Tillfredsställelsen med undervisningen i arbetet vid en hälsovårdscentral har ökat under den 20 år långa uppföljningsperioden.
Vid alla fakulteter var de tillfrågade i huvudsak nöjda med undervisningen i läkararbetet vid ett sjukhus. Däremot upplevde över 80 procent att grundutbildningen ger liten beredskap för uppgifter som gäller administration och planering, samarbete med socialväsendet och hälsoekonomiska ärenden.
Största delen av de unga läkarna som har specialiserat sig eller hade för avsikt att göra det var nöjda med sitt val och upplevde att arbetet motsvarar utbildningen. De tillfrågade ansåg att de har en bra beredskap för det kliniska arbetet under specialläkarutbildningen men de önskade sig mer information om ledarskap, administrativt arbete och kulturell mångfald.
För mer information
Forskningschef Jukka Vänskä, Finlands Läkarförbund, tfn 050 331
7973
Utbildningsdirektör, docent Hannu Halila, Finlands
Läkarförbund, tfn 0500 459 955
Medicinalråd Minna Kaila, social- och hälsovårdsministeriet,
tfn 09 160 74190
Professor Kari J Mattila, Tammerfors universitet,
förnamn.efternamn@uta.fi
Specialiserande läkare Teppo Heikkilä, Kuopio universitet,
förnamn.efternamn@fimnet.fi
