THL ja STM tiedottavat: Influenssa A(H1N1)v-epidemia alkamassa, ensimmäinen kuolonuhri Suomessa
Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä kuoli viime lauantaina 25-vuotias vaikeaa pitkäaikaissairautta potenut nainen. Hänellä oli todettu 16.10. sikainfluenssaviruksen aiheuttama hengitystieinfektio, johon oli annettu samana päivänä oseltamiviiri (Tamiflu)-lääkehoito. Kuolemansyytä selvitetään parhaillaan.
Influenssa A(H1N1)v -virukseen liittyvä kuolema oli odotettavissa myös Suomessa, koska virus on levinnyt laajalti eri puolilla maailmaa. Suomessa influenssaepidemiaan on varauduttu hyvin. Keskimäärin tauti muistuttaa vakavuudeltaan tavallista kausi-influenssaa.
Suomessa on varmistettu kaikkiaan 522 influenssa A(H1N1)v -tartuntaa. Näistä noin 150 todettiin viimeisen kahden viikon aikana. Viime viikon löydöksistä suurin osa on Pohjois-Suomesta. Muualta Suomesta ei ole saatu viitteitä laajemmista yhteisötartunnoista.
Epidemia on alkanut useissa Euroopan maissa. Viime viikolla epidemia oli käynnissä yhdeksässä Euroopan maassa. Näitä maita ovat Alankomaat, Belgia, Bulgaria, Englanti, Espanja, Irlanti, Islanti, Pohjois-Irlanti ja Ruotsi. Tämä on poikkeuksellista tähän aikaan vuodesta.
Rokotukset alkaneet
Terveydenhuollon A(H1N1)v -influenssa (nk. sikainfluenssa) rokotukset ovat jo käynnistyneet useilla paikkakunnilla, ja raskaana olevien rokotukset voivat myös alkaa tällä viikolla. Riskiryhmien rokotukset alkavat tämän jälkeen kuntien ilmoittaman aikataulun mukaan. Kunnat tiedottavat aikatauluista asukkailleen.
Sosiaali- ja terveysministeriö ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos suosittelevat erityisesti, että ensivaiheessa rokotettavat terveydenhuollon henkilöstö, raskaana olevat ja sairautensa vuoksi riskiryhmiin kuuluvat 6kk-64 -vuoden ikäiset ottaisivat rokotteen, sillä näin ehkäistäisiin eniten taudin vakavia seuraamuksia ja taudin leviämistä.
Pitkäaikaissairautensa vuoksi riskiryhmään kuuluvat 6 kk - 64 vuoden ikäiset, joilla on säännöllistä lääkitystä vaativa sydänsairaus tai keuhkosairaus, metabolinen sairaus, krooninen maksan tai munuaisten vajaatoiminta, vastustuskykyä heikentävä tauti tai hoito, krooninen neurologinen sairaus tai hermolihastauti.
Näiden ryhmien jälkeen rokotetaan terveet 6-35 kuukauden ikäiset lapset, terveet 3-24 vuoden ikäiset lapset ja nuoret sekä varusmiehet. Kuudentena rokotetaan sairautensa vuoksi riskiryhmään kuuluvat 65 vuotta täyttäneet. Koko väestön rokottamisen tarve arvioidaan, kun nähdään epidemiatilanteen kehittyminen loppuvuonna.
Valtioneuvosto päätti syyskuussa Suomessa noudatettavasta rokotusjärjestyksestä. Rokotusjärjestyksestä päätettiin lääketieteellisten syiden perusteella. Rokotusjärjestyksestä päätettiin, koska rokotetta saadaan Suomeen erissä. Suomi on Euroopan ensimmäisiä maita, joihin rokotetta saatiin.
Rokotteita on tällä viikolla käytössä 437 000, joka viikko tulee 100 000 - 200 000 annosta lisää. Kaikki erityisryhmät on rokotettu vuoden loppuun mennessä.
Maailman terveysjärjestö suosittelee Suomessa käytettävää rokotetta
Suomessa käytettävä sikainfluenssarokote on hyväksytty käyttöön Euroopan lääkevirastossa EMEA:ssa ja Maailman terveysjärjestö (WHO) suosittelee rokotteen käyttöä. Rokotteen tehosteainetta eli adjuvanttia on tutkittu jo ennen kuin sen käyttöä on alettu harkita rokotteissa. Suomeen ostettujen rokotteiden tehosteaine ei ole uusi keksintö, sillä samankaltaista tehosteainetta sisältävää kausi-influenssarokotetta on käytetty jo vuodesta 1997 yli 40 miljoonaa annosta.
Käyttökokemusta pandemiarokotukselta tällaisenaan puuttuu, mutta sen osien tai rokotetta läheisesti muistuttavien rokotteiden käyttäytymisestä on kokemusta aiempien rokotteiden perusteella. Esimerkiksi rokotteen säilytysaine tiomersaali on ollut erittäin laajassa käytössä rokotteissa, niin pikkulapsilla kuin raskaana olevillakin.
Rokote ei sisällä aineita, jotka ovat haitallisia raskaana olevalle, sikiölle tai raskauden kululle.
Sikainfluenssa on kiistatta ollut raskaana oleville vaarallisempi kuin muille samanikäisille naisille. Taudin estäminen on mahdollista rokotteella. Lisäksi etenkin loppuraskauden rokotus suojaa syntyvää vauvaa, jota itseään ei voida rokottaa.
Suomessa käytettävä pandemiarokote ei aiheuta rokotetulle heikennettyä infektiota. Rokote voi aiheuttaa samantyyppisiä haittavaikutuksia kuin kausi-influenssarokotukset. Rokotuskohdan kipeytyminen on hyvin yleistä. Osalla rokotetuista ilmenee lisäksi päänsärkyä, lihas- ja nivelkipua sekä lämmönnousua. Haittavaikutukset menevät ohi päivässä tai parissa.
Suomessa käytettävä sikainfluenssarokote on "täsmärokote": virus ei ole ehtinyt muuntua puoli vuotta sitten rokotteeseen tehdyn virusvalinnan jälkeen. Rokotteen tehon odotetaan olevan hyvän, noin 90 prosenttia.
Lisätietoja
Petri Ruutu, tutkimusprofessori, THL, puh. 020 610 8670
Merja Saarinen, lääkintöneuvos, STM, puh. 09 160 74030
Terhi Kilpi, ylilääkäri, THL, puh. 020 610 8678
Tuija Leino, erikoistutkija, THL, puh. 020 610 8787
Rose-Marie Ölander (rokotteiden jakelu), erikoistutkija,
THL, puh. 020 610 8328
Hannu Syrjälä (Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin
kuolemantapaus ja epidemiatilanne), osastonylilääkäri, Oulun
yliopistollinen sairaala, puh. 08 8315 3582
Influensa A(H1N1)v-epidemin börjar, första dödsfallet i Finland
THL och SHM informerar:
Finlands första dödsfall med anknytning till influensaviruset A(H1N1)v, dvs. svininfluensa, inträffade i norra Österbotten.
Senaste lördag dog en kvinna med en svår långtidssjukdom i Norra Österbottens sjukvårdsdistrikt. Den 16 oktober hade det konstaterats att hon har en luftvägsinfektion orsakad av svininfluensaviruset. Samma dag fick hon läkemedelsbehandling med oseltamivir (Tamiflu). Dödsorsaken utreds som bäst.
Det var väntat att dödsfall med anknytning till influensaviruset A(H1N1)v också skulle inträffa i Finland, eftersom viruset har spritt sig i stor utsträckning runt om i världen. I Finland är man väl förberedd på influensaepidemin. I snitt påminner sjukdomen till sin allvarlighetsgrad om en vanlig säsongsinfluensa.
Totalt 522 fall av influensa A (H1N1)v har bekräftats i Finland. Av dessa har cirka 150 konstaterats under de senaste två veckorna. Största delen av fynden förra veckan hittades i norra Finland. På andra håll i Finland finns det inga tecken på större anhopningar av smitta.
Epidemin har börjat i flera europeiska länder. Senaste vecka pågick den i nio länder i Europa, dvs. Nederländerna, Belgien, Bulgarien, England, Spanien, Irland, Island, Nordirland och Sverige. Det här är ovanligt vid den här tiden på året.
Vaccineringen har inletts
Hälso- och sjukvårdens vaccinering mot influensa A(H1N1)v (s.k. svininfluensa) har redan inletts på flera orter, och vaccineringen av gravida kvinnor kan också påbörjas den här veckan. Vaccineringen av riskgrupper inleds härnäst enligt de tidsplaner som kommunerna meddelar. Kommunerna informerar sina invånare om tidsplanerna.
Social- och hälsovårdsministeriet och Institutet för hälsa och välfärd rekommenderar särskilt att de som först vaccineras, dvs. hälso- och sjukvårdsanställda, gravida kvinnor och personer i åldern 6 månader-64 år som hör till en riskgrupp pga. en sjukdom, vaccinerar sig då man på det sättet förebygger de allvarligaste följderna av sjukdomen och att sjukdomen sprids.
Till riskgrupperna hör personer i åldern 6 månader-64 år med en långtidssjukdom, dvs. en hjärt- eller lungsjukdom som kräver regelbunden medicinering, en ämnesomsättningssjukdom, kronisk lever- eller njursvikt, en sjukdom eller behandling som försämrar, en kronisk neurologisk eller neuromuskulär sjukdom.
Efter de här grupperna vaccineras friska barn i åldern 6-35 månader, 3-24-åriga friska barn och ungdomar samt värnpliktiga. Som sjätte grupp vaccineras personer som fyllt 65 år och som på grund av en sjukdom hör till en riskgrupp. Behovet av att vaccinera hela befolkningen bedöms när man ser hur epidemiläget utvecklas i slutet av året.
I september bestämde statsrådet vaccinationsordningen i Finland utifrån medicinska grunder. En vaccinationsordning måste bestämmas, eftersom vaccinet anländer till Finland i omgångar. Finland är ett av de första länderna i Europa som fick vaccin.
Den här veckan finns 437 000 vaccindoser tillgängliga, och varje vecka kommer det 100 000-200 000 vaccindoser till. Alla specialgrupper kommer att ha vaccinerats före årsskiftet.
Världshälsoorganisationen rekommenderar det vaccin som används i Finland
Det vaccin som används i Finland har godkänts av Europeiska läkemedelsmyndigheten (EMEA), och Världshälsoorganisationen (WHO) rekommenderar användning av vaccinet. Vaccinets förstärkningsämne, dvs. adjuvans, hade undersökts redan innan man började överväga att använda det i vaccin. Förstärkningsämnet i det vaccin som köpts till Finland är inte en ny uppfinning, eftersom över 40 miljoner doser av säsongsinfluensavaccin med liknande förstärkningsämne använts sedan 1997.
Det berörda pandemiska vaccinet har inte använts tidigare, men tack vare tidigare vaccin har man erfarenhet av hur delar av det eller av vaccin som påminner mycket om det beter sig. Till exempel konserveringsmedlet tiomersal, som ingår i vaccinet, har använts i mycket stor utsträckning i vaccin, också för små barn och gravida kvinnor.
Vaccinet innehåller inte ämnen som skulle vara farliga för gravida kvinnor eller för graviditetsförloppet. Svininfluensan har utan tvekan varit farligare för gravida kvinnor än för andra kvinnor i samma ålder. Sjukdomen kan förhindras genom vaccingering. Dessutom skyddar en vaccinering under graviditetens slutskede babyn, som inte kan vaccineras.
Det pandemiska vaccin som används i Finland orsakar inte en försvagad infektion hos den som vaccineras. Vaccinet kan orsaka biverkningar av samma typ som säsongsinfluensavaccinen. Det är mycket vanligt att injektionsstället ömmar. En del av de vaccinerade får dessutom huvudvärk, muskel- och ledvärk och temperaturstegring. Biverkningarna försvinner inom en till två dagar.
Det svininfluensavaccin som används i Finland är ett "skräddarsytt" vaccin: viruset har inte hunnit ändra efter det att man för ett halvår sedan valde virus för vaccinet. Vaccinets effekt väntas vara god, cirka 90 procent.
Mer information
Petri Ruutu, forskningsprofessor, THL, tfn 020 610 8670
Merja Saarinen, medicinalråd, SHM, tfn 09-160 740 30
Terhi Kilpi, överläkare, THL, tfn 020 610 86 78
Tuija Leino, specialforskare, THL, tfn 020 610 87 87
Rose-Marie Ölander (vaccindistribution), specialforskare,
THL, tfn 020 610 8328
Hannu Syrjälä (dödsfallet och epidemisituationen i Norra
Österbottens sjukvårdsdistrikt) Avdelningsöverläkare, Uleåborgs
universitetssjukhus, tfn 08-831 535 82
