Työryhmä uudistamaan sosiaalihuollon lainsäädäntöä
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) on asettanut työryhmän uudistamaan sosiaalihuollon lainsäädäntöä. Työryhmän tehtävänä on selvittää sosiaalihuoltoa koskevien lakien kokonaisrakenteen, soveltamisalan ja sisällön uudistamistarve. Käytännössä tämä tarkoittaa noin kahdenkymmenen lain arviointia, yhteensovitusta ja uudistamista. Lait koskevat muun muassa vanhusten palveluja, vammaisten palveluja, päivähoitoa, lastensuojelua ja toimeentulotukea.
Viimeksi vastaavanlainen perusteellinen arviointi suoritettiin vuonna 1971, kun sosiaalihuollon periaatekomitea otti kantaa sosiaalihuollon järjestämiseen. 1980-luvun alkupuolella säädettiin uusi sosiaalihuoltolaki, joka on siitä lähtien toiminut eräänlaisena kokoavana yleislakina.
"Sosiaalihuollon lainsäädännön uudistus on mittava, koko kenttää koskeva arviointi- ja uudistamistyö, joka on välttämätön muun muassa kunta- ja palvelurakennehankkeen vuoksi. Uudistuksen taustalla on myös terveydenhuoltoa koskevien lakien uudistaminen sekä valtionosuuslainsäädännön muutokset", totesi peruspalveluministeri Paula Risikko evästäessään työryhmää alkuun Sosiaalihuolto 2020 -seminaarissa.
Työryhmän on annettava ehdotus sosiaalihuollon lainsäädännön uudistamisen keskeisiksi linjauksiksi vuoden 2010 maaliskuun loppuun mennessä. Vahvistettujen linjausten pohjalta työryhmä laatii esityksen sosiaalihuollon lainsäädännön sisällön uudistamiseksi. Työryhmän toimikausi loppuu 31.12.2011.
Toimintaympäristön muutokset edellyttävät sosiaalihuollon lainsäädännön uudelleenarviointia
Sosiaalihuoltolaki on jo yli 25 vuotta vanha. Lakia on uudistettu ja muutettu useaan otteeseen sen voimaantulon jälkeen. Peruslähtökohdat, soveltamisalan pääkohdat ja lain tarkoitus ovat säilyneet melko hyvin, mutta monet toimintaympäristössä tapahtuneet muutokset edellyttävät lain uudelleenarviointia ja kehittämistä. Esimerkiksi väestön kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin ja varhaisen puuttumisen näkökulmaa sosiaalihuollon lainsäädännössä on korostettava. Myös 1980- ja 90 -luvuilla säädettyjä sosiaalihuoltoa täydentäviä erityislakeja täytyy uudistaa.
Osa tarvittavista muutoksista on jo käynnissä. Lastensuojelulaki on uusittu. Vammaispalvelulaki, kehitysvammalaki ja päivähoitoa koskeva lainsäädäntö ovat uudistettavina. Ikääntymistä ja vanhuksia koskeva säätely on melko vähäistä ja paineet ovat kasvaneet siihen suuntaan, että vanhusten tuki- ja palvelutarpeita on arvioitava myös lainsäädännössä uudelta pohjalta.
Toimintaympäristön muutokset asettavat haasteita lain soveltamisalaan ja lain sisältöön. Tärkeitä arvioitavia kysymyksiä ovat lain määrittämät peruspalvelut ja niiden suhde sosiaalihuollon erityispalveluihin ja muihin lähitoimintoihin, erityisesti terveydenhuoltoon sekä yhteistyö muiden sektoreiden kanssa.
Lisätietoja
Työryhmän puheenjohtaja, osastopäällikkö Päivi Sillanaukee, puh.
(09) 160 73313
Apulaisosastopäällikkö Reijo Väärälä, puh. (09) 160 73773
Arbetsgrupp tillsätts för att revidera socialvårdslagstiftningen
Social- och hälsovårdsministeriet har tillsatt en arbetsgrupp som ska se över socialvårdslagstiftningen. Arbetsgruppen har som uppgift att utreda behovet av att revidera helhetsstrukturen, tillämpningsområdet och innehållet i socialvårdslagarna. I praktiken innebär detta att omkring tjugo lagar utvärderas, samordnas och revideras. Lagarna gäller bland annat äldreomsorg, handikappservice, dagvård, barnskydd och utkomstskydd.
En motsvarande grundlig utvärdering utfördes senast år 1971, då socialvårdens principkommitté tog ställning till ordnandet av socialvård. I början av 1980-talet stiftades en ny socialvårdslag som sedan dess har fungerat som ett slags allmän samlingslag.
"Revideringen av socialvårdslagstiftningen är ett övergripande utvärderings- och revideringsarbete som berör hela fältet och som är nödvändigt bland annat på grund av kommun- och servicestrukturreformen. Andra orsaker till att lagarna ses över är revideringen av hälso- och sjukvårdslagstiftningen samt ändringarna i statsandelslagstiftningen", konstaterade omsorgsminister Paula Risikko under seminariet Sosiaalihuolto 2020, där hon gav råd för hur arbetsgruppen ska inleda sitt arbete.
Arbetsgruppen ska lämna ett förslag till centrala riktlinjer för revideringen av socialvårdslagstiftningen före utgången av mars 2010. På basis av de fastställda riktlinjerna utformar arbetsgruppen ett förslag om hur innehållet i socialvårdslagstiftningen ska revideras. Arbetsgruppens mandat löper ut 31.12.2011.
Förändringarna i omvärlden förutsätter en omvärdering av socialvårdslagstiftningen
Socialvårdslagen stiftades för över 25 år sedan. Lagen har reviderats och ändrats flera gånger efter att den trädde i kraft. De grundläggande utgångspunkterna, huvudpunkterna för tillämpningsområdet och lagens syfte har inte ändrats nämnvärt, men den föränderliga omvärlden förutsätter att lagen omvärderas och utvecklas. Till exempel ska principerna om befolkningens övergripande välfärd och tidigt ingripande framhävas i lagstiftningen. Också de speciallagar som stiftades för att komplettera socialvården på 1980- och 1990-talen ska ses över.
En del nödvändiga åtgärder har redan inletts. Barnskyddslagen har reviderats och som bäst omarbetas lagen om handikappservice, lagen för utvecklingsstörda och dagvårdslagstiftningen. Det finns rätt få bestämmelser om åldrande och äldre, och pressen på att omvärdera äldres stöd- och servicebehov har ökat också när det gäller lagstiftningen.
Förändringarna i omvärlden skapar utmaningar för lagens tillämpningsområde och innehåll. Viktiga frågor är den lagstadgade basservicen och dess förhållande till socialvårdens specialtjänster och andra närliggande funktioner, i synnerhet hälso- och sjukvården samt samarbetet med andra sektorer.
För mer information
Arbetsgruppens ordförande, avdelningschef Päivi
Sillanaukee, tfn (09) 160 73313
Biträdande avdelningschef Reijo Väärälä, tfn (09) 160
73773
