Lääkkeiden viitehintajärjestelmä otetaan käyttöön 1. huhtikuuta. Viitehintajärjestelmä täydentää jo käytössä olevaa lääkevaihtoa. Uudistuksella halutaan hillitä sekä potilaan lääkekuluja että sairausvakuutuksen lääkekorvausmenoja. Järjestelmän käyttöönotto ei vaikuta lääkehoidon laatuun.

Viitehintajärjestelmässä luokitellaan samaan viitehintaryhmään eri kauppanimillä myytävät lääkkeet, jotka sisältävät samaa lääkeainetta, vastaavat toisiaan ja kuuluvat Kelan korvausten piiriin. Ryhmään kuuluvista lääkkeistä maksetaan sairausvakuutuskorvausta enintään ryhmän viitehinnan mukaan.

Viitehintajärjestelmässä kansalainen voi omalla valinnallaan vaikuttaa hänelle aiheutuviin kustannuksiin. Jos asiakas ostaa lääkevalmisteen, jonka hinta on enintään viitehinnan suuruinen, hänelle maksetaan korvausta koko lääkkeen hinnasta. Jos hän ostaa viitehintaa kalliimman lääkkeen, hän joutuu itse maksamaan lääkkeen hinnan ja viitehinnan välisen erotuksen. Viitehinnan ylittävä osuus ei myöskään kerrytä henkilön lääkekustannusten vuotuista omavastuuosuutta.

Kansalaiset saavat viitehintajärjestelmään liittyvää neuvontaa apteekista, sillä apteekeissa farmaseuteilla ja proviisoreilla on velvollisuus ehdottaa asiakkaalle edullisempaa tuotetta, mikäli hänelle on määrätty viitehintaa kalliimpaa lääkettä.

Tilanteissa, joissa lääkäri hoidollisin tai lääketieteellisin perustein katsoo tietyn kaupallisen valmisteen potilaalle tarpeelliseksi, korvaus lasketaan lääkärin lääkemääräykseen kirjaaman valmisteen hinnasta. Lääkäri voi kieltää lääkkeen vaihdon tekemällä siitä merkinnän lääkemääräykseen ja potilasasiakirjoihin lääkkeen määräämisestä annettujen ohjeiden mukaisesti.

Viitehintaryhmä määrittää lääkekorvauksen suuruutta

Viitehintaryhmälle asetettava viitehinta on korkein hinta, jonka perusteella ryhmään sisällytetyn lääkevalmisteen korvauksen suuruus voidaan laskea. Viitehinta asetetaan 1,50 euroa ryhmän edullisimman valmisteen hintaa korkeammaksi, jos edullisimman valmisteen hinta on alle 40 euroa ja kaksi euroa korkeammaksi, jos edullisimman valmisteen hinta on 40 euroa tai enemmän.

Viitehintajärjestelmällä pyritään edistämään edullisimpien vaihtokelpoisten lääkevalmisteiden käyttöä ja lisäämään lääkeyritysten välistä kilpailua. Hinnaltaan edullisempiin rinnakkaisvalmisteisiin siirtymisen tavoitteena on pienentää lääkkeen ostosta potilaalle aiheutuvia kustannuksia, vähentää sairausvakuutusmaksun korotuspainetta sekä hillitä valtion menojen kasvua.

Viitehintajärjestelmällä saavutetaan merkittäviä säästöjä

Viitehintajärjestelmällä arvioidaan saavutettavan vuosittain noin 85 miljoonan euron kokonaissäästö, josta 33 miljoonaa euroa kohdistuisi potilaan suoriin lääkekustannuksiin. 52 miljoonaa euroa olisi sairausvakuutuksen korvauskustannuksia, josta 26 miljoonaa on valtion ja loput vakuutettujen kustannuksia.

 Kokonaissäästöstä arviolta 35 miljoonaa euroa muodostuisi viitehintajärjestelmään siirtymisestä lääkevaihdon piirissä olevien valmisteiden osalta ja 50 miljoonaa euroa vuoden 2006 lääkelain muutoksella lääkevaihdon ulkopuolelle jätettyjen valmisteiden sisällyttämisestä järjestelmän piiriin.

Lisätietoja sosiaali- ja terveysministeriön verkkosivuilta: www.stm.fi/viitehinta.

Lisätietoja

johtaja Anja Kairisalo, puh. (09) 160 74411
yliproviisori Ulla Kurkijärvi, puh. (09) 160 73173
lääkintöneuvos Terhi Hermanson, puh. (09) 160 73901

Ett referensprissystem för läkemedel tas i bruk den 1 april. Det nya systemet kompletterar det nuvarande systemet för utbyte av läkemedel. Avsikten med reformen är att skapa fördelar för såväl patienterna som samhället genom att minska utgifterna för läkemedelsersättningar. Det nya systemet påverkar inte kvaliteten på läkemedelsbehandlingen.

I en och samma referensprisgrupp ingår sinsemellan utbytbara preparat som innehåller samma läkemedelssubstans och som omfattas av Folkpensionsanstaltens ersättningssystem. Den ersättning som Folkpensionsanstalten betalar för läkemedel beräknas utifrån gruppens referenspris.

Tack vare referensprissystemet kan patienten själv påverka läkemedelskostnaderna. Om klienten köper ett läkemedelspreparat vars pris inte överskrider referenspriset får han eller hon ersättning för hela priset. Om patienten köper ett läkemedel som är dyrare än referenspriset måste han eller hon själv betala skillnaden mellan preparatets pris och referenspriset. Den andel som överskrider referenspriset inräknas inte heller i patientens årliga självriskandel.

Medborgarna får noggrannare information om referensprissystemet från apoteken. Farmaceuterna och provisorerna är skyldiga att föreslå ett förmånligare preparat om patienten har ordinerats ett preparat som är dyrare än referenspriset.

Liksom tidigare har läkarna rätt att på medicinska eller terapeutiska grunder förbjuda att ett läkemedelspreparat byts ut. I dylika fall betalas ersättningen på basis av priset på det preparat som läkaren har ordinerat. Om läkaren förbjuder utbytet av läkemedel ska förbudet antecknas på receptet i det fält som har reserverats för läkemedelspreparatet enligt anvisningarna.

Referenspriset fastslår storleken på läkemedelsersättningen

Referenspriset är det högsta pris utifrån vilken ersättningen för ett preparat i samma grupp räknas. Referenspriset utgörs av priset på det förmånligaste preparatet utökat med 1,50 euro. Om det förmånligaste preparatet kostar 40 euro eller mer är referenspriset det förmånligaste preparatets pris utökat med 2 euro.

Syftet med referensprissystemet är att styra valen av läkemedel mot förmånligare alternativ och främja priskonkurrensen mellan läkemedelsföretagen. Dessutom är avsikten att sänka läkemedelskostnaderna för patienterna, minska trycket på att höja sjukförsäkringsavgiften och hejda ökningen av statens utgifter.

Betydande inbesparingar tack vare referensprissystemet

Referensprissystemet uppskattas på årsnivå resultera i inbesparingar på 85 miljoner euro, av vilka 33 miljoner euro är patienternas direkta läkemedelskostnader. 52 miljoner euro skulle sparas in i sjukförsäkringskostnader av vilka 26 miljoner euro är statens och resten de försäkrades kostnader. Av den totala inbesparingen skulle uppskattningsvis 35 miljoner euro komma från övergången till referenspissystemet och 50 miljoner euro från att de preparat som tidigare blev utanför läkemedelsutbytet i och med ändringen av läkemedelslagen år 2006 nu också omfattas av systemet.

För mer information

direktör Anja Kairisalo, tfn (09) 160 74411
överprovisor Ulla Kurkijärvi, tfn (09) 160 73173
medicinalråd Terhi Hermanson, tfn (09) 160 73901