Sata-komitea linjasi sosiaaliturvan uudistamista
Sosiaaliturvan uudistamista pohtiva Sata-komitea on saanut valmiiksi ehdotuksensa sosiaaliturvan uudistamisen peruslinjauksiksi. Ne käsittelevät perusturvan riittävyyttä, aktiivivaihtoehtoja ja työuran pidentämistä tukevaa sosiaaliturvaa, sosiaaliturvan kannustavuutta sekä sosiaaliturvajärjestelmän selkeyttämistä. Ehdotus luovutettiin 27. tammikuuta sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälälle.
Komitean esitys sisältää arvioin sosiaaliturvan riittävyydestä ja näköpiirissä olevista haasteista. Ehdotukset kattavat käytännössä koko suomalaisen sosiaaliturvan. Komitea ei tässä vaiheessa päättänyt esitysten tärkeysjärjestystä eikä aikataulua. Komitea arvioi nyt ehdotettujen toimenpiteiden riittävyyttä loppumietinnössään. Ehdotukset edellyttävät vielä yksityiskohtaista selvittelyä ja kustannusten laskentaa.
Komitea ehdottaa, että perusturvaetuuksien riittävyys arvioitaisiin säännönmukaisesti esimerkiksi vaalikausittain. Lisäksi perusturvaetuuksien indeksisidonnaisuus yhdenmukaistettaisiin. Komitean ehdotuksiin sisältyy esitys, jonka mukaan voidaan maksaa kansaneläkkeen täyttä määrää korkeampaa takuueläkettä, jolla turvataan pienimpien eläkkeiden kohtuullinen taso. Takuueläkkeen tasosta riippuen sitä saavia olisi vähintään yli 90 000 eläkkeensaajaa.
Komitea pitää tärkeänä asumistukijärjestelmän yksinkertaistamista. Komitea päätti, että perustoimeentulotuen laskennallisen osuuden siirtämistä Kelan hoidettavaksi jatkoselvitetään ja siitä päätetään komitean loppumietinnössä.
Komitean linjausesityksiin sisältyvän työttömyysturvauudistuksen tavoitteena on työttömyysetuuksien ja työttömyysvakuutusmaksujen vakaus sekä työttömyysjaksojen lyhentäminen. Työttömyysjaksoja lyhennettäisiin tehostetun työnhaun ja sitä tukevien aktiivitoimenpiteiden saumattoman kokonaisuuden keinoin. Aktiivitoimenpiteisiin kuuluvat toimenpiteet osaamisen vahvistamiseksi sekä työ- ja toimintakyvyn ylläpitämiseksi ja palauttamiseksi.
Työttömyysturvauudistus on kokonaisuus, johon liittyy ehdotuksia työttömyysturvan saamisedellytyksistä, työttömyysturvan tasosta erityisesti aktiivitoimenpiteiden ajalta, muutosturvan kehittämisestä, työnhaun tehostamisesta, työttömien omaehtoisen koulutuksen tukien uudistamisesta sekä ns. työttömyysputken alkamisen myöhentämisestä. Lisäksi komitea ehdottaa vuorotteluvapaan vakinaistamista.
Työmarkkinatuen osalta komitea esittää tarveharkinnan poistamista. Komitea selvittää mahdollisuutta siirtyä työttömyysturvassa yhden perusturvaetuuden järjestelmään. Lisäksi komitea selvittää toimenpiteitä perusturvan kehittämiseksi siten, että työn vastaanottaminen ja lisätulojen hankkiminen on aina kannattavaa.
Lasten varhaisvuosien kasvuedellytyksiä tulisi komitean mielestä parantaa tukemalla erityisesti varhaisvaiheen hoitoa. Komitea esittää muun muassa vanhempainetuuksien päivärahan eri tasojen yhtenäistämistä sekä kotihoidon tuen perusosa korottamista vähimmäispäivärahan tasolle alle puolitoistavuotiaan lapsen osalta
Komitea pitää tärkeänä toimenpiteitä, joilla kannustetaan myös lyhytaikaisten työsuhteiden vastaanottamiseen. Komitea esittää määräaikoja sosiaaliturvaetuuksien käsittelylle. Sähköisen palkkatodistuksen käyttöön ottamisella tuettaisiin asioiden viivytyksetöntä käsittelyä. Lisäksi etuuksien käsittelyprosesseja olisi yksinkertaistettava.
Komitea pitää tarpeellisena sosiaaliturvan lainsäädännön rakenteen uudistamista siten, että se tukisi nykyistä paremmin aktiivisen sosiaalipolitiikan tavoitteita sekä kuvaisi selkeämmin eri elämäntilanteita koskevaa sosiaaliturvaa.
Sosiaaliturvan kokonaisuudistuksen valmistelu on edennyt hallituksen keväällä 2008 vahvistaman ja joulukuussa 2008 täsmentämän aikataulun mukaisesti. Komitean työ jatkuu suunnitelman mukaisesti. Helmikuun loppuun mennessä täsmentyvät uudistusehdotusten vaikutusarvioinnit ja uudistuksen toteuttamisaikataulu. Viimeistään huhtikuun 2009 aikana on päätettävä niistä uudistuksista, jotka toteutetaan vuoden 2010 alusta. Komitean työ valmistuu kuluvan vuoden loppuun mennessä.
Komitean syksyllä 2008 tekemien esitysten perusteella on toteutettu jo eräitä yksittäisiä lainmuutoksia. Lisäksi sosiaali- ja terveysministeriössä valmistellaan muutoksia työkyvyttömyyseläkkeellä olevien työllistymisen esteiden poistamiseksi sekä osasairauspäivärahaan liittyvän 60 päivän omavastuuajan lyhentämiseksi. Valtakunnallinen työpankkikokeilu on käynnistynyt vuoden alussa.
Sosiaaliturvauudistuksen tavoitteena on työn kannustavuuden parantaminen, köyhyyden vähentäminen ja riittävän perusturvan tason turvaaminen kaikissa elämäntilanteissa. Lisäksi tavoitteina ovat sosiaaliturvajärjestelmän yksinkertaistaminen sekä sosiaaliturvan kestävän rahoituksen turvaaminen.
Sosiaaliturvan uudistamiskomitean (SATA) ehdotus sosiaaliturvan uudistuksen keskeisistä linjauksista on saatavilla osoitteessa www.stm.fi/sosiaaliturvauudistus .
Lisätietoja:
Sata-komitean puheenjohtaja Markku Lehto, p. 050 555 1333
Sata-komitean pääsihteeri Lauri Pelkonen, p. (09) 160 74202, 050 3637012Sata-kommittén presenterade linjedragningar för reformen av den sociala tryggheten
Sata-kommittén som har haft i uppgift att arbeta fram grundläggande linjedragningar för reformen av den sociala tryggheten presenterade sitt förslag i dag. Linjedragningarna handlar om en tillräcklig grundtrygghet, social trygghet som stöder aktiveringsalternativ och en förlängning av arbetskarriären, sporrande social trygghet och klarläggning av den sociala tryggheten. Förslaget överlämnades till social- och hälsovårdsminister Liisa Hyssälä tisdagen den 27 januari.
Kommitténs förslag innehåller en utvärdering av hur tillräcklig den sociala tryggheten är och utmaningarna som finns inom synhåll. Förslagen täcker i praktiken hela den finländska sociala tryggheten. Kommittén fattade inte i detta skede beslut om prioriteringsordningen eller tidtabellen. Kommittén utvärderar hur tillräckliga de föreslagna åtgärderna är i sin slutrapport. Förslagen kräver fortfarande detaljerade utredningar och kostnadskalkyleringar.
Kommittén föreslår att man regelbundet bör utvärdera om grundtrygghetsförmånerna är tillräckliga, till exempel under varje valperiod. Dessutom skulle indexbundenheten för grundtrygghetsförmånerna förenhetligas. Kommittén föreslår att det införs en garantipension som är högre än folkpensionens maximinivå. Åtminstone över 90 000 pensionstagare skulle få garantipension beroende på nivån av garantipensionen.
Kommittén anser att det är viktigt att bostadsstödssystemet förenklas. Kommittén fattade beslut om att det ska göras fortsatta utredningar om möjligheten att flytta den kalkylmässiga andelen av det grundläggande utkomststödet till Folkpensionsanstalten. Kommittén fattar beslut om en eventuell flyttning i sin slutrapport.
Målsättningen med reformen av utkomstskyddet för arbetslösa som finns med i kommitténs förslag är stabila arbetslöshetsförmåner och arbetslöshetsförsäkringspremier samt en förkortning av arbetslöshetsperioderna. Arbetslöshetsperioderna skulle förkortas med hjälp av en enhetlig helhet som består av effektiverat arbetssökande och stödande aktiveringsåtgärder. Till aktiveringsåtgärder räknas åtgärder som förstärker kompetensen samt upprätthåller och återger arbets- och funktionsförmågan
Reformen av utkomstskyddet för arbetslösa är en helhet i vilken det ingår förslag om förutsättningarna för att beviljas utkomstskydd för arbetslösa, nivån på utkomstskyddet för arbetslösa i synnerhet under aktiveringsåtgärder, utveckling av omställningsskyddet, effektivering av arbetssökande, förnyande av förmåner som hänför sig till frivillig utbildning för arbetslösa samt en senareläggning av en så kallad arbetslöshetsspiral. Kommittén föreslår också att alterneringsledigheten blir stadigvarande.
Enligt kommittén kunde arbetsmarknadsstöd beviljas utan behovsprövning. Kommittén utreder möjligheterna att i utkomstskyddet för arbetslösa ha ett system med en grundtrygghetsförmån. Därutöver ska kommittén utreda hurdana åtgärder det finns för att utveckla grundtryggheten så att det alltid är lönsamt att ta emot ett jobb och skaffa extra inkomster.
Kommittén vill förbättra uppväxtförutsättningarna för små barn i synnerhet genom att stöda vården som ges i ett tidigt stadium. Kommittén föreslår bland annat att de olika nivåerna på dagpenningen för föräldraförmånerna förenhetligas och att hemvårdsstödets grunddel höjs till minimidagpenningens nivå för barn under ett och ett halvt år.
Kommittén anser att åtgärder med vilka man sporrar till att ta emot även korta anställningsförhållanden är viktiga. Kommittén anser att det bör införas tidsfrister för behandlingstider för socialskyddsförmåner. Ett elektroniskt löneintyg kunde stöda en behandling av ärendena utan dröjsmål. Dessutom bör förmånernas behandlingsprocesser förenklas.
Kommittén anser att det är nödvändigt att lagstiftningsstrukturen för den sociala tryggheten förnyas så att den i högre grad stöder målsättningarna för en aktiv socialpolitik samt anpassar sig på ett bättre sätt till den sociala tryggheten under olika livsskeden.
Sata-kommitténs rapport om linjedragningarna för reformen av den sociala tryggheten finns att läsa på finska på social- och hälsovårdsministeriets webbplats www.stm.fi.För mer information:
ordförande för Sata-kommittén Markku lehto, tfn 050 555 1333
generalsekreteraren för Sata-kommittén Lauri Pelkonen, tfn (09) 160 74202, 050 363 7012
