Terveydenhuoltolaki lisää asiakkaiden valinnanmahdollisuuksia
Uusi terveydenhuoltolaki lisää asiakkaiden valinnanmahdollisuuksia. Jatkossa asiakas voi valita vapaammin hoitopaikkansa ja mahdollisuuksien mukaan myös häntä hoitavan terveydenhuollon ammattilaisen. Hoitopaikan valinnanvapaus laajenee vaiheittain.
Hallitus esitti keskiviikkona 29. joulukuuta terveydenhuoltolain vahvistamista. Tasavallan presidentin on tarkoitus vahvistaa laki torstaina. Laki tulee voimaan 1.5.2011.
Ensimmäinen vaihe tulee voimaan terveydenhuoltolain voimaantulon yhteydessä, jolloin asiakas voi valita hoidostaan vastaavan terveysaseman oman kunnan tai yhteistoiminta-alueen sisällä. Erikoissairaanhoidon yksikön voi valita laajemmalta alueelta yhteisymmärryksessä lähetteen tekevän lääkärin tai hammaslääkärin kanssa.
Asiakas voi käyttää julkisia terveyspalveluja myös kotikuntansa ulkopuolella siellä, missä hän oleskelee pitempiaikaisesti. Vastuu sairauden kokonaishoidosta säilyy asiakkaan omalla terveyskeskuksella (yleensä kotikunnassa) ja palveluja saa omassa terveyskeskuksessa tehdyn hoitosuunnitelman mukaan.
Toinen vaihe tulee voimaan 1.1.2014, jolloin valinnanvapaus laajenee koskemaan koko maan terveyskeskuksia ja erikoissairaanhoidon yksiköitä. Valinnanvapauden asteittainen laajentaminen mahdollistaa kuntien välisten korvausjärjestelmien suunnitelmallisen kehittämisen.
Suunnitelmallisuus parantaa laatua ja potilasturvallisuutta
Terveydenhuollon toimintayksiköiden on laadittava suunnitelma laadunhallinnasta ja potilasturvallisuuden täytäntöönpanosta. Kunnan perusterveydenhuollon on vastattava potilaan hoidon kokonaisuuden yhteensovittamisesta.
Sairaanhoitopiirin alueella muodostetaan kunnallisten terveydenhuollon yksiköiden yhteinen potilasrekisteri, joka mahdollistaa potilaan tietojen jouhevan liikkumisen häntä hoitavien yksiköiden välillä.
Ensihoidon järjestämisvastuu siirtyy kunnilta sairaanhoitopiireille, jolloin ensihoitopalvelu nivoutuu aiempaa paremmin terveydenhuollon palveluketjun osaksi. Sairaanhoitopiirit voivat valita alueelleen tarvittaessa useita ensihoidon tuotantotapoja. Ensihoitopalvelun tuottajina voivat olla samat toimijat kuin nykyisin.
Hoitotakuu täsmentyy
Hoitotakuu erikoissairaanhoidossa täsmentyy. Hoidon tarpeen arvioinnin edellyttämät erikoislääkärin arviot tai erityiset kuvantamis- tai laboratoriotutkimukset on toteutettava kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun lähete on saapunut sairaalaan. Hoito on edelleen saatava kuuden kuukauden kuluessa hoitopäätöksestä. Alle 23-vuotiaiden nuorten on päästävä psykiatriseen hoitoon kolmessa kuukaudessa.
Kuntoutuksen palveluketju erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon kesken sujuvoituu. Kunnan on järjestettävä hoitovastuullaan olevalle potilaalle lääkinnällinen kuntoutus laissa säädetyissä aikarajoissa myös silloin, kun toimijoiden välinen vastuu kuntoutuksen järjestämisestä tai kustannuksista ei ole vielä selkiytynyt.
Toimijoiden välinen yhteistyö sekä terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen vahvistuu
Sairaanhoitopiirin alueen kuntien on laadittava perusterveydenhuollosta järjestämissuunnitelma, jossa sovitaan muun muassa kuntien yhteistyöstä, palvelujen järjestämisestä, päivystyksestä ensihoitopalveluineen, lääkinnällisestä kuntoutuksesta, kuvantamisesta ja yhteistyöstä muiden toimijoiden kanssa. Sairaanhoitopiireihin perustettavat moniammatilliset perusterveydenhuollon yksiköt tukevat tätä työtä.
Terveydenhuollon palvelujen järjestäjällä on velvollisuus toimia yhteistyössä sosiaalihuollon palvelujen järjestäjän kanssa, jos asiakkaan tilanne edellyttää sitä.
Kunnan on strategisessa suunnittelussaan ja päätöksenteossaan asetettava paikallisiin olosuhteisiin ja tarpeisiin perustuvat terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen tavoitteet ja määriteltävä niitä tukevat toimenpiteet. Terveyttä ja hyvinvointia koskevia päätöksiä tehdään ja toteutetaan kunnan kaikilla toimialoilla, kuten kaavoituksessa, rakentamisessa, asumisen suunnittelussa ja toteutuksessa, liikennesuunnittelussa sekä koulutuksessa ja työelämässä.
Lisätietoja
Hallitusneuvos Anne Koskela, p. 09 160 74340, 050 501 1908
Lääkintöneuvos Timo Keistinen, p. 09 160 74116
Lääkintöneuvos Jukka Mattila, p. 09 160 74194
Lagen om hälso- och sjukvård ökar klienternas valmöjligheter
Den nya lagen om hälso- och sjukvård ökar klienternas valmöjligheter. I framtiden har klienten bättre möjligheter att välja sin vårdplats och i mån av möjlighet även den yrkesutbildade person inom hälso- och sjukvården som ska vårda honom eller henne. Friheten att välja sin vårdplats utvidgas stegvis.
Regeringen föreslog onsdagen den 29 december att lagen om hälso- och sjukvård ska fastställas. Avsikten är att republikens president fastställer den på torsdagen. Lagen träder i kraft 1.5.2011.
Det första skedet av reformen genomförs i samband med att lagen om hälso- och sjukvård träder i kraft. Då kan klienten välja den hälsostation som svarar för hans eller hennes vård inom den egna kommunen eller inom samarbetsområdet. Enheten inom den specialiserade vården kan väljas inom ett bredare område i samförstånd med den remitterande läkaren eller tandläkaren.
Klienten kan använda offentliga hälso- och sjukvårdstjänster även utanför sin egen hemkommun, dvs. i den kommun där han eller hon vistas under en längre tid. Klientens egen hälsovårdscentral (i regel i hemkommunen) bär fortfarande ansvaret för den totala behandlingen av en sjukdom, och tjänster ges i enlighet med den vårdplan som gjorts vid den egna hälsovårdscentralen.
Det andra skedet träder i kraft 1.1.2014, vilket innebär att valfriheten ökas att omfatta hälsovårdscentralerna och enheterna inom den specialiserade sjukvården i hela landet. Den stegvisa utvidgningen av valfriheten möjliggör en systematisk utveckling av ersättningssystemen mellan kommunerna.
Planmässigheten förbättrar kvaliteten och patientsäkerheten
Verksamhetsenheterna inom hälso- och sjukvården ska upprätta en plan för kvalitetskontroll och patientsäkerhet. Primärvården i kommunen ska samordna den totala vården av en patient.
Inom ett sjukvårdsdistrikts område inrättas ett gemensamt patientregister för enheterna inom den kommunala hälso- och sjukvården, som möjliggör att uppgifter om en patient flexibelt kan överföras mellan de enheter som vårdar honom eller henne.
Ansvaret för att ordna prehospital akutsjukvård överflyttas från kommunerna till sjukvårdsdistrikten, vilket förbättrar möjligheterna att integrera den prehospitala akutsjukvården som en del av servicekedjan. Sjukvårdsdistrikten kan efter behov välja flera olika sätt att producera prehospital akutsjukvård inom sitt område. Samma aktörer som för närvarande kan vara producenter av prehospital akutsjukvård.
Vårdgarantin preciseras
Vårdgarantin inom den specialiserade sjukvården preciseras. Specialläkaren ska göra de bedömningar som förutsätts för bedömning av vårdbehovet och de särskilda diagnostiska avbildnings- eller laboratorieundersökningarna ska genomföras inom tre månader från det att remissen anlänt till sjukhuset. Vård ska fortsättningsvis fås inom sex månader från vårdbeslutet. Unga under 23 år ska få tillgång till psykiatrisk vård inom tre månader.
Servicekedjan inom rehabiliteringen mellan den specialiserade sjukvården och primärvården blir smidigare. Kommunen ska inom de lagstadgade tidsgränserna ordna medicinsk rehabilitering för en patient för vars vård den ansvarar också då ansvaret mellan aktörerna för att ordna rehabiliteringen eller för kostnaderna ännu inte har klarnat.
Samarbetet mellan olika aktörer och främjandet av hälsa och välbefinnande stärks
Kommunerna inom ett sjukvårdsdistrikts område ska upprätta en plan för ordnandet av primärvården, där de bl.a. kommer överens om samarbete mellan kommunerna, ordnande av tjänster, jour inkl. prehospital akutsjukvård, medicinsk rehabilitering, avbildning och samarbete med andra aktörer. De multiprofessionella enheter för primärvården som inrättas inom sjukvårdsdistrikten stöder detta arbete.
Tillhandahållare av hälso- och sjukvårdstjänster är skyldiga att samarbeta med tillhandahållare av socialvårdstjänster om klientens situation så kräver.
Kommunen ska i sin strategiska planering och i sitt beslutsfattande uppställa mål för främjandet av hälsa och välbefinnande som beaktar de lokala förhållandena och behoven samt definiera åtgärder till stöd för dessa. Beslut som gäller hälsa och välbefinnande fattas och verkställs inom alla kommunala sektorer, såsom planläggning, byggande, planering och ordnande av boende, trafikplanering samt i utbildning och arbetsliv.
Ytterligare uppgifter
Regeringsrådet Anne Koskela, tfn 09 160 74340,
050 501 1908
Medicinalråd Timo Keistinen, tfn 09 160 74116
Medicinalråd Jukka Mattila, tfn 09 160 74194
