Valtioneuvostolle mahdollisuus velvoittaa kunta yhteistoiminta-alueeseen ja sosiaali- ja terveydenhuollon yhtenäisyydelle selkeät kriteerit
Valtiovarainministeriö ja sosiaali- ja terveysministeriö tiedottavat
Paras-puitelakiin täsmennyksiä
Kunta- ja palvelurakenneuudistusta koskevaa puitelakia aiotaan täsmentää Paras-selonteon ja eduskunnan päättämien linjausten mukaisesti. Valtioneuvosto voisi velvoittaa kunnan liittymään sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoiminta-alueeseen vuoden 2013 alusta lähtien, jollei kunta täytä puitelain asettamaa noin 20 000 asukkaan vähimmäisvaatimusta. Samalla täsmennettäisiin sosiaalihuollon palveluja koskevaa yhteistoimintavelvoitetta. Väestöpohjavaatimus koskisi kaikkia sosiaalihuollon palveluja paitsi lasten päivähoitoa. Siirtymäaikaa sosiaalihuollon tehtäville olisi vuoden 2015 alkuun saakka.
Valtioneuvoston on määrä käsitellä asiaa koskeva hallituksen esitys tällä viikolla. Lakimuutosten olisi tarkoitus tulla voimaan heti kun eduskunta on ne hyväksynyt.
"Tämä lakiesitys antaa kunnille lisää selkänojaa jatkaa eduskunnan Paras-selontekoon antamassa vastauksessa edellyttämiä palvelurakenteiden uudistuksia puitelain mukaisesti. Pidän tärkeänä, että Paras-hankkeessa omaksuttu johdonmukainen linja säilyy jatkossakin. Uudistusten toteuttamiseksi kunnissa tarvitaan työrauha.", toteaa hallinto- ja kuntaministeri Tapani Tölli.
Peruspalveluministeri Paula Risikon mukaan nyt esitetty lainsäädäntömuutos selkeyttää merkittävästi palvelujen järjestämistä, kun sosiaali- ja terveydenhuollosta muodostuu kokonaisuus yhteistoiminta-alueillakin. "Viime viikolla julkaistun Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen arvion mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon yhtenäisyyttä on pidetty lähes poikkeuksetta tavoiteltavana asiana niin asiakkaiden kuin palvelujen toimivuuden kannalta. Sekä asiakkaiden että ammattihenkilöstön on helpompi hahmottaa, kuka palveluista vastaa. Näin vähennetään asiakkaiden pallottelua luukulta toiselle ja parannetaan palvelun laatua."
Puitelakiin ja sosiaalihuoltolakiin tehtävät muutokset
Kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta annettua lakia on tarkoitus muuttaa siten, että siihen lisätään säännökset valtioneuvoston toimivallasta velvoittaa kunnat yhteistoimintaan sosiaali- ja terveydenhuollossa, jos kunnat eivät oma-aloitteisesti ole muodostaneet lain edellyttämää väestöpohjaa tai jos kunta ei ole antanut yhteistoiminta-alueelle säädettyjä tehtäviä.
Lisäksi lakia on tarkoitus muuttaa siten, että yhteistoiminta-alueille tulisi siirtää kaikki sosiaalihuollon palvelut lukuun ottamatta tehtäviä, joista säädetään lasten päivähoidosta annetussa laissa sekä lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetussa laissa. Kunnilla olisi kuitenkin halutessaan mahdollisuus siirtää myös nämä tehtävät yhteistoiminta-alueelle.
Kuntien tulisi tehdä sitovat päätökset puitelain edellyttämän vähintään noin 20 000 asukkaan väestöpohjan täyttämisestä elokuun 2011 loppuun mennessä. Samassa aikataulussa tulisi myös tehdä päätös yhteistoiminta-alueelle siirrettävistä sosiaalihuollon tehtävistä ja siitä, milloin nämä tehtävät siirtyvät yhteistoiminta-alueen hoidettavaksi.
Valtioneuvosto puolestaan tekisi päätökset kuntien velvoittamisesta yhteistoimintaan vuoden 2012 kesäkuun loppuun mennessä, jonka yhteydessä valtioneuvosto arvioisi väestöpohjaa koskevat poikkeukset perusteineen. Valtioneuvosto voisi myöntää poikkeuksen väestöpohjavelvoitteesta, jos alueelliset olosuhteet huomioon ottaen kunnan toimenpiteiden voitaisiin katsoa olevan riittäviä. Poikkeusperustetta tulkittaisiin aiemman käytännön perusteella muotoutuneiden kriteerien mukaisesti. Kunnat ja alueet, jotka ovat jo aiemmin saaneet poikkeuksen, täyttäisivät lähtökohtaisesti myös ehdotetun säännöksen mukaiset edellytykset. Yhteistoiminta-alueiden tulisi aloittaa toimintansa vuoden 2013 alusta.
Sosiaalihuollon tehtävät tulisi siirtää yhteistoiminta-alueille vuoden 2015 alkuun mennessä. Valtioneuvostolle säädettäisiin myös toimivalta myöntää kunnalle oikeus poiketa sosiaalihuollon tehtävien siirrosta, jos alueella ollaan muodostamassa viimeistään vuoden 2017 alkuun mennessä puitelain vaatimukset täyttävää kuntaliitosta tai järjestämässä sosiaali- ja terveydenhuollon tehtäviä suuremmissa kokonaisuuksissa kuin mitä puitelain mukaisista päätöksistä johtuu. Tästä poikkeusmenettelystä säädettäisiin sosiaalihuoltolaissa.
Osalta kunnista puuttuu päätöksiä riittävistä väestöpohjista
Ehdotettavat muutokset perustuvat eduskunnan kesäkuussa antamaan vastaukseen hallituksen kunta- ja palvelurakenneuudistusta koskevasta selonteosta. Vaikka Paras-uudistus on vauhdittanut kuntarakenteen muutosta, 46 kunnalta puuttuvat edelleen riittävän suurille väestöpohjille perustuvat päätökset palvelujen järjestämisestä. Osalla tällaisista kunnista on yhteistoiminta-alueen perustamista koskeva selvitystyö vielä kesken.
Kunnat ovat myös siirtäneet sosiaalihuollon palveluita yhteistoiminta-alueiden vastuulle eri tavoin. Useilla alueilla sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut ovat jakautumassa kahdelle hallintotasolle ja palveluiden saumattomuus vaarantuu. Yhteistoiminta-alueilla on siirretty perusterveydenhuollon lisäksi sosiaalihuollon tehtävät 8 yhteistoiminta-alueella, kaikki lukuun ottamatta päivähoitoa 21 alueella. Yksittäisiä sosiaalihuollon tehtäviä on siirretty 17 alueella ja 2 alueella ei ole siirretty mitään mainituista tehtävistä. Tilanne on auki vielä niiden kuntien osalta, jotka eivät ole tehneet lopullista päätöstä yhteistoiminta-alueen perustamisesta.
Lakimuutosten tavoitteena on varmistaa sosiaali- ja terveydenhuollolle säädetyn väestöpohjavaatimuksen toteutuminen kunnissa, jotka eivät omilla päätöksillään saa vaatimusta täytetyksi. Tavoitteena on myös turvata, että kuntien vastuulla olevien palvelujen järjestämiseen ja tuottamiseen on vahva rakenteellinen ja taloudellinen perusta maan kaikissa osissa. Tavoitteena on myös varmistaa, että sosiaali- ja terveydenhuolto muodostavat puitelain nojalla perustettavilla yhteistoiminta-alueilla toiminnallisen kokonaisuuden ja että sosiaalihuollon tehtäväkokonaisuus ei palveluiden järjestämisen näkökulmasta perusteettomasti hajoaisi järjestettäväksi kahdella hallinnon tasolla eli kunnissa ja yhteistoiminta-alueilla.
Paras-uudistuksen taustaa
Kunta- ja palvelurakenneuudistus käynnistyi vuonna 2005. Uudistusta koskeva laki (169/2007) tuli voimaan helmikuussa 2007 ja on voimassa vuoden 2012 loppuun saakka. Uudistuksen tavoitteena on elinvoimainen, toimintakykyinen ja eheä kuntarakenne. Lisäksi tavoitteena on taloudellinen ja kattava palvelurakenne, joka turvaa koko maassa laadukkaat palvelut ja niiden saatavuuden.
Puitelain mukaan perusterveydenhuolto ja siihen kiinteästi liittyvät sosiaalitoimen tehtävät tulee järjestää vähintään noin 20 000 asukkaan kunnassa tai yhteistoiminta-alueella. Uudistuksen myötä kuntarakenteessa on tapahtunut merkittäviä muutoksia ja kaikkiaan 260 kuntaa on perustanut tai suunnittelee yhteistoiminta-alueen muodostamista.
Lisätietoja:
VM
erityisavustaja Timo Portaankorva, p. 040 590 7956
hallitusneuvos Auli Valli-Lintu, p. 050 430 8113
neuvotteleva virkamies Inga Nyholm, p. 040 760 5524
STM
hallitusneuvos Päivi Salo, p. 050 364 7597
lääkintöneuvos Jukka Mattila, p. 050 572 6277
neuvotteleva virkamies Kari Haavisto, p 040 746
5955
Möjlighet åt statsrådet att förplikta kommuner till att bilda samarbetsområden och tydliga kriterier för social- och hälsovårdens enhetlighet
Finansministeriet och social- och hälsovårdsministeriet informerar
Preciseringar till KSSR-ramlagen
Ramlagen som gäller en kommun- och servicestrukturreform ska preciseras i enlighet med KSSR-redogörelsen och de riktlinjer som riksdagen fastslagit. Det föreslås att statsrådet från och med början av 2013 skulle få rätt att förplikta kommuner att delta i ett samarbetsområde för social- och hälsovården ifall en kommun inte uppfyller ramlagens krav om en befolkningsbas på ca 20 000 invånare för ordnandet av social- och hälsovårdstjänsterna. Samarbetsförpliktelsen som gäller tjänster inom socialvården föreslås också bli preciserad. Kraven om en tillräcklig befolkningsbas föreslås gälla samtliga tjänster inom socialvården förutom dagvården av barn. Övergångsperioden för socialvårdens uppgifter föreslås vara till ingången av 2015.
Statsrådet ska behandla regeringspropositionen som gäller ärendet denna vecka. Lagändringarna avses träda i kraft genast efter att riksdagen antagit dem.
"Denna proposition ger ett bättre stöd åt kommunerna vid den fortsatta reformering av servicestrukturerna som förutsätts av riksdagens svar till KSSR-redogörelsen. Jag anser det vara viktigt att den konsekventa linje som anammats i KSSR-projektet bevaras även i fortsättningen. Kommunerna behöver arbetsro för att genomföra reformerna", konstaterar förvaltnings- och kommunminister Tapani Tölli.
Omsorgsminister Paula Risikko anser att den föreslagna lagstiftningsändringen förtydligar ordnandet av service på ett betydande sätt, när nu även social- och hälsovården utgör en helhet inom samarbetsområdena: "Enligt Institutet för hälsa och välfärds utvärdering som gavs ut förra veckan har enhetligheten inom social- och hälsovården så gott som utan undantag setts som en eftersträvansvärd sak såväl ur kundperspektiv som med tanke på servicens funktion. Det är lättare för både kunderna och yrkespersonalen att uppfatta vem som svarar för servicen. På så sätt kan man minska bollandet av kunderna från en lucka till en annan och förbättra servicens kvalitet."
Ändringar i ramlagen och i socialvårdslagen
Lagen om en kommun- och servicestrukturreform föreslås bli ändrad så att den tillfogas bestämmelser om statsrådets behörighet att förplikta kommunerna till samarbete inom social- och hälsovården ifall de inte självmant skapat en i lagen förutsatt befolkningsbas, eller om kommunen inte överfört de i lagen avsedda uppgifterna åt samarbetsområdet.
Lagen ska dessutom ändras så att alla andra uppgifter inom socialvården förutom de om vilka det föreskrivs i lagen om barndagvård samt i lagen om stöd för hemvård och privat vård av barn ska överlämnas till samarbetsområdena. Kommunerna ska emellertid ha möjlighet att överföra även dessa tjänster till samarbetsområdena.
Det föreslås att kommunerna skulle förpliktas att fatta bindande beslut om uppfyllandet av den i ramlagen förutsatta befolkningsbasen på ungefär 20 000 invånare före utgången av augusti 2011. Beslutet om uppgifter inom socialvården som ska överföras till samarbetsområdet, samt om när dessa uppgifter ska flyttas, ska enligt förslaget fattas inom samma tidtabell.
Statsrådet ska sedan besluta om att förplikta kommunerna till samarbete före slutet av juni 2012, och göra en bedömning av eventuella undantag i fråga om befolkningsbasen samt grunderna för dem. Det föreslås att statsrådet ska kunna bevilja undantag från kravet på en tillräcklig befolkningsbas ifall kommunens åtgärder kan anses vara tillräckliga med hänsyn till de lokala omständigheterna. Grunden till undantag ska tolkas i enlighet med kriterier som bildats på basis av tidigare praxis. Kommuner och områden som redan tidigare beviljats undantag ska i princip även anses uppfylla förutsättningarna i den nya lagen. Samarbetsområdena ska enligt förslaget inleda sin verksamhet vid ingången av 2013.
Socialvårdsuppgifterna ska enligt förslaget flyttas till samarbetsområdena före ingången av 2015. Statsrådet föreslås få behörighet att bevilja kommunen undantag från överföring av socialvårdsuppgifter, ifall man inom området bereder kommunfusioner som från och med den 1 januari 2017 uppfyller ramlagens krav eller ämnar arrangera uppgifterna inom social- och hälsovården till större helheter än som krävs av beslut som följer ramlagen. Det föreslås att bestämmelser om detta förfarande ska fogas till lagen om socialvård.
En del av kommunerna saknar beslut om en tillräcklig befolkningsbas
De föreslagna ändringarna baserar sig på riksdagens svar i juni till regeringens redogörelse om en kommun- och servicestrukturreform. Även om KSSR har påskyndat ändringen av kommunstrukturen saknar 46 kommuner fortfarande beslut om en tillräcklig befolkningsbas för ordnandet av service. En del av dessa kommuner utreder som bäst grundande av samarbetsområden.
Kommunerna har också flyttat socialvårdstjänster till samarbetsområdena på olika sätt. Tjänsterna inom social- och hälsovården har inom flera områden fördelats mellan två förvaltningsområden och obrutenheten mellan tjänsterna hotas. Förutom primärvården har uppgifterna inom socialvården överförts till samarbetsområdena inom 8 samarbetsområden, och inom 21 samarbetsområden med undantag av dagvården. Enskilda uppgifter inom socialvården har flyttats inom 17 områden och inom 2 områden har ingen av de nämnda uppgifterna överförts. Situationen är fortfarande oklar för de kommuners del som inte fattat något slutligt beslut om grundande av ett samarbetsområde.
Målet med lagändringarna är att garantera förverkligandet av det befolkningskrav för social- och hälsovårdsuppgifterna som fastslagits i lagen i de kommuner som inte kan uppfylla kravet genom egna beslut. Ett annat mål är att se till att det i alla delar av landet finns en tillräckligt kraftig strukturell och ekonomisk bas för ordnandet av tjänster som kommunen svarar för. Målsättningen är också att social- och hälsovårdsservicen inom de samarbetsområden som skapas med stöd av ramlagen skulle utgöra en funktionell helhet, och att uppgiftshelheten inom socialvården inte skulle splittras ur serviceperspektiv på ett omotiverat sätt så att tjänsterna skulle ordnas på två administrativa nivåer, dvs. i kommunerna och inom samarbetsområden.
Bakgrunden till KSSR
Kommun- och servicestrukturreformen inleddes 2005. Lagen som gäller reformen (169/2007) trädde i kraft i februari 2007 och den gäller ända tills slutet av 2012. Målet med lagen är att skapa en livskraftig och funktionsduglig samt enhetlig kommunstruktur. Dessutom är målet att i hela landet säkerställa service av hög kvalitet som är tillgänglig för invånarna.
Enligt ramlagen ska det finnas åtminstone ungefär 20 000 invånare i en kommun eller inom ett samarbetsområde som sköter primärvården och sådana uppgifter inom socialväsendet som är nära anslutna till primärvården. Reformen har lett till betydande förändringar i kommunstrukturen och sammanlagt 260 kommuner har grundat eller planerar att grunda samarbetsområden.
Ytterligare information:
FM
Specialmedarbetare Timo Portaankorva, tfn 040 590 7956
Regeringsråd Auli Valli-Lintu, tfn 050 430 8113
Konsultativ tjänsteman Inga Nyholm, tfn 040 760 5524
SHM
Regeringsråd Päivi Salo, tfn 050 364 7597
Medicinalråd Jukka Mattila, tfn 050 572 6277
Konsultativ tjänsteman Kari Haavisto, tfn 040 746 5955
