Perhe-etuudet sekä kuntoutus- ja sairauspäiväraha sidotaan indeksiin
Hallitus esittää, että indeksisuojan ulkopuolella olevat perhe-etuudet sekä vähimmäismääräinen kuntoutus- ja sairauspäiväraha sidottaisiin kuluttajahintojen muutosta vastaavaan kansaneläkeindeksiin.
Tällä hetkellä indeksisuojan ulkopuolella ovat vähimmäismääräiset kuntoutus-, sairaus-, äitiys-, erityisäitiys-, isyys-, vanhempain- sekä erityishoitoraha samoin kuin lapsilisät, lasten kotihoidon tuki ja yksityisen hoidon tuki.
Esityksen tarkoituksena on parantaa pienituloisten päivärahansaajien ja kaikkien lapsiperheiden taloudellista asemaa.
Etuuksien saajien kannalta on tärkeää, että tuet säilyttävät reaaliarvonsa mahdollisimman hyvin. Lisäksi lastenhoidon tukien sitominen indeksiin tukisi tavoitetta lisätä lapsiperheiden valinnanvaraa lasten hoitomuodosta päätettäessä. Ensimmäiset korotukset tehtäisiin lain tullessa voimaan.
Vähimmäismääräisen päivärahan saajia on Suomessa arviolta 57 000, ja heistä 67 prosenttia on naisia. Lapsilisiä maksetaan noin 562 000 perheelle. Kotihoidon tukea saa 65 000 perhettä, yksityisen hoidon tukea 14 000 ja osittaista hoitorahaa 10 000 perhettä.
Esitys liittyy valtion vuoden 2011 talousarvioon ja tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä.
Hallitus päätti lakiesityksen sisällöstä perjantaina 10. syyskuuta, ja tasavallan presidentin on tarkoitus antaa se eduskunnalle samana päivänä. Muutokset tulisivat voimaan 1.3.2011.
Lisätietoja
Lakimies Pekka Humalto, puh. 09 160 73914, etunimi.sukunimi@stm.fi
Familjeförmåner samt rehabiliterings- och sjukdagpenning indexbinds
Regeringen föreslår att familjeförmåner utanför indexskyddet och rehabiliterings- och sjukdagpenning som betalas till minimibelopp binds till folkpensionsindexet som motsvarar förändringen i konsumentpriserna.
För närvarande är rehabiliteringspenning som betalas till minimibelopp samt sjuk-, moderskaps-, specialmoderskaps-, faderskaps- och föräldrapenning samt specialvårdspenning utanför indexskyddet, likaså barnbidrag, hemvårds- och privatvårdsstöd.
Syftet med förslaget är att förbättra den ekonomiska ställningen för småinkomsttagare som erhåller dagpenning och alla barnfamiljer.
Från förmånstagarnas synvinkel är det viktigt att stöden bibehåller sitt realvärde på bästa möjliga sätt. Dessutom skulle bindandet av barnvårdsstöden till indexet stöda målet om att öka barnfamiljernas valfrihet då det gäller beslut om vårdform för barnen. De första höjningarna görs då lagen trätt i kraft.
I Finland erhåller uppskattningsvis 57 000 personer dagpenning som betalas till minimibelopp och av dessa är 67 procent kvinnor. Barnbidrag betalas till cirka 562 000 familjer. Hemvårdsstöd får 65 000 familjer, privatvårdsstöd 14 000 och partiell vårdpenning 10 000 familjer.
Förslaget gäller statsbudgeten för år 2011 och behandlas i samband med denna.
Regeringen beslöt om innehållet i lagförslaget fredagen den 10 september, och republikens president har för avsikt att avlåta propositionen till riksdagen samma dag. Ändringarna träder i kraft 1.3.2011.
Ytterligare uppgifter
Jurist Pekka Humalto, tfn 09 160 73914, fornamn.efternamn@stm.fi
