Perhehoitoa koskevat säännökset on koottava erilliseen perhehoitolakiin, ja perhehoidolle on taattava riittävä sosiaalityön tuki. Samalla perhehoitajan peruspalkkiota tulee korottaa 650 euroon yhtä hoidettavaa kohti. Näin esittää työryhmä, jonka sosiaali- ja terveysministeriö asetti huhtikuussa 2009 tekemään esityksiä perhehoitolainsäädännön uudistamisesta sekä ohjaamaan valtakunnallisen perhehoidon toimintaohjelman toteuttamista.

Työryhmän esityksen mukaan perhehoitolaissa määriteltäisiin kelpoisuusvaatimukset ja hoidettavien lukumäärä lasten ja aikuisten perhehoidossa sekä ammatillisessa perhehoidossa. Perhehoitajien ennakkovalmennus tulisi lakisääteistää. Perhekoteihin voitaisiin palkata ulkopuolista työvoimaa kuitenkin niin, että perhehoitajat asuisivat aina ympärivuorokautisesti hoidettavan kanssa.

Oikeus solmia toimeksiantosopimus perhehoitajan kanssa tulisi työryhmän mielestä antaa kunnan lisäksi myös sellaisille palveluntuottajille, jotka ovat saaneet toiminnalleen Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston (Valviran) luvan. Perhehoidon järjestämis- ja valvontavastuu säilyisi edelleen kunnalla tai kuntayhtymällä. Lomituspalvelua voitaisiin järjestää kiertävän toimeksiantosuhteisen perhehoitajan toimesta.

Työryhmä ehdottaa, että perhehoitajan peruspalkkiota korotetaan 650 euroon yhtä hoidettavaa kohti. Samalla säädettäisiin perhehoitajan mahdollisuudesta vuosittaiseen täydennyskoulutukseen (1-2 päivää), oikeudesta vapaaseen (18 päivää vuodessa) sekä ansionmenetyksistä ja kulujen korvaamisesta.

Jatkossa perhehoitoon sijoittamisen tulisi tapahtua aina alueellisten perhehoidon yksiköiden kautta, jotka varmistavat, että yksittäisessä perhekodissa hoidettavien lukumäärä ja hoitoisuus vastaavat perhekodin osaamista ja voimavaroja. Näin voidaan edistää alueellisesti yhtenäisiä toimintakäytäntöjä ja tukea perhehoidon nykyistä monipuolisempia toteuttamismahdollisuuksia. Yhtenäisten lupakäytäntöjen turvaamiseksi perhehoitoa koskevat lupa-asiat keskitettäisiin Valviraan.

Perhelainsäädännön uudistamisessa on tavoitteena siirtää lastensuojelun sijaishuollon painopistettä perhehoitoon. Perhehoidon kehittämistarpeena on myös pitkäaikaissairaiden, mielenterveyskuntoutujien ja vanhusten perhehoidon saattaminen tasa-arvoiseen asemaan lastensuojelun perhehoidon kanssa.

Lisätietoja

Stadganden som gäller familjevård bör samlas i en skild familjevårdslag och man bör garantera familjevården tillräckligt stöd när det gäller socialarbete. Familjevårdarens grundarvode bör samtidigt höjas till 650 euro per person i familjevård. Detta föreslår en arbetsgrupp som tillsattes av social- och hälsovårdsministeriet i april 2009 för att lägga fram förslag till förnyande av familjevårdslagstiftningen samt för att leda genomförandet av det nationella åtgärdsprogrammet för familjevård.  

Enligt arbetsgruppens förslag skulle man i familjevårdslagen definiera behörighetskrav och antalet barn och vuxna i familjevård samt i professionell familjevård. Familjevårdarnas förberedande utbildning borde lagstadgas. Utomstående arbetskraft kunde anställas i familjehem, dock så att familjevårdaren alltid skulle bo dygnet runt med personen i familjevård. 

Enligt arbetsgruppen borde rätten att ingå avtal om uppdrag med familjevårdare förutom till kommunen också ges till sådana serviceproducenter som har fått tillstånd av Tillstånds- och tillsynsverket för social- och hälsovården (Valvira) för sin verksamhet. Kommunerna eller samkommuner skulle fortfarande ha ansvar för ordnande och övervakning av familjevård. Avbytarservice skulle kunna ordnas genom en familjevårdare med ambulerande uppdrag

Arbetsgruppen föreslår, att familjevårdarens grundarvode höjs till 650 euro per person i familjevård. Samtidigt stadgas om familjevårdarens möjlighet till årlig fortbildning (1-2 dagar), rätt till ledighet (18 dagar i året) samt ersättning för inkomstbortfall och kostnader.

I fortsättningen borde placering i familjevård alltid ske genom regionala familjevårdsenheter, som säkerställer att antalet personer i familjevård och skötseln i ett enskilt familjehem motsvarar familjehemmets kunnande och resurser. På detta sätt kan man främja regionalt enhetlig verksamhetspraxis och stöda mångsidigare genomförandemodeller för familjevård än de som nu finns. För att enhetlig tillståndspraxis ska säkras centraliseras tillståndsärenden som gäller familjevård till Valvira.

När det gäller förnyandet av familjelagstiftningen är målet att överföra tyngdpunkten i barnskyddets ersättande vård av barn till familjevård. Föremål för utveckling i familjevården är också att familjevården av långtidssjuka och av personer i psykiatrisk rehabilitering samt åldringars familjevård ska jämställas med barnskyddets familjevård.

Ytterligare uppgifter

Regeringssekreterare Lotta Silvennoinen, tfn 09 160 74358, 050 430 2368