Potilaiden hoidon turvallisuus halutaan varmistaa aiempaa paremmin laatimalla myös vaihtoehtohoidoille lainsäädäntöä. Vaihtoehtohoitoja koskevan lainsäädännön tarpeita selvittänyt työryhmä luovutti esityksensä peruspalveluministeri Paula Risikolle tiistaina 14. huhtikuuta. Työryhmän tehtävänä oli selvittää vaihtoehtohoitoihin liittyvät potilasturvallisuusongelmat ja valmistella asiaa koskevaa lainsäädäntöä.

Lainsäädäntötyön tavoitteena on vaihtoehtohoitoja käyttävien henkilöiden aseman parantaminen ja hoidon turvallisuuden varmistaminen.

Ensi vaiheessa kiinni vakavimpiin potilasturvallisuusongelmiin

Työryhmä ehdottaa ensi vaiheessa sääntelyä, jolla voitaisiin vaikuttaa ripeästi vakavimpiin vaihtoehtohoitojen yhteydessä ilmeneviin potilasturvallisuusongelmiin. Terveydenhuollon ammattihenkilöitä koskevaa lakiin lisättäisiin säännös, jolla rajattaisiin eräiden potilasryhmien hoito vain terveydenhuollon ammattihenkilöille. Muu kuin terveydenhuollon ammattihenkilö voisi hoitaa tiettyjä vakavia sairauksia ja potilasryhmiä ainoastaan yhteistyössä lääkärin kanssa.

Ehdotuksen mukaan ainoastaan terveydenhuollon ammattihenkilö saisi tutkia tai hoitaa henkilöitä, jotka eivät itse pysty antamaan tietoista suostumustaan hoitoon. Alaikäiselle, jolla ei ole huoltajansa suostumusta, ei saisi antaa vaihtoehtohoitoja. Myös hypnoosi sairauden tutkimis- tai hoitamistarkoituksessa rajattaisiin vain terveydenhuollon ammattihenkilöiden käyttöön.

Työryhmä ehdottaa myös yhteistyösäännöstä, jonka tavoitteena on huolehtia siitä, että potilaalla on mahdollisuus saada vakaviin sairauksiinsa lääketieteellistä hoitoa. Vaihtoehtohoitoja antavat henkilöt saisivat hoitaa syöpää, diabetesta, epilepsiaa, vakavaa mielenterveydenhäiriötä, mielisairautta, dementiaa tai muuta näihin verrattavaa vakavaa sairautta vain yhteistyössä lääkärin kanssa. Yhteistyövelvoite koskisi myös raskaana olevien ja elinsiirtopotilaiden hoitoa. Mainituilta potilailta ei kuitenkaan evättäisi mahdollisuutta halutessaan käyttää myös vaihtoehtohoitoja.

Vaihtoehtohoitoterapeutti voisi hoitaa edellä todettuja sairauksia sairastavia henkilöitä muun muassa subjektiivisten oireiden ja tuntemusten lievittämiseksi, hyvinvoinnin lisäämiseksi ja elämänhallinnan parantamiseksi.

Laki vaihtoehtohoidoista edellyttää jatkovalmistelua

Työryhmä esittää, että seuraavassa vaiheessa ryhdyttäisiin valmistelemaan vaihtoehtohoitoja koskevaa laajempaa lainsäädäntöä, joka sisältäisi rajoittavien säännösten lisäksi muun muassa vaihtoehtohoitojen määritelmän ja yleisiä velvoitteita vaihtoehtohoitoja ammattimaisesti antaville. Lisäksi se sisältäisi säännökset lain soveltamisalasta, markkinoinnista ja sen valvonnasta, vapaaehtoisesta vaihtoehtoterapeuttien rekisteröinnistä sekä hoitojen valvonnasta.

Lailla voitaisiin vahvistaa yhdistysten roolia ja vastuuta vaihtoehtohoitoa antavien henkilöiden koulutuksen varmistamisessa, toiminnan eettisten ja vastuukysymysten selvittämisessä sekä harjoittajien rekisteröinnissä.

Vaihtoehtohoitolaki edellyttää viranomaisvalvonnan järjestämistä ja sen vaatimia resursseja koskevien kysymysten ratkaisemista. Lisäksi se edellyttää vaihtoehtohoitojen kirjavan kentän järjestäytymistä ja yhdistysten rekisteröinti-, vakuuttamis- ja valvontajärjestelmien kehittämistä.

Vaihtoehtohoidoille tutkimustietopankki, lisää vuoropuhelua

Vuoropuhelua vaihtoehtohoitojen antajien ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden välillä on lisättävä positiivisemman asenneilmapiirin luomiseksi ja potilasturvallisuuden parantamiseksi. Lisäksi työryhmä esittää, että vaihtoehtohoitojen yhteydessä tapahtuneista haittatapahtumista, virheistä ja vahingoista kerättäisiin tietoa järjestelmällisesti.

Vaihtoehtohoitojen tutkimusta ehdotetaan lisättäväksi, ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitokseen ehdotetaan perustettavaksi vaihtoehtohoitojen tutkimuksen tietopankki, joka pystyisi seuraamaan ja analysoimaan vaihtoehtohoitojen tutkimustietoa.

Taustaa

Sosiaali- ja terveysministeriö asetti työryhmän selvittämään vaihtoehtohoitoja koskevia sääntelytarpeita ajalle 1.6.2008 - 31.3.2009. Työryhmän tuli selvittää vaihtoehtohoitoihin liittyvät potilasturvallisuuden kannalta keskeisimmät ongelmat, arvioida lainsäädäntötarve ja tehdä ehdotuksensa vaihtoehtohoitoja koskevasta sääntelystä.

Ehdotuksia valmistellessaan työryhmä otti huomioon muiden Pohjoismaiden vaihtoehtohoitoja koskevan lainsäädännön ja niistä saadut kokemukset.

Työryhmän muistio lähetetään lausuntokierrokselle, jonka pohjalta asian jatkovalmistelu etenee ministeriössä virkatyönä.

Lisätietoja

johtaja Tarja Holi, Valvira, puh. (09) 7729 2102, 0400 838 713
lääkintöneuvos Terhi Hermanson, puh. (09) 160 73901, 050 526 9782
hallitusneuvos Anne Koskela, puh. (09) 160 74340

Säkerheten inom patientvården skulle förbättras ytterligare om alternativa vårdformer reglerades av lagstiftning. Den arbetsgrupp som har utrett lagstiftningsbehovet för alternativa vårdformer överlämnade sitt förslag till omsorgsminister Paula Risikko tisdagen den 14 april. Arbetsgruppens uppgift var att klarlägga patientsäkerhetsproblem som förknippas med alternativa vårdformer samt bereda lagstiftning.

Syftet med lagstiftningsarbetet är att förbättra ställningen för personer som använder sig av alternativa vårdformer och trygga en säker vård.

De allvarligaste patientsäkerhetsproblemen åtgärdas först

Som en första åtgärd föreslår arbetsgruppen begränsningsbestämmelser med vilkas hjälp man så snabbt som möjligt kunde ingripa om problem som äventyrar patientsäkerheten uppstår. En bestämmelse om att vården av särskilda patientgrupper enbart skulle få skötas av yrkesutbildade personer inom hälso- och sjukvården skulle fogas till lagen om yrkesutbildade personer inom hälso- och sjukvården. Övriga än yrkesutbildade personer kunde sköta specifika allvarliga sjukdomar och patientgrupper enbart i samarbete med en läkare.

Enligt förslaget skulle enbart yrkesutbildade personer inom hälso- och sjukvården få undersöka och vårda personer som själva inte klarar av att medvetet ge samtycke till vård. Det skulle vara förbjudet att ge alternativ vård till en minderårig som inte har vårdnadshavarens samtycke. Hypnos i syfte att forska i och vårda sjukdomar skulle också begränsas till den yrkesutbildade personalen.

I arbetsgruppens förslag ingår en samarbetsbestämmelse vars syfte är att se till att patienter med allvarliga sjukdomar har en möjlighet att få medicinsk vård. Personer som erbjuder alternativ vård skulle enbart i samarbete med en läkare få vårda personer med cancer, diabetes, epilepsi, allvarliga mentala störningar, mentalsjukdomar, demens eller övriga jämförbara allvarliga sjukdomar. Samarbetsplikten skulle också gälla vård av gravida och transplantationspatienter. De förutnämnda patienterna skulle även få använda sig av alternativa vårdformer om de så önskar.

Terapeuter som erbjuder alternativ vård kunde vårda personer med ovannämnda sjukdomar bland annat för att lindra subjektiva symptom och förnimmelser, öka välbefinnandet och förbättra kontrollen över livet.

Lagen om alternativa vårdformer förutsätter fortsatt beredning

Arbetsgruppen föreslår att man i arbetets andra fas börjar bereda en mer omfattande lagstiftning för alternativa vårdformer. Lagstiftningen skulle förutom begränsningsbestämmelserna innehålla bland annat en definition av alternativa vårdformer och allmänna skyldigheter för personer som erbjuder professionell alternativ vård. Dessutom skulle den innehålla bestämmelser om lagens tillämpningsområde, marknadsföring och tillsyn av marknadsföringen, registrering av terapeuter som erbjuder alternativ vård och tillsyn av vården.

Med hjälp av lagen förstärks föreningars roll och ansvar att trygga utbildning för personer som erbjuder alternativ vård. Registreringen av utövarna skulle också vara på föreningarnas ansvar, likaså att reda ut frågor som berör ansvar och etik.

En lag om alternativa vårdformer förutsätter att man utreder hur myndighetstillsynen och resurserna organiseras. Dessutom bör den brokiga skaran alternativa vårdformer organiseras och föreningarnas registrerings-, påverknings- och tillsynssystem utvecklas.

Kunskapsbank för forskning, ökad dialog

Dialogen mellan personer som erbjuder alternativ vård och den yrkesutbildade personalen inom hälso- och sjukvården bör ökas. På så vis uppstår ett mer positivt attitydklimat och en bättre patientsäkerhet. Arbetsgruppen föreslår dessutom att man systematiskt samlar data om riskfyllda situationer, fel och olycksfall.

Arbetsgruppen vill öka forskningen om alternativa vårdformer. Enligt gruppen kunde man grunda en kunskapsbank för forskning vid Institutet för hälsa och välfärd (THL). Med hjälp av kunskapsbanken kunde forskarna uppfölja och analysera forskningsdata.

Bakgrund

Social- och hälsovårdsministeriet tillsatte en arbetsgrupp för perioden 1 juni 2008 till 31 mars 2009 för att reda ut vilka regleringsbehov det finns inom den alternativa vården. Arbetsgruppens uppgift var att utreda de centrala problemen som hänför sig till patientsäkerheten, utvärdera lagstiftningsbehovet och komma med förslag till hur den alternativa vården kan regleras av lagstiftning.

I sitt beredningsarbete tog arbetsgruppen lagstiftningen och erfarenheterna i de övriga nordiska länderna i beaktande.

Arbetsgruppens promemoria skickas nu ut på remiss och beredningsarbetet fortsätter vid ministeriet på basis av utlåtandena.

För mer information

direktör Tarja Holi, Valvira, tfn (09) 7729 2102, 0400 838 713
läkemedelsråd Terhi Hermanson, SHM, tfn (09) 160 73901, 050 526 9782
regeringsråd Anne Koskela, SHM, tfn (09) 160 74340