Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ja Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto aloittavat toimintansa

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto (Valvira) aloittavat toimintansa vuoden alussa. THL syntyy yhdistämällä lakkautettavat Kansanterveyslaitos ja Stakes. Valvira aloittaa toimintansa yhdistämällä vastaavasti lakkautettaville Sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvontakeskukselle (STTV) ja Terveydenhuollon oikeusturvakeskukselle (TEO) kuuluvat tehtävät. Lakkautettavien laitosten henkilöstö siirtyy uusiin laitoksiin. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen pääjohtajana toimii Pekka Puska ja sosiaali- terveysalan lupa- valvontaviraston ylijohtajana Jukka Männistö .

Lapsiperheiden etuuksiin parannuksia

Lapsilisän määrä nousee vuoden 2009 alussa kymmenellä eurolla perheen kolmannesta lapsesta lukien. Korotuksen jälkeen lapsilisää maksetaan perheen ensimmäisestä lapsesta 100 euroa, toisesta 110,50 euroa, kolmannesta 141 euroa, neljännestä 161,50 euroa ja viidennestä tai useammasta lapsesta 182 euroa kuukaudessa.

Myös kotihoidontuen hoitoraha nousee 20 eurolla kuukaudessa vuoden 2009 alusta lukien. Perheen yhdestä alle kolmivuotiaasta lapsesta maksettava hoitoraha on korotuksen jälkeen 314,28 euroa kuukaudessa. Kustakin seuraavasta alle kolmivuotiaasta lapsesta maksettava kuu-kausittainen hoitoraha pysyy 94,09 eurossa sekä perheen kustakin muusta lapsesta maksettava hoitoraha 60,46 eurossa.

Myös yksityisen hoidon tuki nousee reilulla parilla kympillä. Vuoden alusta lukien tuki on 160 euroa kuukaudessa lasta kohti.

Kelan maksaman vanhempainpäivärahan vähimmäismäärä korotetaan nykyisestä 15,20 eurosta päivässä työmarkkinatuen tasoiseksi 22,04 euroon päivässä 1.1.2009 lukien.

Elatusapuja ja elatustukia korotetaan

Elatusavut ja -tuet nousevat ensi vuoden alusta viidellä prosentilla. Täysimääräinen elatustuki nousee 136,41 euroon. Elatustuki on nyt 129,91 euroa ja sitä on korotettu viimeksi 2007 vuoden alussa. Koro-tus perustuu elinkustannusindeksiin, joka on noussut viime vuodesta.

Elatustuen maksamiseen liittyvät tehtävät siirtyvät ensi vuoden huhtikuun alussa kunnilta Kansaneläkelaitokselle. Muutos liittyy kunta- ja palvelurakenneuudistukseen.

Elinkustannusindeksin mukainen korotus koskee mm. lasten elatusapua, huoltoapulain tarkoittamaa elatusapua ja vahingonkorvauksena maksettavia elatusapuja.

Sotainvalidien ja heidän puolisoidensa, leskiensä ja sotaleskien kuntoutukseen parannuksia

Laitoksissa annettavan avokuntoutuksen 15 hoitokerran sarjan enimmäishinta nousee 620 eurosta 652 euroon. Kotona annettavan avokuntoutuksen enimmäishinta nousee 930 eurosta 978 euroon. Laitos-kuntoutuksen enimmäispituus on kaksi viikkoa ja päiväkuntoutusjakson pituus enintään 15 päivää.

Ulkomaalaisten vapaaehtoisten rintamasotilaiden rintama-avustus vuonna 2009

Ulkomaalaisille, vapaaehtoisina Suomen puolustusvoimissa vuosina 1939-1945 sotineille rintamasotilaille maksetaan rintama-avustusta 455 euroa vuonna 2009. Avustusta myönnetään pysyvästi Suomessa, Virossa tai entisen Neuvostoliiton alueella asuville Suomen talvi- ja jatkosotiin osallistuneille veteraaneille, jotka elävät vaikeissa taloudellisissa oloissa. Avustus on samansuuruinen kuin vuonna 2008.

Sosiaalipalvelujen tarpeen arvioinnin ikäraja 75 vuoteen

Ensi vuoden alusta lukien kaikilla 75-vuotta täyttäneillä on oikeus päästä kunnan järjestämään arviointiin, jossa käydään yksilöllisesti läpi asiakkaan tarvitsemat sosiaalipalvelut. Nykyisin arviointiin ovat päässeet vasta 80-vuotiaat

Kansainväliseen adoptioon annettavien tukien määrät muuttuvat

Kansainvälisistä adoptioista suomalaisille perheille aiheutuvien kustannusten kattamiseksi myönnettäviä tukia jaetaan ensi vuoden alusta lukien nykyistä huomattavasti tasaisemmin.

Tuki on jaoteltu kolmeen tukiluokkaan lähinnä matkakustannusten perusteella. Uudistuksen myötä Kiinan ja Kolumbian kanssa samaan, korkeimpaan tukiluokkaan nousevat Etelä-Afrikka ja Kenia. Tuen suuruus on tässä luokassa 4500 euroa. Etiopia, Filippiinit ja Venäjä muodostavat jatkossa oman kokonaan uuden tukiluokkansa, jossa tuen määrä olisi 3800 euroa nykyisen 3000 euron sijasta.

Muista maista, kuten Thaimaasta ja Intiasta, lasta adoptoitaessa tukea saisi edelleen 3000 euroa. Poikkeuksena on Viro, josta adoptoitaessa tukea saisi 1900 euroa.

Kustannusvastuu lapseen kohdistuneen seksuaalirikoksen epäilyn tutkimisesta valtiolle

Lapseen kohdistuneen seksuaalirikoksen selvittämiseen liittyvien poliisin, syyttäjän tai tuomioistuimen pyynnöstä tehtävien tutkimusten kustannukset siirtyvät vuoden 2009 alussa kunnilta valtiolle. Lainmuutoksen tavoitteena on parantaa lapsiin kohdistuneiden seksuaalirikosten selvittämiseen liittyvien asiantuntijapalvelujen saatavuutta ja laatua. Tämä toteutetaan kokoamalla tarvittava monialainen asiantuntemus tähän työhön erikoistuviin tutkimusyksiköihin ja turvaamalla tutkimusyksiköiden rahoitus.

Kehitysvammaisten palveluista vastaavat erityishuoltopiirit vastaamaan kuntatilannetta

Jakoa kehitysvammaisten erityishuollosta vastaaviin erityishuoltopiireihin on päivitetty vastaamaan paremmin nykytilannetta. Uudessa piirijaossa on otettu huomioon vuoden 2009 alussa oleva kuntatilanne muun muassa kuntaliitosten jälkeen. Erityishuoltopiiriin kuuluvat kunnat muodostavat erityishuoltopiirin kuntayhtymän, jonka tehtävänä on järjestää kehitysvammaisten tarvitsemia erityishuollon palveluja.

Lääkkeiden velvoitevarastointilaki

Uusi laki korvaa voimassa olevan lääkkeiden velvoitevarastointilain vuodelta 1984. Lääkkeiden velvoitevarastoinnin tarkoituksena on turvata lääkkeiden saatavuus ja käyttömahdollisuudet tilanteissa, joissa lääkkeiden tavanomainen saatavuus Suomeen on vaikeutunut tai estynyt lääkkeiden toimituskatkosten, vakavan kriisin tai muun näihin verrattavan syyn takia. Merkittävimmät muutokset koskevat velvoitevarastojen suuruuksia. Varastointivelvoite jakautuu kolmeen ryhmään, joissa kussakin velvoitevaraston suuruus määräytyy erikseen määritellyissä lääkeryhmissä normaaliaikaisen kulutuksen perusteella. Velvoite on suuruudeltaan 10, 6 tai 3 kuukauden normaaliaikaista kulutusta vastaava.

Lääkkeiden annosjakelun korvaaminen vakiintuu

Lääkkeiden annosjakelun korvaaminen vakiinnutetaan vuoden 2009 alusta. Korvattavan annosjakelun piirissä ovat 75 vuotta täyttäneet asiakkaat, joilla on vähintään kuusi annosjakeluun soveltuvaa sairausvakuutuksen korvaamaa lääkettä. Kelan maksama korvaus on 42 prosenttia enintään kolmen euron määräisistä kustannuksista viikossa eli 1,26 euroa viikossa. Vakuutetulle maksettavaksi jäävä omavastuuosuus ei kerrytä vuotuista oma-vastuuosuutta.

Tartuntatautilakiin muutoksia vuoden alusta

Tartuntatautilain muutokset tulevat voimaan vuoden alusta. Rekistereitä sopeutetaan sähköiseen tiedonsiirtoon, hiv-potilaiden erikoisasema otetaan huomioon nykyistä paremmin ja antibiooteille resistenttien infektiopotilaiden hoitoa tehostetaan.

Työvälineiden käyttöasetus edellyttää työnantajia selvittämään tarkemmin koneturvallisuutta

Uusi työvälineiden käyttöasetus edellyttää työnantajilta järjestelmällistä koneiden ja työvälineiden turvallisuuden selvittämistä ja arviointia. Laitteiden turvallinen toimintakunto pitää varmistaa tarkastuksin, testauksin, mittauksin ja muilla sopivilla keinoilla. Trukin ja henkilönostimen kuljettamiseen työpaikalla tarvitaan vuoden 2009 alusta lukien työnantajan lupa, ja työnantajan on varmistettava, että työntekijällä on riittävät taidot käyttää työvälinettä.

Sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuusprosentti nousee vuonna 2009

Sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökustannusten valtionosuutta korotetaan 32,74 prosentista 34,64 prosenttiin, ja kuntien osuus kustannuksista alenee 67,26 prosentista 65,36 prosenttiin.

Kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökustannusten valtionosuudet nousevat yhteensä lähes 495 miljoonaa euroa. Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon 374 miljoonaa muun muassa työn ja eläketulojen verotuksen keventämiseen liittyvänä verotulomenetysten kompensaationa.

Tasa-arvolain oikeusseuraamuksia vahvistetaan

Tasa-arvolain hyvitystä ja vastatoimen kieltoa koskevat säännökset laajennetaan koskemaan myös tavaran tai palvelujen tarjoajaa. Tavaroiden tai palvelujen tarjoajien syrjivä menettely on jo nykyisin kiellettyä tasa-arvolain nojalla. Muutosten myötä tällaiseen syrjivään menettelyyn voidaan puuttua tehokkailla seuraamuksilla, viime kädessä tuomioistuimessa vaadittavalla hyvityskanteella. Loukatulle maksettavan hyvityksen alaraja on tasa-arvolaissa 3 000 euroa. Alaraja ei kuitenkaan ole ehdoton ja olosuhteista riippuen velvollisuus suorittaa hyvitystä voidaan kokonaan poistaa.

Asumistuen hyväksyttäviä asumismenoja korotetaan vuonna 2009

Asumistuessa hyväksyttäviä enimmäisasumismenoja korotetaan 0,32 euroa neliömetriä kohden kuukaudessa, mikä vastaa tuensaajien vuokrissa vuonna 2008 tapahtunutta nousua. Enimmäisasumismenojen korottaminen nostaa keskimääräistä tukea noin 6 eurolla kuukaudessa. Myös hyväksyttäviä vesimaksuja sekä omakotitalossa hyväksyttäviä muita hoitokuluja korotetaan vastaamaan keskimääräistä kustannusten nousua

Yhden ja osin kahden hengen ruokakunnan perusomavastuuosuuksia nostetaan yhdellä tuloluokalla työmarkkinatuen korottamisen vuoksi. Tällä taataan se, että työmarkkinatukea tai peruspäivärahaa saava yksin asuva henkilö saa edelleen tulojen puolesta täyttä asumistukea. Samalla perusomavastuuosuustaulukoiden ylärajoja nostetaan niin, että tukea on mahdollista saada jonkin verran nykyistä suuremmilla tuloilla. Tämä voi tuoda tuen piiriin joitakin sellaisia ruokakuntia, joiden tuki on hylätty liian korkeiden tulojen vuoksi.

Muutoksia eläkkeensaajien asumistuen määräytymisperusteisiin

Eläkkeensaajien asumistuen määrään vaikuttavien asumismenojen hyväksyttäviä enimmäismääriä korotetaan vuoden alusta lukien 4,6 prosentilla. Korotus vastaa kansaneläkeindeksin muutosta.

Tämän lisäksi omakotitaloissa asuvat, asumistukeen oikeutetut eläkkeensaajat saavat myös korotuksia kiinteistönsä lämmitys-, vesi- ja kunnossapitokustannuksiin. Eläkkeensaajan lämmitys- ja vesinormia korotetaan kustannusten nousua vastaavasti. Keskuslämmitteisissä taloissa korotus on lämmitysnormissa 0,24 euroa/m2/kk ja vesinormissa 2,68 euroa/henkilö/kk. Omakotitalojen kunnossapitonormia sekä keskuslämmitystä ja vesijohtoa vailla olevien asuntojen kunnossapitonormia, lämmitysnormia ja vesinormia korotetaan kansaneläkeindeksin muutosta vastaavasti 4,6 prosenttia.

Sairauspäivärahan vähimmäismäärä nousee 22,04 euroon 2009

Kelan maksaman sairauspäivärahan, vanhempainpäivärahan, erityishoitorahan ja kuntoutusrahan vähimmäismäärä korotetaan nykyisestä 15,20 eurosta päivässä työmarkkinatuen tasoiseksi 22,04 euroon päivässä. Korotuksen jälkeen päivärahojen ja kuntoutusrahan vähimmäismäärä nousee 380 eurosta 551 euroon kuukaudessa, jolloin nousu olisi kuukaudessa noin 170 euroa.

Päivärahaetuuksista 4,5 prosentin vähennys vuonna 2009

Päivärahaetuuksista vähennetään aikaisempien vuosien tapaan työtulosta tai maksettavasta etuudesta työntekijän työeläkevakuutusmaksua ja palkansaajan työttömyysvakuutusmaksua vastaava osuus, kun päivärahaetuudet lasketaan henkilön palkan perusteella. Vähennyksen määräksi on vuonna 2009 päätetty 4,5 prosenttia.

Kelan rahoitusta selkiytetään

Kansaneläkelaista, sairausvakuutuslaista ja Kansaneläkelaitoksesta annettu laki muuttuu vuoden alussa. Valtion perusrahoitus kansaneläkkeistä nousee 53 prosenttiin. Muu osa rahoitetaan työnantajan kansaneläkemaksuilla, kansaneläkerahaston tuotoilla ja valtion lisärahoitusosuudella. Kansaneläkerahaston rahoitusomaisuuden vähimmäismäärä on 5 % kansaneläkkeiden kuluista. Kansaneläkkeiden teknisellä rahoitusuudistuksella selkiytetään ja yksinkertaistetaan kansaneläkkeiden rahoitusta koskevia säännöksiä. Uudistuksella ei muuteta valtion ja työnantajien käytännössä toteutuneita osuuksia kansaneläkkeiden rahoituksesta.

Apurahansaajien sosiaaliturva paranee

Apurahalla työskentelevien sosiaaliturvaa parannetaan ja selkeytetään. Apurahansaajat pääsevät maatalousyrittäjän eläkelain (MYEL) mukaisen lakisääteisen eläketurvan ja kuntoutusetuuksien sekä ryhmähenkivakuutuksen piiriin. He pääsevät myös maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuslain (MATAL) mukaisen lakisääteisen työtapaturmaturvan sekä sairausvakuutuslain (SVL) mukaisten ansiosidonnaisten päivärahaetuuksien ja Kansaneläkelaitoksen kuntoutusrahan piiriin.

Maatalousyrittäjien työterveyshuollosta maksettavia korvauksia yhdenmukaistetaan

Maatalousyrittäjien työterveyshuollon tilakäyntien korvaamista koskevat lakimuutokset tulevat voimaan vuoden 2009 alusta. Maatalousyrittäjien työterveyshuollon tilakäyntien kustannukset korvataan valtion varoista riippumatta siitä, tekeekö tilakäynnin terveyskeskus vai yksityinen palvelujentuottaja. Tavoitteena on mahdollistaa se, että myös yksityiset palvelujentuottajat voivat nykyistä enemmän osallistua työterveyshuollon palvelujen tuottamiseen.

Sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksu vuodelle 2009

Sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksua korotetaan 0,04 prosenttiyksikköä 1,28 prosenttiin. Eläkkeen- ja etuudensaajien maksu nousee 1,45 prosenttiin.

Sairausvakuutuksen päivärahamaksu ja työnantajan sairausvakuutusmaksu 2009

Palkansaajilta perittävä sairausvakuutuksen päivärahamaksu on 0,70 prosenttia ja YEL-yrittäjillä 0,79 prosenttia. Työnantajan sairausvakuutusmaksu on 2,00 prosenttia. Työnantajan kansaneläkemaksu ei muutu.

Maksuilla rahoitetaan 96 prosenttia sairausvakuutuslain mukaisen työtulovakuutuksen kuluista.

Työeläkevakuutusmaksut, työttömyysvakuutusmaksut ja työntekijämaksuvähennys

Vuonna 2009 keskimääräinen työntekijän eläkelain (TyEL) mukainen työeläkevakuutusmaksu on 22 % palkkasummasta. Tämä on 0,2 prosenttiyksikköä korkeampi kuin vuonna 2008. Tähän maksuun annetaan tilapäinen 1,0 prosenttiyksikön alennus, jolla puretaan aiempien vuosien työkyvyttömyyselä-kemaksuista muodostunutta ylijäämää.

Vanhuuseläkevastuun täydentäminen perustuu eläkevastuun täydennyskertoimen lisäksi eläkelaitosten keskimääräiseen toteutuneeseen osaketuottoon. Eläkevastuun täydennyskerroin on 0,0 % ja peruste-korko 3,0 % 1.1.2009 lukien.

Työntekijän työeläkevakuutusmaksu on alle 53-vuotiaille 4,3 % vuonna 2009, joka on 0,2 prosenttiyk-sikköä korkeampi kuin vuonna 2008, ja 53 vuotta täyttäneen työntekijän maksu on 5,4 % vuonna 2009, joka on myös 0,2 prosenttiyksikköä korkeampi kuin vuonna 2008. Työnantajan maksu vuonna 2009 on keskimäärin 16,8 %, joka on sama kuin vuonna 2008.

Maatalousyrittäjien työeläkevakuutusmaksun perusprosentti ja muiden yrittäjien työeläkevakuutus-maksuprosentti on vuonna 2009 alle 53-vuotiaalle 20,8 % eli 0,2 prosenttiyksikköä korkeampi kuin vuonna 2008 ja 53 vuotta täyttäneiden yrittäjien vastaava prosentti on 21,9 % eli myös 0,2 prosenttiyk-sikköä korkeampi kuin vuonna 2008.

Työnantajan ja palkansaajan työttömyysvakuutusmaksut alenevat

Työnantajan ja palkansaajan palkasta maksamat työttömyysvakuutusmaksut alenevat 0,14 prosenttiyk-sikköä ensi vuonna. Työnantajan työttömyysvakuutusmaksu on 0,65 prosenttia palkkasumman 1 788 000 euroon saakka ja sen ylittävältä osalta 2,7 prosenttia. Palkansaajan työttömyysvakuutusmaksu on 0,20 prosenttia palkasta.

Valtion liikelaitosten erikseen määriteltävä vakuutusmaksu on 0,65 prosenttia palkkasummasta 1 788 000 euroon asti ja tämän ylittävältä osalta 1,80 prosenttia. Yrityksen osaomistaja maksaa palkasta 0,07 prosenttia ja yritys puolestaan 0,65 prosenttia osaomistajille maksettujen palkkojen määrästä.

Eläkkeiden indeksitarkistukset vuonna 2009

Vuonna 2009 palkkakerroin on 1,192, työeläkeindeksi 2286 ja siirtymäajan indeksiluku 2494. Vahvistettu palkkakerroin merkitsee noin 6 prosentin, työeläkeindeksi vajaan 5 prosentin ja siirtymäajan indeksiluku hieman yli 5,5 prosentin nousua vuoteen 2008 verrattuna. Kansaneläkeindeksi nousee 4,6 prosenttia.

Sähköinen eläkeote vaihtoehdoksi kirjallisen otteen rinnalle

Vuodenvaihteessa työntekijälle avautuu mahdollisuus valita, haluaako hän eläkeotteensa kirjallisena vain sähköisenä. Työeläkeyhtiö lähettää vuosittain työntekijälle työeläkeotteen, jonka avulla työntekijä voi seurata eläkkeen karttumista koskevien tietojen oikeellisuutta. Sähköiseen eläkeotteen avulla omiin eläketietoihinsa voi tutustua aina halutessaan. Kaikki ne henkilöt, jotka eivät erikseen ole valinneet sähköistä eläkeotetta, saisivat edelleen kirjallisen eläkeotteen.

Työpankkikokeilu edistämään vajaakuntoisten työllistymistä

Vuoden 2009 alussa käynnistyy valtakunnallinen, vuoden kestävä työpankki-kokeilu. Kokeilun tarkoituksena on kehittää ja mallintaa palveluja, jotka parantavat erityisesti pitkä-aikaistyöttömien, vammaisten ja vajaakuntoisten osaamista ja valmiuksia työelämässä. Uusilla toimintatavoilla pyritään pureutumaan myös rakennetyöttömyyteen. Työpankkikokeilu perustuu sosiaaliturvan uudistusta pohtivan Sata-komitean ehdotuksiin. Työpankki-kokeilu toteutetaan voimassa olevan lainsäädännön turvin.