Sosiaali- ja terveydenhuollon tavoitteet 2004 - 2007
Sosiaali- ja terveydenhuollon tavoite- ja toimintaohjelmassa on vahvistettu sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämiselle lähivuosina asetettavat tavoitteet ja tarvittavat toimenpiteet, suositukset ja ohjeet. Hallitusohjelman lisäksi TATO:ssa on otettu huomioon erityisesti Kansalliseen terveydenhuollon hankkeeseen ja Sosiaalialan kehittämishankkeeseen kuuluvat sisällölliset palvelujärjestelmän kehittämisen tavoitteet. Valtioneuvosto hyväksyi torstaina 11. joulukuuta sosiaali- ja terveydenhuollon tavoite- ja toimintaohjelman 2004 - 2007 eli TATO:n.
Tavoite- ja toimintaohjelma on suunnattu erityisesti kunnille. Siihen sisältyy myös valtionhallintoon ja muille valtakunnallisen tason toimijoille kohdistettuja toimenpidesuosituksia, joilla tuetaan kuntia. Ohjelma on luonteeltaan suositus. Se on valmisteltu yhteistyössä Suomen Kuntaliiton, eri hallinnonalojen sekä sosiaali- ja terveysalan järjestöjen kanssa.
Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän tila ja rahoitus vaihtelevat kunnittain. Tavoite- ja toimintaohjelman suosituksilla pyritään osaltaan pienentämään palvelujen järjestämisessä esiintyviä perusteettomia eroja. Tavoite- ja toimintaohjelman valtakunnallinen tuki toteutetaan valtiontalouden kehyspäätösten sekä vuosittain tehtävien mitoitus- ja kohdentamispäätösten mukaisesti. Ohjelmakaudella lisärahoitusta kohdennetaan erityisesti Kansallisen terveydenhuollon hankkeen ja Sosiaalialan kehittämishankkeen tavoitteiden mukaisesti. Palveluja ei voida kuitenkaan kehittää pelkästään lisävoimavarojen turvin, vaan usein on tarpeen suunnata voimavaroja uudelleen.
Suomalaisten terveys parantuu jatkuvasti, mutta eri väestöryhmien väliset erot ovat säilyneet suurina ja osin jopa kasvaneet. Tulo- ja koulutustasoltaan heikoimpien ihmisten terveydentila ja sosiaalinen hyvinvointi on parantunut hitaammin kuin muiden väestöryhmien. Myönteiseen kehitykseen liittyy myös uhkia, esimerkiksi ihmisten ylipainoisuus ja alkoholin liikakäyttö. Väestön ikääntyminen, maan sisäinen muuttoliike ja kansainvälistyminen ovat myös toimintaympäristön muutoksia, jotka vaikuttavat sosiaali- ja terveydenhuollon päätöksentekoon eri tasoilla.
Palveluiden saatavuus
Asiakkaan ja potilaan vuorovaikutuksessa ja kohtelussa on edelleen parannettavaa. Tavoitteena on, että palveluketjun toiminta vastaa asiakkaan tarpeisiin aiempaa paremmin. Tätä tavoitetta tuetaan ohjelmakaudella mm. tietoteknisten välineiden ja ratkaisujen avulla.
Sosiaali- ja terveysministeriö valmistelee myös lainsäädännöllisiä muutoksia, jotka koskevat hoitoon pääsyä kohtuuajassa sekä asiakkaan palvelutarpeen arviointia.
Hammashuollon järjestäminen on turvattava terveyskeskus- ja erikoissairaanhoidossa.
Kunnat järjestävät omakieliset palvelut suomen- ja ruotsinkielisille, saamenkielisille, viittomakieltä käyttäville ja mahdollisuuksien mukaan myös maahanmuuttajille.
Lasten ja nuorten sekä lapsiperheiden palvelut
Äitiys- ja lastenneuvolatoimintaa kehitetään tehostamalla moniammatillista yhteistyötä. Vuonna 2004 julkaistava lastenneuvolatoiminnan opas linjaa neuvolatyön kehittämistä.
Kuntien on kiinnitettävä huomiota siihen, etteivät päivähoidon lapsiryhmäkoot kasva liian suuriksi ja että erityistä hoitoa ja kasvatusta tarvitsevien lasten palvelut turvataan. Myös perhepäivähoidon saatavuutta lisätään ja perhepäivähoitajien asemaa parannetaan.
Perhepalveluverkostoja kehittämällä tuetaan vanhemmuutta. Perhekeskustoiminta luo mahdollisuuksia perheiden omien voimavarojen ja vertaistuen hyödyntämiselle.
Lapsiperheiden psykososiaalisten palveluiden järjestelmä on pirstaleinen ja lapsiperheiden on vaikea hahmottaa sitä. Palvelujen saatavuudessa on suuria alueellisia eroja ja eikä palveluja ole riittävästi. Julkisen sektorin ja erityisesti sairaanhoitopiirien tulisi ottaa vastuu psykiatrisesta kuntoutuksesta.
Ikäihmisten palvelut
Ohjelmakauden tärkeimpänä tavoitteena on tukea kotona asumista mahdollisimman pitkään. Erityisesti pyritään lisäämään kotipalvelujen määrää. Valtakunnallisen tason tavoitteeksi asetetaan, että kotipalvelujen kattavuus oli 25 prosenttia 75 vuotta täyttäneistä henkilöistä (asiakkaat vuoden aikana). Palveluseteli otetaan käyttöön ikäihmisten kotipalveluissa vuoden 2004 alusta.
Tavoite- ja toimintaohjelman painotuksina on otettu huomioon myös omaishoidon tuen kehittäminen sekä ikäihmisten harrastustoiminnan ja liikuntaharjoittelun tukeminen.
Mielenterveystyö
Kuntien tulee selvittää mielenterveystyön toteutuksessa olevat epäkohdat. Kunnissa on painopistealueena ehkäisevä mielenterveystyö, joka vaatii eri toimialojen yhteistyötä. Myös lasten ja nuorten psykososiaalista kehitystä tukevat toiminnot ja varhaisten mielenterveyden häiriöiden tunnistaminen ja hoito ovat etusijalla. Julkisen sektorin ja erityisesti sairaanhoitopiirien vastuuta psykiatrisesta kuntoutuksesta korostetaan.
Päihdetyö
Sosiaalitoimen ja terveyskeskusten tulee varmistaa, että päihdeongelmat todetaan ja että päihdeongelmaiset saavat tarvitsemaansa hoitoa. Tavoitteena on, että alkoholin käytön ongelmiin puututaan varhaisessa vaiheessa.
Valtakunnallisella tasolla tavoitteita tuetaan valmisteilla olevilla Alkoholiohjelmalla 2004 – 2007 sekä Huumausainepoliittisella ohjelmalla.
Työvoima ja palvelujen rahoitus
Osaava, riittävä ja hyvinvoiva henkilöstö on sosiaali- ja terveydenhuollon tärkein voimavara. Sosiaali- ja terveydenhuollon työvoimatarpeet kasvavat monia muita aloja voimakkaammin. Tästä syystä kuntien olisi kiinnitettävä huomiota sekä nykyisen henkilöstön täydennyskoulutukseen että alan vetovoimaan. Tavoite- ja toimintaohjelmakaudella on tavoitteena myös kokoaikaisten ja pysyvien työsuhteiden lisääminen.
Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoituksen pääperiaatteita ei ole tarkoitus muuttaa ohjelmakaudella. Lähivuosina tullaan kuitenkin suuntaamaan lisärahoitusta erityisesti Kansallisen terveydenhuollon hankkeen ja Sosiaalialan kehittämishankkeen toimeenpanoon. Sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökustannusten valtionosuuden määräytymisperusteita on tarkoitus tarkistaa eräiltä osin hallitusohjelman mukaisesti toteutettavan uudistuksen osana vuoteen 2005 mennessä. Myös sosiaali- ja terveydenhuollon maksupolitiikan uudistamista koskeva selvitystyö on vireillä.
Lisätietoja antavat hallitusneuvos Jouko Narikka, puh. (09) 160 73857 ja erikoistutkija Pirjo Marjamäki, puh. (09) 160 73228.
Mål- och verksamhetsprogram för social- och hälsovården 2004-2007
I mål- och verksamhetsprogrammet för social- och hälsovården har statsrådet fastställt de viktigaste målen för utvecklande av social- och hälsovården under de närmaste åren och närmare åtgärdsrekommendationer som hänför sig till dem. I mål- och verksamhetsprogrammet har utöver regeringsprogrammet beaktats särskilt det nationella hälso- och sjukvårdsprojektet och utvecklingsprojektet för det sociala området. Statsrådet antog torsdagen den 11 december mål- och verksamhetsprogrammet för social- och hälsovården 2004-2007.
Mål- och verksamhetsprogrammet riktar sig i första hand till kommunerna. I programmet ingår också åtgärdsrekommendationer för statsförvaltningen och andra riksomfattande aktörer, vilkas syfte är att stöda kommunernas verksamhet. Programmet är riktgivande till sin karaktär. Det har utarbetats i samråd med Finlands Kommunförbund, olika förvaltningsområden och social- och hälsovårdsorganisationer.
Situationen då det gäller servicesystemet och finansieringen av det varierar från kommun till kommun. Det riksomfattande stödet genomförs inom ramen för rambesluten om statsekonomin och de beslut om dimensionering och inriktning som årligen fattas i samband med budgetpropositionen. Under programperioden riktas tilläggsfinansieringen främst i enlighet med målen i det nationella hälso- och sjukvårdsprojektet och utvecklingsprojektet för det sociala området. Men man kan inte alltid lösa frågan om utvecklandet av servicen så att resurserna ökas, utan ofta kräver det en omfördelning av dem.
Tillgång till service
Interaktionen med klienterna och patienterna samt deras medverkan och hur de behandlas kunde ännu förbättras. Målet är att servicekedjan bättre skall motsvara klientens behov. Det här målet stöds under programperioden bland annat med datatekniska hjälpmedel och lösningar.
Social- och hälsovårdsministeriet bereder också förslag till författningsändringar som gäller tryggande av tillgången till service samt bedömning av klientens servicebehov.
Ordnandet av tandvård skall tryggas vid hälsovårdscentralerna och inom den specialiserade sjukvården.
Kommunerna skall ordna service för personer som använder finska, svenska, samiska och teckenspråk på deras eget språk och i mån av möjlighet ge invandrare samma service.
Service för barn och unga samt barnfamiljer
Rådgivningsverksamheten för barna- och mödravård utvecklas genom att effektivera det multiprofessionella samarbetet. I den handbok om rådgivningsverksamheten för barnavård som ges ut år 2004 dras riktlinjerna upp för hur rådgivningsverksamheten skall utvecklas i kommunerna under de närmaste åren.
Kommunerna skall ge akt på att inte barngrupperna blir för stora inom dagvården och att tillgången på tjänster för barn som behöver särskild vård och uppfostran tryggas. Även tillgången på familjedagvård ökas och familjedagvårdarnas ställning förbättras.
Föräldraskapet stöds genom att nätverken för familjetjänster utvecklas. Verksamheten med familjecentrum skapar möjligheter att utnyttja familjernas egna resurser och stöd från andra i samma situation.
Då det gäller psykosociala tjänster för barnfamiljer är systemet fortfarande splittrat med tanke på helheten och svårt att greppa för barnfamiljerna. Det förekommer stora regionala skillnader i tillgången på tjänster och till vissa delar är tjänsterna otillräckliga. Den offentliga sektorn och särskilt sjukvårdsdistrikten borde ta ansvar för den psykiatriska rehabiliteringen.
Service för äldre
Det viktigaste målet under programperioden är att skapa möjligheter för äldre att bo kvar hemma så länge som möjligt. Målet är att öka hemservicen så att servicen på riksnivå täcker 25 procent av alla personer som fyllt 75 år (klienter under året). Servicesedlar tas i bruk inom hemservicen för äldre vid ingången av år 2004.
I mål- och verksamhetsprogrammet betonas också utvecklandet av stödet för närståendevård och stödandet av äldre personers hobbyverksamhet och motionsutövning.
Mentalvårdsarbetet
Kommunerna skall utreda de missförhållanden som råder i fråga om förutsättningarna för verkställandet av mentalvårdsarbetet. Ett särskilt tyngdpunktsområde är det förebyggande mentalvårdsarbetet som kräver samarbete mellan kommunernas olika verksamhetsområden. Även åtgärder som stöder barns och ungas psykosociala utveckling och diagnostisering och vård av mentala störningar prioriteras. Den offentliga sektorns och särskilt sjukvårdsdistriktens ansvar för den psykiatriska rehabiliteringen betonas.
Missbrukarvården
Socialväsendet och hälsovårdscentralerna skall säkerställa att missbruk konstateras och att missbrukare får den vård de behöver. Målet är att i ett tidigt skede ingripa i problem som föranleds av alkoholbruk.
På riksnivå stöds målen av ett alkoholprogram för åren 2004-2007 och ett narkotikapolitiskt åtgärdsprogram, som båda är under beredning.
Resurser
En tillräckligt kvalificerad och stor personal som mår bra är social- och hälsovårdens viktigaste resurs. Behovet av arbetskraft ökar kraftigare inom social- och hälsovården än inom andra branscher. Därför skall kommunerna fästa vikt vid personalens fortbildning och branschens dragningskraft. Målet är att öka antalet heltidsanställningar och permanenta anställningsförhållanden under programperioden.
Avsikten är inte att ändra på huvudprinciperna för finansieringen av social- och hälsovården. Men under de närmaste åren kommer tilläggsresurser att riktas till verkställigheten av det nationella hälso- och sjukvårdsprojektet och utvecklingsprojektet för det sociala området. Grunderna för bestämmande av statsandelen för social- och hälsovårdens driftskostnader ses till vissa delar över i samband med beredningen av en revidering av statsandelssystemet före utgången av år 2004. En revidering av social- och hälsovårdens avgiftspolitik utreds som bäst.
Ytterligare information: regeringsrådet Jouko Narikka, tfn (09) 160 738 57 och specialforskare Pirjo Marjamäki, tfn (09) 160 732 28.
New four-yearly goals plan for social affairs and health
The MSAH’s social welfare and healthcare objectives for 2004-2007, issued in line with the four-yearly catalogue of aims and actions concerning Finnish social policy.
The latest programme addresses rising challenges facing the, and take into account the two major reform programmes being conducted to revamp the health and the social service sectors. It was adopted by the government in December.
In line with current concerns, a special point of emphasis in the new programme is the situation of Finland’s 446 municipalities, and ways to support their delivery of health and social services. This is also a strong feature of the development projects concerning the health and social service sectors, which are resulting in increased funding to promote improved service availability and organization.
