Lastensuojelulaki uudistuu, alkoholin mainontaa ja myyntiä rajoitetaan, palvelusetelit otetaan käyttöön myös kotisairaanhoidossa, toimeentulotukipäätös annetaan viimeistään seitsemän arkipäivän kuluessa, lapsilisän yksinhuoltajakorotus ja hammaslääkärinpalkkioiden Kela-korvaukset nousevat.

Muutamia vuoden 2008 alussa voimaan tulevia hallituksen esityksiä sosiaali-, terveys- ja vakuutusalalta on vielä vahvistamatta.

Rajoituksia alkoholin mainontaan ja hinnoitteluun

Alkoholimainonnan esittäminen on vuoden vaihteen jälkeen kielletty televisiossa kello 7-21 ja elokuvateattereissa 18 vuotta nuoremmille esitettävien elokuvien yhteydessä. Ns. paljousalennusten käyttäminen eli kahden tai useamman alkoholijuomapakkauksen tai -annoksen tarjoaminen alennettuun yhteishintaan vähittäismyynnissä tai anniskelussa on myös kiellettyä. Samoin alkoholijuomien tarjoushintojen ja niin sanottujen "happy hour" -hintojen ilmoittaminen vähittäismyynti- tai anniskelupaikan ulkopuolella on kiellettyä.

Lastensuojelulaki uudistuu

Vuoden 2008 alusta voimaan tulevaa lastensuojelulakia toteutettaessa lapsen etu otetaan entistä paremmin huomioon. Tavoitteena on turvata lapsen ja perheen tarvitsemat tukitoimet ja palvelut, parantaa viranomaisten välistä yhteistyötä sekä mahdollistaa entistä varhaisempi ongelmiin puuttuminen. Lapsen ja vanhempien oikeusturvaa on haluttu parantaa uudistamalla lastensuojelun päätöksenteko.

STM:n kuntatiedote lastensuojelulaista KT 10/2007

Toimeentulotukipäätös viimeistään seitsemässä arkipäivässä

Vuoden 2008 alusta lähtien kunnan sosiaalitoimistosta toimeentulotukea hakevan henkilön on saatava tukea koskeva päätös seitsemän arkipäivän sisällä hakemuksen jättämisestä. Kiireellisessä tapauksessa päätös on tehtävä samana tai viimeistään seuraavana arkipäivänä. Toimeentulotukea hakevan on myös päästävä keskustelemaan henkilökohtaisesti kunnan sosiaalityöntekijän tai sosiaaliohjaajan kanssa, viimeistään seitsemän arkipäivän päästä siitä, kun asiakas on sitä pyytänyt.

STM:n kuntatiedote toimeentulotukilain muutoksesta; KT 16/2007 ja KT 20/2007

Maatalousyrittäjille yksi lomapäivä lisää

Kotieläintalousyrittäjien oikeutta saada lomituspalveluja pidennetään yhdellä päivällä, 24 päivästä 25 päivään vuodessa. Sijaisapuun oikeutetulla maatalousyrittäjällä on jatkossa oikeus saada sijaisapua myös tuottajajärjestön maakunnallisen luottamuselimen kokoukseen osallistumista varten.

Kelalle oikeus elatustukea koskeviin asiakastietoihin

Kuntien sosiaaliviranomaiset voivat jatkossa salassapitosäännösten estämättä luovuttaa Kansaneläkelaitokselle hallussaan olevia elatustukeen liittyviä tietoja. Muutos liittyy kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta aiemmin säädettyyn lakiin, jossa elatustukiasiat siirretään kunnilta valtion järjestettäväksi ja rahoitettavaksi. Tietojen luovutus Kelalle koskee kuitenkin vain siirtoon valmistautumiseksi tarvittavia tietoja. Siirron on tarkoitus tapahtua vuoden 2009 alussa, josta lukien edellä mainituista tehtävistä vastaa Kansaneläkelaitos. Kansaneläkelaitokseen rakennetaan elatustukea varten uusi tietojärjestelmä.

Lapsilisän yksinhuoltajakorotus nousee 46,60 euroon 1.1.2008

Lapsilisän yksinhuoltajakorotus nousee 36,60 eurosta 46,60 euroon lasta kohden kuukaudessa. Yksinhuoltajaperheitä on noin 20 prosenttia kaikista lapsiperheistä ja niissä asuu yhteensä noin 160 000 lasta.

Asumistuen hyväksyttäviä asumismenoja korotetaan vuonna 2008

Yleisen asumistuen enimmäisasumismenoja korotetaan 0,19 euroa neliömetriä kohden kuukaudessa, mikä vastaa asumistuen saajien keskimääräistä vuokrien nousua vuonna 2007. Tulorajoja on tarkistettu siten, että työmarkkinatukea saava yhden henkilön ruokakunta saa työmarkkinatuen korotuksen jälkeenkin edelleen täysimääräistä tukea vuonna 2008. Myös hyväksyttäviä vesimaksuja sekä omakotitalossa hyväksyttäviä muita hoitokuluja korotetaan kustannusten nousua vastaavasti. Vuoden 2007 lopussa keskimääräinen tuki on 238 euroa kuukaudessa. Keskimääräisen tuen arvioidaan nousevan 244 euroon vuoden 2008 lopussa, mikä johtuu asumismenojen noususta ja enimmäisasumismenojen tarkistamisesta.

Loputkin lapseneläkkeet etuoikeutettua tuloa yleisessä asumistuessa vuonna 2008

Vuoden 2008 alusta lapseneläkettä ei oteta huomioon asumistukea myönnettäessä ja huomioon otettava omaisuus määritellään niin, että mm. kuolinpesän osuutta ei enää lasketa siihen kuuluvaksi.

Perhehoidon palkkiot ja korvaukset nousevat vuonna 2008

Perhehoitajille maksettavien hoitopalkkioiden vähimmäismäärä vuonna 2008 on 317,22 euroa kuukaudessa perhehoidossa olevaa henkilöä kohti. Kulukorvauksen vähimmäismäärä on 359,43 euroa kuukaudessa perhehoidossa olevaa henkilöä kohti. Käynnistämiskorvauksen enimmäismäärä on 2 552,64 euroa perhehoidossa olevaa henkilöä kohti.

STM:n kuntatiedote perhehoidon palkkioista; KT 19/2007

Omaishoidon tukea korotetaan indeksitarkistuksen vuoksi

Hoitopalkkion vähimmäismäärä on 317,20 euroa ja raskaan siirtymävaiheen aikana maksettava vähimmäispalkkio 634,42 euroa kuukaudessa vuonna 2008.

STM:n kuntatiedote omaishoidon tuen hoitopalkkioista; KT 21/2007

Elatusapuja ja elatustukea ei koroteta 1.1.2008 lukien

Elatusapuihin ja elatustukeen ei tehdä indeksitarkistusta vuoden 2008 alusta, koska elatusapujen ja elatustuen tarkistuksen perusteena käytetyn elinkustannusindeksin muutos on alle viisi prosenttia.

Sotainvalidien ja heidän puolisoidensa, leskiensä ja sotaleskien kuntoutukseen parannuksia

Sotainvalideille, joiden sotilasvammalain mukainen työkyvyttömyysaste on vähintään 25 prosenttia, voidaan korvata laitoksessa annettu huolto tai osa-aikainen huolto myös silloin, kun sen tarve johtuu muusta kuin korvatusta vammasta tai sairaudesta. Hautausapu voidaan lisäksi jatkossa maksaa sotainvalidin kuolinpesälle ilman erillistä hakemusta ja selvitystä suoritetuista hautauskustannuksista.

Vuodesta 2008 lähtien lievävammaiset sotainvalidit voivat vaihtaa neljän viikon laitoskuntoutusjaksonsa 20 avokuntoutuskertaan vuodessa.

Kaikki vaikeavammaisten sotainvalidien lesket, joiden puoliso on kuollut vuoden 1960 jälkeen, voidaan hyväksyä kuntoutukseen. Aiemmin edellytyksenä on ollut, että sotainvalidi on kuollut vuoden 1975 jälkeen. Lisäksi sotainvalidien puolisoiden, leskien ja sotaleskien avokuntoutuksena annettavan 15 hoitokerran sarjan enimmäishinta nostetaan 585 eurosta 620 euroon ja kotikuntoutuksena annettavan avokuntoutuksen enimmäishinta 877,50 eurosta 930 euroon.

Kunta voi antaa palvelusetelin myös kotisairaanhoitoon

Vuoden 2008 alusta palvelusetelillä voi hankkia kotipalvelun ohella ja myös pelkästään erikseen lyhytaikaista tai jatkuvaa kotisairaanhoitoa. Koska monet asiakkaat tarvitsevat sekä kotipalvelua että kotisairaanhoitoa, puolet kunnista on yhdistänyt ne kotihoidoksi. Palveluseteli on yksi tapa järjestää kotisairaanhoidon palveluita ja täydentää kuntien omaa tuotantoa.

Rintamaveteraanien ja aviopuolisoiden yhteistä laitoskuntoutusta lisätään

Rintamaveteraanien aviopuolisoiden mahdollisuuksia osallistua laitoskuntoutukseen yhdessä rintamaveteraanin kanssa laajennetaan. Rintamaveteraanin ja hänen aviopuolisonsa kuntoutusajan pituus säädetään samaksi, eikä rintamaveteraanin enää tarvitse lyhentää laitoskuntoutusjaksoaan silloin, kun hän haluaa viettää koko kuntoutusjakson yhdessä aviopuolisonsa kanssa.

Pitkäaikaisen laitoshoidon asiakasmaksuihin muutoksia

Vuoden 2008 alusta pitkäaikaisen laitoshoidon maksu on yksinäisillä henkilöllä 82 prosenttia hoidossa olevan nettotuloista. Jos laitoshoidossa olevalla on pienempituloisempi puoliso, maksu on 41 prosenttia puolisoiden yhteenlasketuista nettotuloista. Pitkäaikaisessa laitoshoidossa hoidettavan henkilökohtaiseen käyttöön jäävä vähimmäiskäyttövara nousee vähintään 90 euroon.

Terveydenhuollon ammattihenkilölakiin muutoksia

Terveydenhuollon ammattihenkilöiden ammattipätevyyttä koskevat säännökset ryhmitellään sen mukaan, onko ammattihenkilö suorittanut koulutuksensa Suomessa, muussa EU- tai ETA-valtiossa vai niiden ulkopuolella. Jos koulutus on suoritettu muualla kuin Suomessa, ammatinharjoittamisoikeuden ja ammattinimikkeen käyttöoikeuden myöntämisen edellytyksiin vaikuttaa sekä se, missä koulutus on suoritettu että hakijan kansalaisuus. Terveydenhuollon ammattihenkilöllä tulee olla hänen hoitamiensa tehtävien edellyttämä riittävä kielitaito, mikä ei kuitenkaan ole EU- tai ETA-valtioiden kansalaisten osalta ammattipätevyyden tunnustamisen edellytys.

Tuberkuloosista tartuntatauti-ilmoitus myös hoidon päätyttyä

Tuberkuloosin hoidon lopputuloksesta on ilmoitettava valtakunnalliseen tartuntatautirekisteriin. Tämä parantaa tuberkuloosin torjuntaa ja potilaiden turvallisuutta. Myös botulismi sisällytetään lääkärin ilmoitettaviin tartuntatauteihin.

Kuntakalleusluokitus poistuu kansaneläkkeestä vuonna 2008

Henkilön asuinkunta ei enää vaikuta kansaneläkkeeseen, leskeneläkkeeseen ja muihin etuuksiin, joiden määrä on sidottu kuntien kalleusluokitukseen.

Aiemman viiden vuoden asumisen sijaan ulkomaan kansalaisten tarvitsee asua Suomessa kolme vuotta saadakseen kansaneläkettä. Vuoden 2008 alusta tai sen jälkeen alkava työeläke otetaan huomioon kansaneläkkeessä ja perhe-eläkkeessä tarkistusajankohdan työeläkeindeksitason mukaisena. Työeläkelakien mukaista osastyökyvyttömyyseläkettä saavalle voidaan maksaa kansaneläkelain mukaista lapsikorotusta. Sotilasvammalain mukaista elinkoron ikä- ja omaiskorotusta ei enää oteta tulona huomioon kansaneläkettä laskettaessa. Leskeneläkkeen alkueläke maksetaan kaikille vakiomääräisenä. Lesken jatkoeläkkeen määrään ei enää vaikuta omaisuus tai metsän laskennallinen tuotto.

Eläkkeensaajan asumistukea voidaan jatkossa myöntää myös työeläkelakien mukaista perhe-eläkettä saavalle. Oikeus vähentää kulutusluottojen korot eläkkeensaajan asumistukeen vaikuttavista tuloista poistuu asteittain. Sotilasavustuksen ja maahanmuuttajan erityistuen määrään ei enää vaikuta etuuden saajan tai hänen perheenjäsenensä omaisuus.

Kansaneläkkeisiin tasokorotus vuoden alusta

Kansaneläkkeisiin tehdään tasokorotus. Nykyisessä I kuntaryhmässä kansaneläke nousee 20,50 euroa kuukaudessa, II kuntaryhmässä yksinäisen kansaneläkkeen saajan eläke nousee tasokorotuksen ja kuntaryhmityksen poistamisen yhteisvaikutuksena 42,35 euroa kuukaudessa ja puolisoilla 39,11 euroa kuukaudessa. Kansaneläke maksetaan jatkossa alentamattomana myös pitkäaikaisessa laitoshoidossa oleville eläkkeensaajille. Kansaneläke vaikuttaa jatkossakin laitoshoitomaksuun

Eläkkeensaajien asumistukeen hyväksyttäviä asumismenoja korotetaan

Eläkkeensaajien asumistukeen hyväksyttävien asumismenojen enimmäismääriä korotetaan 2,8 prosenttia, joka vastaa asumiskustannusten keskimääräistä nousua. Asumistukeen hyväksytyt enimmäisasumismenot ovat korotuksen jälkeen I kuntaryhmässä 6 043 euroa, II kuntaryhmässä 5 557 euroa ja III kuntaryhmässä 4 875 euroa vuodessa. Yhteismajoituksessa asuvien keskimääräiset asumismenot sidotaan pääkaupunkiseudulla hyväksyttävien asumismenojen enimmäismäärään siten, että asumismenoina hyväksytään 2 115 euroa vuodessa. Omakotitalossa asuvien eläkkeensaajien asumistuen uusi lämminvesinormi on 17,71 euroa henkilöä kohden kuukaudessa ja kunnossapitonormi 36,22 euroa kuukaudessa.

Soviteltu työttömyysetuus saa jatkoaikaa vuoden 2009 loppuun

Sovitellun työttömyysetuuden saajat voivat saada etuutta vuoden 2009 loppuun saakka, vaikka 36 kuukauden enimmäisaika on tullut täyteen. Tähän asti aikaraja on ollut vuoden 2007 loppuun.

Hammaslääkärinpalkkion Kela-korvaukset nousevat 40 prosenttiin

Hammaslääkärinpalkkiosta maksettavia Kela-korvauksia nostetaan vuoden 2008 alusta siten, että todellinen korvaustaso nousee 40 prosenttiin.

Työeläkevakuutusmaksut, työttömyysvakuutusmaksut ja työntekijämaksuvähennys

Vuonna 2008 keskimääräinen työntekijän eläkelain (TyEL) mukainen työeläkevakuutusmaksu on 21,8 % palkoista. Tähän maksuun annetaan tilapäinen 1,0 prosenttiyksikön alennus, jolla puretaan aiempien vuosien työkyvyttömyyseläkemaksuista muodostunutta ylijäämää. Eläkevastuun täydennyskerroin on 3,03 % ja perustekorko 6,25 % 1.1.2008 alkaen. Työntekijän työeläkevakuutusmaksu on alle 53-vuotiaille 4,1 % ja 53 vuotta täyttäneen työntekijän maksu on 5,2 %. Työnantajan maksu on keskimäärin 16,8 %. Maatalousyrittäjien työeläkevakuutusmaksun perusprosentti ja muiden yrittäjien työeläkevakuutusmaksuprosentti on alle 53-vuotiaalle 20,6 % ja 53 vuotta täyttäneille yrittäjille 21,7 %.

Vuonna 2008 alempi työnantajan työttömyysvakuutusmaksu on 0,7 prosenttia ja sitä maksetaan palkkasumman 1 686 000 euroon asti. Tämän ylittävästä palkkasummasta maksu on 2,9 %. Palkansaajan työttömyysvakuutusmaksu on 0,34 %.

Niistä päivärahaetuuksista, jotka lasketaan henkilön palkan perusteella, vähennetään työtulosta tai maksettavasta etuudesta työntekijän työeläkevakuutusmaksua ja palkansaajan työttömyysvakuutusmaksua vastaava osuus. Vuonna 2008 päivärahaetuuksista tehtävän vähennyksen määrä on 4,44 %.

Päivärahamaksut, sairaanhoitomaksut ja kansaneläkemaksut vuonna 2008

Vuonna 2008 palkansaajilta perittävä sairausvakuutuksen päivärahamaksu on 0,67 %, yrittäjän lisärahoitusosuus on 0,14 % ja työnantajan sairausvakuutusmaksu on 1,97 %. Sairaanhoitomaksu on 1,24 %, eläkkeen- ja etuudensaajilla se on 1,41 %. Työnantajan kansaneläkemaksu on yksityisellä työnantajalla sekä valtion liikelaitoksilla I maksuluokassa 0,801 %, II maksuluokassa 3,001 % ja III maksuluokassa 3,901 %. Valtiotyönantajilla, kunta- ja seurakuntatyönantajilla kansaneläkemaksu on 1,851 %.

Sosiaaliturvaetuuksien indeksitarkistukset vuodelle 2008

Työntekijän eläkelaissa (TyEL) ja myös muissa työeläkelaeissa säädetyt ansiorajat, rahamäärät ja rajamäärät tarkistetaan vuosittain tammikuun alusta lukien palkkakertoimella ja maksussa oleva työeläke työeläkeindeksillä. Vuonna 2008 palkkakerroin on 1,124, työeläkeindeksi 2178 ja siirtymäajan indeksiluku 2363.

Työeläkeindeksiluvun tarkistus nostaa kaikkia siihen sidoksissa olevia sosiaaliturvaetuuksia vuoden 2008 alusta. Palkkakerrointa käytetään sairausvakuutuslain mukaisten sairaus-, äitiys-, isyys- ja vanhempainrahojen, erityishoitorahan sekä kuntoutusrahan määrittelyn tulorajoissa, omaishoidon tuen vähimmäismäärän sekä perhehoitajalain mukaisen palkkion vähimmäis- ja enimmäismäärän määrittämisessä.

Valtio korvaa eurooppalaisen sairaanhoitokortin perusteella sairaanhoitokustannuksia kunnille

Terveyskeskuksille ja sairaaloille korvataan valtion varoista ne kustannukset, jotka ovat syntyneet muualla kuin Suomessa vakuutetuille henkilöille tai heidän perheenjäsenilleen annetusta sairaanhoidosta. Sairaanhoitokustannukset korvataan silloin, kun hoito on annettu EY-lainsäädännön tai muun sosiaaliturva- tai sairaanhoitosopimuksen perusteella. Kela huolehtii kustannusten korvaukseen liittyvistä tehtävistä.

Eläketurvakeskuksen asema työeläkejärjestelmän yhteiselimenä vahvistuu 2008 alusta

Vuoden 2008 alusta sekä yksityisten että julkisten alojen työeläketurvan toimijat voivat osallistua työeläkejärjestelmän toimeenpano- ja kehittämistyöhön ja Eläketurvakeskuksen hallintoon. Eläketurvakeskuksen hallintoelimiin nimitetään yksityisten ja julkisten alojen eläkelaitosten, työnantajien ja työntekijöiden sekä maatalousyrittäjien ja muiden yrittäjien edustus.

Hallintouudistus vahvistaa Kelan valtuutettujen valvontatehtävää

Kansaneläkelaitoksen hallintoa uudistetaan siten, että hallitus koostuu Kelan ulkopuolisista henkilöistä, eikä siihen enää kuulu laitoksen pääjohtaja ja hänen sijaisensa. Hallitus vahvistaa työjärjestyksen, jonka vahvistaminen kuului aikaisemmin Kelan valtuutetuille. Pääjohtajan tehtävänä on vastata strategisesta suunnittelusta, operatiivisesta johtamisesta ja kehittämisestä, asioiden esittelystä hallitukselle ja hallituksen päätösten toimeenpanosta.

Työaikapankkien käyttöönottoa yrityksissä edistetään

Työttömyysturvalain soveltamista selkeytetään tilanteissa, joissa työpaikalla on käytössä työaikapankki. Muutoksilla edistetään työaikapankkien käyttöönottoa yrityksissä. Toimiva työaikapankkijärjestelmä voi parantaa työn ja perhe-elämän yhteensovittamista, lisätä työn tuottavuutta ja vähentää tarvetta lyhytaikaisiin lomautuksiin.

Sairausvakuutuslain mukainen palkka muuttuu

Sairausvakuutuslaissa ja työnantajan sosiaaliturvamaksusta annetussa laissa oleva palkan määritelmä muuttuu. Jatkossa palkkana pidetään ennakonpidätyksen alaista palkkaa. Lisäksi muutokset koskevat työ- ja virkasuhteeseen perustumattomia luento-, esitelmä-, kokous- ja hallintoelinten jäsenyydestä maksettavia palkkioita sekä rajoitetusti verovelvolliselle maksettua palkkatuloa.

Barnskyddslagen förnyas, marknadsföringen och prissättningen av alkohol begränsas, servicesedlar tas i bruk även inom hemsjukvården, beslut om utkomststöd skall fattas senast inom sju vardagar, barnbidragets ensamförsörjartillägg och FPA-ersättningarna för tandläkararvoden höjs.

Begränsningar i marknadsföring och prissättning av alkohol

Efter årsskiftet blir det förbjudet att visa alkoholreklamer i televisionen mellan klockan 7-21 och i biosalonger då det visas filmer som är förbjudna för under 18-åringar. Att erbjuda två eller flera förpackningar eller portioner alkohol till ett nedsatt pris i detaljhandeln eller vid serveringsställen blir också förbjudet. Förbud införs dessutom på utannonsering av nedsatta priser och så kallade "happy hour"-priser utanför detaljhandels- och serveringsställen.

Den nya barnskyddslagen träder i kraft

Barnens intresse tas bättre i beaktande i den nya barnskyddslagen som träder i kraft vid årsskiftet. Syftet är att trygga de stödåtgärder och tjänster som barnen och familjen behöver, förbättra samarbetet mellan myndigheterna samt främja tidig intervention. Ändringarna i beslutsförfarandet i individuella fall syftar primärt till att stärka barnets och dess föräldrars rättsskydd.

SHM:s kommunbrev om barnskyddslagen KI 10/2007

Beslut om utkomststöd inom sju vardagar

Från och med början av nästa år skall en person, som lämnar in sin ansökan om utkomststöd till kommunens socialbyrå, få ett utkomststödsbeslut senast inom sju vardagar. I brådskande fall skall beslutet fattas samma dag eller senast följande vardag. Förutom ett skriftligt stödbeslut skall klienten också ges tillfälle till ett personligt samtal med en socialarbetare eller socialhandledare senast den sjunde vardagen efter att personen har begärt om ett samtal.

SHM:s kommunbrev om förändringar i lagen om utkomststöd KI16/2007

Lantbruksföretagarnas semesterrätt förlängs med en dag

Husdjursföretagares rätt att få avbytarservice utökas med en dag, från nuvarande 24 dagar till 25 dagar i året. Dessutom skall lantbruksföretagare, som har rätt till vikariehjälp, ha rätt till vikariehjälp för att delta i producentorganisationers riksomfattande eller internationella förtroendeorgan.

FPA får tillgång till klientuppgifter som ansluter sig till underhållsbidrag

Kommunernas socialmyndigheterna får i fortsättningen överlåta information gällande underhållsbidrag till Folkpensionsanstalten (FPA). Förändringen hänför sig till lagen om kommun- och servicestrukturreformen. Enligt lagen skall underhållsbidragsärenden organiserars och finansieras av staten i stället för kommunerna. Den information som får överlåtas till FPA gäller endast information som behövs för att bereda överföringen. Syftet är att överföringen skall ske i början av år 2009. Från den tidpunkten svara FPA för dessa ärenden. Ett nytt datasystem konstrueras vid FPA på grund av detta.

Barnbidragets ensamförsörjartillägg höjs år 2008

Barnbidragets ensamförsörjartillägg höjs den 1 januari 2008 från 36,60 euro till 46,60 euro i månaden per barn. Omkring 20 procent av alla barnfamiljer i Finland är ensamförsörjarfamiljer. Det är fråga om ungefär 160 000 barn.

De godtagbara boendeutgifterna för biostadsbidrag höjs år 2008

De maximala boendeutgifterna som godkänns för det allmänna bostadsbidraget höjs med 0,19 euro per kvadratmeter i månaden. Detta motsvarar den genomsnittliga höjningen av bostadsbidragstagarnas hyror år 2007. De inkomstgränser som berättigar ett hushåll bestående av en enda person till fullt bostadsbidrag har justerats i alla kommungrupper så att hushåll med en person som får arbetsmarknadsstöd, efter höjningen av arbetsmarknadsstödet fortfarande får fullt bidrag år 2008.

Även de vattenavgifterna som godkänns samt de övriga underhållsutgifter som godkänns för egnahemshus höjs så att de motsvara den genomsnittliga kostnadsökningen. I slutet av år 2007 är det genomsnittliga bidraget 283 euro per månad. Enligt uppskattningar kommer det genomsnittliga bidraget att stiga till 244 euro i slutet av år 2008 .

Barnpensionens inverkan på bostadsstödet

Från och med början av år 2008 tas inte barnpensionen i beaktande då bostadsstöd beviljas. Den egendom som beaktas fastlås så att bland annat dödsboet andel inte räknas.

Arvodena och ersättningarna för familjevården stiger år 2008

Minimibeloppet för det vårdarvode som betalas till familjevårdare är från och med årsskiftet 317,22 euro per person i familjevård per månad. Minimibeloppet för kostnadsersättningen är 359,43 euro per person och maximibeloppet för startersättning är 2 552,64 euro per person.

SHM:s kommunbrev om arvoden och ersättningar för familjevården 2008 KI 19/2007

Stödet för närståendevård höjs tack vare indexjusteringar

Vårdarvodets minimiandel är 317,20 euro i året och minimiarvode som betalas under övergångsfasen är 634,42 euro i månaden år 2008.

Det görs inga indexjusteringar i underhållsbidraget och underhållsstödet från och med årsskiftet eftersom förändringen i det levnadskostandsindex som används som grund för justeringarna är under fem procent.

Rehabiliteringen för krigsinvaliderna och deras gemål, änkor och krigsänkor förbättras

Krigsinvalider, vilkas invaliditetsgrad enligt lagen om skada ådragen i militärtjänst är minst 25 procent, kan ersättas för heltids eller deltids institutionsvård även då behovet har uppstått av annat än av en ersatt skada eller sjukdom. Begravningshjälp kan dessutom i fortsättningen betalas direkt till krigsinvalidens dödsbo utan separat ansökning och utredning om utförda begravningskostnader.

Från och med början av år 2008 kan de krigsinvalider som har lindriga skador byta ut en fyra veckors institutionsrehabilitering mot en 20 gångers öppen rehabilitering. Alla änkor till gravt skadade krigsinvalider, vars make har dött efter 1960, har rätt till rehabilitering.

Servicesedeln i bruk också inom hemsjukvården

Systemet med servicesedlar utvidgas till att gälla anskaffning av kortvarig eller fortgående sjukvård som vid behov kunde kombineras med hemservice från och med början av år 2008. Eftersom många klienter behöver både hemservice och hemsjukvård har hälften av kommunerna förenat dem till hemvård. Systemet med servicesedlar är ett sätt att ordna hemsjukvårdstjänster och komplettera kommunernas egen serviceproduktion

Den gemensamma institutionsrehabiliteringen för frontveteraner och deras makar utökas

Makar till frontveteraner får bättre möjligheter till institutionsrehabilitering tillsammans med frontveteranen. Perioden för rehabilitering för frontveteranen och hans maka förlängs så att frontveteranen inte behöver förkorta sin institutionsrehabilitering om han vill tillbringa hela rehabiliteringsperioden tillsamman med sin fru.

Förändringar i klientavgifterna för långvård

Från och med 2008 är avgiften för långvarig anstaltvård för ensamma personer 82 procent av nettoinkomsterna. Om den som får vård har en maka eller make med mindre inkomst är avgiften 41 procent av de sammanlagda nettinkomsterna.

Förändringar i lagen om yrkesutbildade personer inom hälso- och sjukvården

Bestämmelserna om yrkeskvalifikationerna grupperas på basis av om den yrkesutbildade personen har utbildats i Finland, i ett annat land inom Europeiska ekonomiska samarbetsområdet (EES) eller i ett land utanför EU och EES. Om personen har utbildats utanför Finland skall utbildningsorten och sökandens medborgarskap ha en inverkan på förutsättningarna för att få rätt att utöva ett yrke och att använda yrkesbeteckning.

Tuberkulos – anmälan om infektionssjukdom även efter vården

En anmälan om slutresultatet för tuberkulosvård måste göras till det nationella registret för infektionssjukdomar. Detta främjar förebyggandet av tuberkulos och patienternas säkerhet. Botulism hör också efter årsskiftet till de infektionssjukdomar som måste anmälas.

Dyrortsklassificeringen avskaffas från folkpensionen år 2008

Personens boningsort påverkar inte längre folkpensionen, efterlevnadspensionen och andra förmåner som är bundna till kommunernas dyrortsklassificering från och med årsskiftet

I framtiden behöver utländska medborgare bo tre år i Finland för att få folkpension, i motsats till fem år. Då folkpensionen eller familjepensionen granskas, beaktar man arbetspensioner som inleds i början av år 2008 eller senare, enligt nivån på arbetsindexet vid tidpunkten för granskningen. Pensionstagare som är arbetsoförmögna på deltid kan få barntillägg. Summan på den minsta utbetalda pensionen sänks. Livräntan för anhörig- och åldersförhöjning tas inte i beaktande som inkomst i samband med folkpensionen för lagen om skada, ådragen i militärtjänst .

Nivåförhöjning i folkpensionerna från början av året

Det sker en nivåförhöjning i folkpensionerna från början av året. I den nuvarande I kommungruppen höjs folkpensionen med 20,50 euro i månaden. I den nuvarande II kommungruppen med 42,35 euro per månad för ensamstående personer och med 39,11 euro per månad för makar. 75 procent av folkpensionstagarna hör till den andra kommungruppen. Folkpensionen kommer i fortsättningen att betalas oreducerad också för pensionstagare inom institutionsvården

Boendeutgifterna som beaktas i samband med pensionstagares bostadsbidrag höjs

Maximibeloppet för de boendeutgifter som beaktas i samband med pensionstagares bostadsbidrag höjs med 2,8 procent, vilket motsvarar den genomsnittliga höjningen i boendekostnaderna. Maximibeloppen för boendeutgifter höjs så att de motsvarar den genomsnittliga höjningen av boendekostnaderna. Efter höjningen är maximibeloppen 6 043 euro per år i den första kommungruppen, 5 557 euro i den andra kommungruppen och 4 875 euro i den tredje kommungruppen. Den nya vattennormen för en pensionstagare som bor i egnahemshus är 17,71 euro per person per månad och underhållnormen är 36,22 euro i månaden.

Jämkad arbetslöshetsförmån till utgången av år 2009

Lagen om utkomstskydd ändras så att jämkad arbetslöshetsförmån kan beviljas till utgången av år 2009, trots att maximitiden på 36 månader för utbetalningen har löpt ut. Hittills har tidsgränsen löpt ut vid utgången av år 2007.

FPA-ersättningarna för tandläkararvoden höjs till 40 procent

De FPA-ersättningar som betalas för tandläkararvoden höjs från och med början av år 2008 till 40 procent av ersättningsunderlaget.

Sjukvårds- och folkpensionsavgifterna år 2008

År 2008 är sjukförsäkringens dagpenningavgift, som uppbärs av löntagare, 0,67 procent, företagarnas tilläggsfinansieringsandel 0,14 procent och sjukförsäkringens sjukvårdspremie 1,97 procent. Sjukvårdsavgiften är 1,24 procent, för pensions- och förmånstagare 1,41 procent. För privata arbetsgivare och statliga affärsverk är arbetsgivarens folkpensionsavgift 0,801 procent i avgiftsklass I, 3,001 procent i avgiftsklass II och 3,901 procent i avgiftsklass III. För stats-, kommun- och församlingsanställda är folkpensionsavgiften 1,851 procent.

Staten ersätter sjukvårdskostnader till kommunerna på basis av europeiska sjukvårdskort

Sjukförsäkringsslagen ändras så att staten ersätter hälsovårdscentraler och sjukhus för de kostnader som uppstår av sjukvård för personer (samt deras familjemedlemmar) som är försäkrade i ett annat land än i Finland. Sjukvårdskostnaderna ersätts då vården har givits på basis av EG-lagstiftningen eller annat socialvårds – eller sjukvårdskontrakt. Folkpensionsanstalten har hand om uppgifterna som hänför sig till ersättningarna av kostnaderna.

Förvaltningsreform vid FPA förstärker fullmäktiges övervakningsuppgift

Folkpensionsanstaltens (FPA) förvaltning förnyas. Efter reformen finns det som förr högst 10 medlemmar i FPA:s styrelse. FPA:s fullmäktige utnämner medlemmarna till styrelsen. Styrelsen består av medlemmar utanför FPA, generaldirektören och dennes ställföreträdare hör alltså inte längre till styrelsen. FPA:s styrelse fastställer i fortsättningen arbetsordningen. Tidigare hörde denna uppgift till fullmäktige. I och med reformen svarar generaldirektören vid FPA för den strategiska planeringen, operativa ledningen och utvecklingen.

Användandet av arbetstidsbanker vid företag skall främjas

Tillämpningen av lagen om utkomstskydd för arbetslösa skall preciseras i de fall där en arbetstidsbank är i bruk vid en arbetsplats. Målet med förändringarna är att främja användandet av arbetstidsbanker vid företag. Ett fungerande system för arbetstidsbanker kan göra det lättare att sammanjämka arbets- och familjelivet samt främja produktiviteten. Det kan också minska behovet för kortvariga permitteringar.

2008 will see the introduction of alterations to legislation and other measures in a wide range of areas of the MSAH’s administrative ambit.

There will be restrictions on the advertising and pricing of alcohol, with time and age limits respectively on TV and cinema advertising, and on sales’ offers.

The reformed Child Welfare Act will take effect, designed to put in place additional measures to support the situation and rights of children and youth, and provide for better early intervention in problems.

Supplementary income benefit decisions will be subject to a seven-working day deadline.

Agribusiness owners will be entitled to an additional day’s holiday, from 24 to 25 days, for which they are able to claim substitute assistance.

Municipal social authorities will be able to submit client information concerning income benefits to KELA, in line with a measure under new legislation on the reform of the municipal and service structure.

There will be an increase in the child supplement by EUR 10 a month to EUR 46.60 for each child.

Housing benefit will be adjusted corresponding to average rental increases.

Survivors’ pension benefits for children will not be taken into account in calculating housing benefit.

Family care payments and reimbursements will increase.

The benefit for care-giving relatives will increase.

The rehabilitative services for war invalids and their surviving spouses will be improved and institutional rehabilitative care will be increased.

Municipalities will expand the system of service vouchers to include home nursing care.

The costs of long term institutional care for people on low income will be improved.

The regulations concerning the grouping of professional qualifications of healthcare professionals will be administered according to whether training is performed in Finland, the EU or EFTA area or elsewhere.

The results of treatment courses for tuberculosis are to be submitted to the registry for contagious diseases, as part of an effort to improve the fight against TB.

The municipal cost of living classification is to be removed from the state pension calculation. There will also be a base adjustment to the state pension, and the housing benefit of people on state pension will be increased by 2.8% in line with the increase in housing expenses.

Recipients of mediated unemployment benefit will have their entitlement period increased, though the maximum 36 month period has been completed.

KELA will reimburse dental payments by 40%.

Occupational pension, unemployment insurance and employee payment reduction payments will be adjusted.

There will also be adjustments to sickness benefits, medical treatment benefits and the pensions paid to state, municipal and parish employers.

The statutory earnings limit for people on occupational pension is to be subject to indexed inspection each January.

The state will reimburse municipalities for costs of medical care people receive using the European medical card while in other EU countries.

The administrative role of the Finnish Centre for Pensions will be strengthened within the occupational pension system.

KELA’s administrative reform will strengthen its supervisory role in line with changes to the service and municipal structural system.

Working hour banks will be used more widely in order to make working hours more flexible and better reconcile family and working life.