Vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelun järjestämis- ja rahoitusvastuu siirtyy kunnilta Kansaneläkelaitokselle (jäljempänä Kela) 1.9.2010. Kela järjestää tulkkauspalvelun pääsääntöisesti hankkimalla palvelun tulkkauspalveluntuottajilta. Tulkkauspalveluntuottajien ja välityskeskusten palvelujen kilpailutukset ovat parhaillaan käynnissä. Asiakkaat tilaavat tulkin syyskuusta alkaen tulkkien välityskeskuksesta. Asiakkaiden oikeudet tulkin käyttöön säilyvät ennallaan.

Kunnan vammaispalvelulain mukainen tulkkipalvelujen järjestämisvelvollisuus jatkuu elokuun 2010 loppuun saakka. Syyskuun 2010 alusta alkaen Kela vastaa tulkkauspalvelun järjestämisestä ja siihen liittyvien kustannusten korvaamisesta tulkkauspalvelua välittäville välityskeskuksille sekä palveluntuottajille. Kunta vastaa kuitenkin ennen 1.9.2010 tehdyistä tulkkaustilauksista vuoden 2010 loppuun saakka.

Tulkkauspalveluun kuuluu tulkkauksen järjestäminen ja siitä aiheutuvat välttämättömät oheiskustannukset. Tulkkauspalvelu on käyttäjälle maksutonta. Kela voi järjestää tulkkauspalvelun myös etätulkkauksena. Tällöin Kela järjestää etätulkkausta käyttävälle henkilölle tulkkauksessa tarvittavat välineet ja laitteet sekä vastaa etäyhteyden käytöstä aiheutuvista kustannuksista. Kelan ilmoituksen mukaan etätulkkausta tullaan järjestämään sitä mukaa kuin etätulkkauksen käytännön mahdollisuudet laajenevat.

Vammaisten henkilöiden tulkkipalveluja koskevien asiakastietojen luovuttamisesta Kansaneläkelaitokselle annetun lain (851/2009) perusteella Kelalla on oikeus saada kunnilta tulkkipalvelujen käyttäjien henkilö- ja yhteystiedot. Tiedot tarvitaan, jotta Kela voi katkoksitta järjestää tulkkauspalvelun järjestämisvastuun siirtyessä 1.9.2010. Kela on pyytänyt kuntia toimittamaan tulkkipalvelujen käyttäjien henkilö- ja yhteystiedot, 1.9.2010 voimassa olevat tulkkipalvelupäätökset sekä tulkkipalvelujen käyttäjistä mahdollisesti laaditut asiakasprofiilit. Kela tiedottaa asiakastietojen keräämisestä tarkemmin maaliskuun 2010 aikana. Tiedot nykyisistä tulkkipalveluiden käyttäjistä pyritään saamaan kunnista toukokuun 2010 loppuun mennessä.

Tulkkauspalvelun sisältö ja määrä

Oikeus tulkkauspalveluun on henkilöillä, joilla on kuulonäkövamma, kuulovamma tai puhevamma ja jotka vammansa vuoksi tarvitsevat tulkkausta työssä käymiseen, opiskeluun, asiointiin, yhteiskunnalliseen osallistumiseen, harrastamiseen tai virkistykseen. Lisäksi tulkkauspalvelun saamisen edellytys on, että henkilö kykenee ilmaisemaan omaa tahtoaan tulkkauksen avulla ja hänellä on käytössään jokin toimiva kommunikointikeino.

Tulkkauspalvelun määrä pysyy entisellään. Kuulonäkövammaisella henkilöllä on oikeus saada vähintään 360 ja kuulo- tai puhevammaisella henkilöllä vähintään 180 tulkkaustuntia kalenterivuoden aikana. Tulkkauspalvelua voidaan järjestää mainittuja vähimmäistuntimääriä enemmän, jos se on asiakkaan yksilölliset tarpeet huomioon ottaen perusteltua. Tämä vastaa nykyään vakiintunutta soveltamiskäytäntöä tilanteissa, joissa palvelujen laissa säädetty vähimmäismäärä ei ole ollut riittävä turvaamaan asiakkaan yksilöllisiä tulkkaustarpeita. Opiskeluun liittyvänä tulkkauspalvelua on järjestettävä siinä laajuudessa kuin henkilö sitä välttämättä tarvitsee selviytyäkseen perusopetuksen jälkeisistä opinnoista, jotka johtavat tutkintoon tai ammattiin tai edistävät henkilön ammatilliseen opiskeluun pääsemistä tai työllistymistä taikka tukevat henkilön työelämässä pysymistä tai etenemistä.

Kelan ja kuntien välinen järjestämisvastuu tulkkauspalveluun liittyvissä asioissa

Kelalle siirtyy tulkkauspalvelun järjestäminen ja siihen liittyvien kustannusten korvaaminen tulkkauspalvelua välittäville välityskeskuksille sekä palveluntuottajille. Siirto ei vaikuta kuntien vastuuseen järjestää tulkkauspalvelua saavalle vammaiselle henkilölle muita hänen vammaisuutensa perusteella tarvitsemia palveluita ja tukitoimia sekä lääkinnällisen kuntoutuksen palveluita.

Kelan järjestämisvastuu

Kelan tulkkauspalvelua koskevat päätökset tehdään keskitetysti Vammaisten tulkkauspalvelukeskuksessa Turussa. Yksikkö myös ohjaa ja neuvoo Kelan toimistoja, asiakkaita, välityskeskuksia ja muita yhteistyötahoja tulkkauspalveluun liittyvissä kysymyksissä. Hakemuslomakkeita saa Kelan toimistoista ja ne ovat myös tulostettavissa Kelan internetsivuilta ( www.kela.fi). Hakemuksen voi toimittaa postitse tai jättämällä mihin tahansa Kelan palvelupisteeseen. Hakemukseen on liitettävä riittävä selvitys hakijan tulkkauspalvelun tarpeesta ja vamman laadusta sekä muut selvitykset, jotka ovat tarpeen asian ratkaisemiseksi. Hakemukseen liittyviä selvityksiä voi antaa sosiaali- tai terveydenhuollon asiantuntija tai asiakkaan tulkkauspalvelun tarpeeseen tai käytettävään kommunikaatiomenetelmään perehtynyt muu asiantuntija. Lausunnosta tulee käydä ilmi, millainen tulkkauspalvelun tarpeen aiheuttava sairaus tai vamma henkilöllä on ja mitä kommunikointikeinoja hän käyttää sekä erityisesti vaikeimmin vammaisten henkilöiden kohdalla myös lausunnonantajan käsitys siitä, hyötyykö henkilö tulkkauspalvelusta.

Henkilön aloittaessa ensimmäistä kertaa tulkkauspalvelun käytön, tulkkauspalveluun sisältyy myös lyhyt ohjaus tulkkauspalvelun käyttöön. Ohjauksessa tulkki käy läpi asiakkaan kanssa mitä tulkkauspalvelu on, mitkä ovat tulkin tehtävät, kuinka tulkki tilataan ja muut käytännön seikat. Puhevammaiset henkilöt käyttävät hyvin erilaisia kommunikaatiomenetelmiä ja näiden yhdistelmiä. Tämän vuoksi uuden tulkin on tarpeen perehtyä puhevammaisen henkilön kommunikointimenetelmiin ja apuvälineisiin ennen ensimmäistä tulkkaustilannetta. Perehtyminen puhevammaisen asiakkaan kommunikointimenetelmiin ja apuvälineisiin on osa tulkkauspalvelua. Tulkin voi perehdyttää tulkkauspalvelun käyttäjä itse tai yhdessä jonkun hänen kommunikointimenetelmänsä ja ‑a puväli­neensä tuntevan henkilön kanssa. Esimerkiksi entuudestaan tuttu tulkki, henkilökohtainen avustaja, läheinen tai puheterapeutti voi olla mukana perehdytyksessä yhdessä tulkkauspalvelun käyttäjän kanssa.

Tulkkauspalveluun kuuluu myös välittömästi tulkkaustilanteeseen liittyvä valmistautuminen kuten selvitettävien asioiden läpikäyminen, mahdollinen uusien symbolien, merkkien tai laitteen päivityksen tarve jne. Tulkkauspalveluun kuuluu myös tulkkaustilanteeseen välittömästi liittyvä vähäinen kommunikointimateriaalin valmistaminen kuten muutaman merkin tai symbolin lisääminen, puhelaitteeseen lauseiden lisääminen tai vastaava. Muu kuin tulkkaustilanteeseen välittömästi liittyvä, vähäinen kommunikointimateriaalin tuottaminen, päivittäminen, laajentaminen ja uusiminen on terveydenhuollon lääkinnällisen kuntoutuksen vastuulla.

Kela voi järjestää tulkkauspalvelun myös etätulkkauksena, jos edellytykset palvelun järjestämiseen etätulkkauksena sekä asiakkaan että Kelan taholta täyttyvät. Kela järjestää etätulkkauksessa tarvittavat henkilökohtaiset välineet ja laitteet silloin, kun tulkkauspalvelu on päätetty järjestää etätulkkauksena sekä korvaa etäyhteyden käytöstä aiheutuvat välttämättömät kustannukset, kuten puhelin- ja tietokoneyhteyden käytöstä aiheutuvat kustannukset. Etätulkkausta kehitetään ja tuotetaan vuoden 2010 loppuun asti Etätulkki.fi -hankkeessa.

Tulkkauspalvelu voidaan järjestää etätulkkauksena tilanteissa, joissa se on paitsi asiakkaan yksilöllinen palvelutarve huomioon ottaen käyttökelpoinen, niin myös todellisuudessa asiakkaan käytettävissä oleva vaihtoehto palvelun järjestämiseksi. Jos asiakas on jo käyttänyt etätulkkausta tarvitessaan tulkkauspalvelua, Kela tarjoaa hänelle siihen mahdollisuuden myös 1.9.2010 jälkeen. Jos asiakas ei aiemmin ole käyttänyt etätulkkausta eikä hänellä todellisuudessa ole siihen mahdollisuutta 1.9.2010 jälkeenkään, joko asiakkaan yksilöllisten tarpeiden vuoksi tai siitä syystä, että asiakkaan paikkakunnalla ei ole tosiasiallista mahdollisuutta etätulkkauksen järjestämiseen, Kela ei järjestä asiakkaalle etätulkkauksessa tarvittavia välineitä ja laitteita ennen kuin edellytykset etätulkkauksen käyttöön asiakkaan kohdalla toteutuvat.

Kunnan järjestämisvastuu tulkkauspalveluun liittyvissä asioissa

Terveydenhuollon lääkinnällisen kuntoutuksen vastuulla on kuntoutussuunnitelman laatiminen ja apuvälinepalvelut, johon kuuluu apuvälineiden tarpeen määrittely, välineiden sovitus, luovutus omaksi tai käytettäväksi, käytön opetus ja seuranta sekä välineiden huolto (Asetus lääkinnällisestä kuntoutuksesta 1015/1991) sekä tulkkauspalveluoikeuden hakemisessa tarvittavien selvitysten ja lausuntojen laatiminen. Lääkinnällisenä kuntoutuksena toteutetaan yksilöllisten kommunikoinnin apuvälineiden suunnittelu, rakentaminen, päivittäminen, huolto ja käytön opetus lukuun ottamatta tulkkaustilanteeseen välittömästi liittyvää vähäistä kommunikointimateriaalin valmistamista. Yksilöllisiä kommunikoinnin apuvälineitä ovat esimerkiksi kuvat, kuvakansiot, puhelaitteet ja tietokonepohjaiset kommunikointiohjelmat.

Lääkinnällisenä kuntoutuksen apuvälineinä järjestetään myös kommunikaatioon ja päivittäisiin toimiin liittyvät apuvälineet siltä osin kuin ne eivät ole vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista annetun lain (vammaispalvelulaki, 387/1987) mukaisia päivittäisistä toiminnoista suoriutumiseksi tarvittavia välineitä ja laitteita tai asuntoon kuuluvia välineitä ja laitteita.

Apuvälineiden tarpeen arviointi on osa kunnan järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluvaa lääkinnällistä kuntoutusta. Näin ollen myös etätulkkauksessa tarvittavien välineiden ja laitteiden tarpeen arviointi esimerkiksi puhevammaisten henkilöiden osalta kuuluu lääkinnällisen kuntoutuksen tehtäviin, vaikkakin etätulkkauksessa tarvittavat välineet ja laitteet järjestää Kela. Kunta vastaa myös mainittujen apuvälineiden tarpeen arvioinnista aiheutuvista kustannuksista.

Kunnan järjestämisvastuuseen kuuluvat edelleen vammaispalvelulain mukaisina muina palveluina kuten sopeutumisvalmennuksena annettava viittomakielen opetus ja kommunikaation tueksi tarvittavien viittomien opetus sekä vammaiselle henkilölle että hänen läheisilleen. Tähän voidaan lukea myös kommunikointimenetelmän käytön harjoittelu ja ohjaus vammaisen henkilön läheisille, esim. kuvien käytön kurssi, bliss-kurssi ja vastaavat. Muu tulkin käytön opetus kuin edellä kuvattu tulkkauspalvelutilanteessa tapahtuva lyhyt perehdytys uudelle asiakkaalle tulkkauspalvelun käyttöön kuuluu myös edelleen sopeutumisvalmennuksena vammaispalvelulain perusteella järjestettäväksi.

Vammaispalvelulain mukaisena sopeutumisvalmennuksena voidaan korvata myös muita vammaispalvelulain tarkoitusta ja tavoitetta palvelevia, vammaisen henkilön itsenäistä ja omatoimista suoriutumista kommunikoinnissa tukevia ja edistäviä palveluita ja tukitoimia. Näitä voivat olla esimerkiksi asuin-, työ- tai muulle lähiyhteisölle annettava ohjaus ja opastus henkilön kommunikointimenetelmään, jolloin henkilö voi selviytyä itsenäisesti kommunikaatiosta ja asioinnista em. yhteisössä.

Kunnan sosiaalitoimen vastuulle kuuluu edelleen myös vammaispalvelulain mukaisten päivittäisistä toiminnoista suoriutumisessa tarvittavien välineiden, koneiden ja laitteiden hankkimisesta aiheutuvien kustannusten korvaaminen siltä osin kuin ne eivät kuulu kansanterveyslain ja erikoissairaanhoitolain nojalla terveydenhuollon lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineinä korvattaviksi.

Perusopetukseen liittyvä tulkkaus sekä muut palvelut

Kunnan opetustoimen tehtävänä on perusopetuslain (628/1998) nojalla perusopetuksessa tarvittavan tulkkauksen järjestäminen. Perusopetuslain 31 §:n mukaan vammaisella ja muulla erityistä tukea tarvitsevalla oppilaalla on oikeus saada maksutta muun muassa opetukseen osallistumisen edellyttämät tulkitsemis- ja avustajapalvelut. Tulkitsemispalveluilla tarkoitetaan viittomakielellä tai muilla kommunikaatiomenetelmillä oppilaille annettavia yksilöllisiä palveluita. Apuvälineillä tarkoitetaan luokka- ja koulukohtaisia apuvälineitä. Oppilaalla on oikeus henkilökohtaisiin apuvälineisiin lääkinnällisestä kuntoutuksesta annetun asetuksen mukaisesti.

Siirtymäsäännökset

Vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelulain voimaan tullessa vireillä olevaan hakemukseen, uudelleenarviointiin ja tulkkaustilaukseen sekä ennen 1.9.2010 tehtyä päätöstä koskevaan muutoksenhakuun sovelletaan ennen 1.9.2010 voimassa olevia säännöksiä (vammaispalvelulakia). Kunta vastaa tulkkauspalvelun järjestämisestä kuitenkin vain jos tulkkaus tapahtuu viimeistään 31.12.2010. Kela suorittaa korvauksen 1.9.-31.12.2010 välisenä aikana annetusta tulkkauksesta palveluntuottajalle. Ennen 1.9.2010 kunnille tulleet, syksyä 2010 koskevat tulkkitilaukset voidaan hoitaa entiseen tapaan. Kunta voi myös asiakkaan suostumuksella välittää asiakkaan 2010 syksyn tilaukset eteenpäin alueelliselle välityskeskukselle, joka on tehnyt sopimuksen Kelan kanssa. Tällöin syksynkin tulkkitilaukset menevät suoraan Kelan välitysjärjestelmään.

Kunnan päättäessä asiakkaan oikeudesta tulkkauspalveluun päätös tehdään toistaiseksi voimassa olevaksi, ellei asiakkaan palveluntarve muuta edellytä. Päätöstä ei ole syytä tehdä päättymään 31.8.2010 sillä perusteella, että palvelu siirtyy Kelan vastuulle 1.9.2010.

Kunnan on ilmoitettava Kelalle tulkkauspalvelua koskevien asiakastietojen siirron jälkeen tekemistään tulkkipalveluja koskevista päätöksistä sekä muutoksenhakuasioissa tehdyistä päätöksistä. Kunnan on ilmoitettava Kelalle 1.9.2010 järjestämästään tulkkauspalvelusta sekä palveluntarjoajan kanssa sovituista korvauksista ja niiden perusteista.

Kunnan on säilytettävä tulkkipalveluja koskevat asiakirjat kymmenen vuotta lain voimaantulosta.

Lainvalmisteluun liittyvät asiakirjat

Hallituksen esitys (HE 220/2009 vp), perustuslakivaliokunnan lausunto (PeVL 31/2009 vp), sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintö (StVM 47/2009 vp) ja eduskunnan vastaus (EV 217/2009 vp) ovat eduskunnan nettisivuilla.

Lisätietoja:

Hallitussihteeri Jaana Huhta, p. 09 160 74132

Organiserings- och finansieringsansvaret för tolkningstjänst för personer med funktionsnedsättning överförs från kommunerna till Folkpensionsanstalten (nedan FPA) 1.9.2010. FPA ordnar tolkningstjänst i regel genom att skaffa servicen från tillhandahållare av tolkningstjänst. Konkurrensutsättningen av tjänster som producenter av tolkningstjänst och förmedlingscentraler tillhandahåller pågår som bäst. Från ingången av september beställer klienterna en tolk av en förmedlingscentral för tolkar. Klienternas rättigheter till att använda tolk förblir oförändrade.

Kommunens skyldighet att ordna tolkningstjänster i enlighet med handikapplagen fortsätter till utgången av augusti 2010. Från ingången av september 2010 ansvarar FPA för ordnande av tolkningstjänst och ersättning av kostnaderna till förmedlingscentraler som förmedlar tolkningstjänst samt tjänsteproducenter. Kommunen ansvarar dock för tolkningsbeställningar som gjorts före 1.9.2010 fram till utgången av år 2010 (se närmare om övergångsbestämmelser s. 4).

Tolkningstjänsten omfattar ordnande av tolkning och de nödvändiga kringkostnader som föranleds av denna. Tolkningstjänsten är avgiftsfri för användaren. FPA kan även ordna tolkningstjänsten i form av distanstolkning. Därmed tillhandahåller FPA nödvändiga redskap och anordningar som behövs för distanstolkning samt ansvarar för de kostnader som distansförbindelsen medför. Enligt FPA:s meddelande kommer distanstolkning att ordnas allt eftersom de praktiska möjligheterna för distanstolknings utvidgas.

Med stöd av lagen om Folkpensionsanstaltens rätt att få klientuppgifter som gäller tolkningstjänsterna för handikappade (851/2009) har FPA rätt att av kommunerna få person- och kontaktuppgifter om personer som använder tolkningstjänster. Uppgifterna behövs för att FPA utan avbrott ska kunna ordna tolkningstjänsten när ansvaret för ordnande överförs 1.9.2010. FPA har bett kommunerna att överlämna person- och kontaktuppgifter om personer som använder tolkningstjänster, besluten om tolkningstjänst som är kraft 1.9.2010 samt klientprofiler som eventuellt har upprättats om personer som använder tolkningstjänst. FPA informerar närmare om insamlingen av klientuppgifter under mars 2010. Målet är att få uppgifterna om nuvarande användare av tolkningstjänsterna före utgången av maj 2010.

Tolkningstjänstens innehåll och kvantitet

Rätt till tolkningstjänst har sådana synhörselskadade, hörselskadade eller talskadade personer som på grund av sin funktionsnedsättning behöver tolkning för att kunna arbete, studera, uträtta ärenden, delta i samhällelig verksamhet, utöva en hobby eller för rekreation. En ytterligare förutsättning för att få tolkningstjänst är att personen i fråga kan uttrycka sin vilja med hjälp av tolkning och att han eller hon har någon fungerande kommunikationsmetod till sitt förfogande.

Antalet timmar inom tolkningstjänsten kvarstår. Synhörselskadade personer har rätt att få minst 360 och hörsel- eller talskadade personer minst 180 timmar tolkning under ett kalenderår. Tolkningstjänst kan ordnas i större utsträckning än de i lagen angivna minimitimmarna, om det är motiverat med beaktande av klientens individuella behov. Detta svarar mot den i dag vedertagna tillämpningspraxisen i situationer där det lagstadgade minimiantalet inte har varit tillräckligt för att tillgodose klientens individuella behov. Tolkningstjänst i anslutning till studier ska ordnas i den utsträckning som en person med funktionsnedsättning nödvändigtvis behöver för att klara av studier efter den grundläggande utbildningen som leder till en examen eller ett yrke eller främjar personens tillträde till yrkesinriktade studier eller till arbete, eller stödjer personens kvarstående eller avancemang i arbetslivet.

Organiseringsansvaret mellan FPA och kommunerna i frågor som gäller tolkningstjänst

Ansvaret för att ordna tolkningstjänst och för att ersättning av kostnaderna i anslutning till det betalas till centralerna för förmedling av tolkningstjänst och tjänsteproducenterna överförs till FPA. Överföringen av organiseringsansvaret för tolkningstjänsten påverkar inte kommunernas ansvar för att erbjuda personer med funktionsnedsättning som beviljas tolkningstjänst också andra tjänster och stödåtgärder samt medicinska rehabiliteringstjänster som dessa behöver på grund av sin funktionsnedsättning.

FPA:s organiseringsansvar 

FPA:s beslut som gäller tolkningstjänsten fattas centraliserat vid en särskild tolkcentral (Vammaisten tulkkauspalvelukeskus) i Åbo. Enheten även styr och ger råd till FPA:s byråer, klienter, förmedlingscentraler och övriga samarbetsparter i frågor som gäller tolkningstjänst. Ansökningsblanketter fås på FPA:s byråer och de kan också skrivas ut på FPA:s webbplats ( www.kela.fi). Ansökningen kan sändas per post eller lämnas in till något av FPA:s serviceställen. Till ansökan ska bifogas en tillräcklig utredning om den sökandes behov av tolkningstjänst och nedsättningens art samt övriga utredningar som är nödvändiga för ärendets avgörande. Utredningar med anknytning till ansökan lämnas av en expert inom social- eller hälsovården eller av någon annan expert som är insatt i klientens behov av tolkningstjänst eller i den tolkningsmetod som används. Det ska framgå av utlåtandet hurudan den sjukdom eller skada är som skapar behov av tolkningstjänst hos en person med funktionsnedsättning och vilka kommunikationsmetoder personen använder. Särskilt när det gäller handikappade personer med de mest grava funktionsnedsättningar ska expertens uppfattning om huruvida de har nytta av tolkningstjänst således också framgå av utlåtandet.

När personen första gången börjar använda tolkningstjänsten ingår i tolkningstjänsten även en kort handledning i användningen av tjänsten. I samband med handledningen går tolken i genom med klienten vad en tolkningstjänst är, vilka uppgifter en tolk har, hur man beställer en tolk och övriga praktiska frågor. Talskadade personer använder ytterst varierande tolkningsmetoder och kombinationer av dessa. Därför är det nödvändigt för en ny tolk att sätta sig in i den talskadade personens tolkningsmetoder och hjälpmedel före det första tolkningstillfället. Introduktion i den talskadade klientens sätt att kommunicera och hjälpmedel är en del av tolkningstjänsten. Tolken kan få introduktion av användaren av tolkningstjänsten eller av användaren tillsammans med en person som känner till hans eller hennes sätt att kommunicera eller användarens hjälpmedel. Till exempel kan en sedan tidigare bekant tolk, personlig assistent, en närstående eller talterapeut delta i introduktionen tillsammans med användaren av tolkningstjänsten.

Tolkningstjänsten omfattar även förberedelse i direkt anknytning till tolkningssituationen såsom förhandsgenomgång av saker som ska utredas, eventuellt behov av att uppdatera nya symboler, tecken eller anordning etc. Tolkningstjänsten omfattar även framställning av kommunikationsmaterial i liten skala i direkt anknytning till tolkningssituationen såsom tillägg av ett par tecken eller symboler, tillägg av meningar i en talapparat eller motsvarande. Den medicinska rehabiliteringen ansvarar för allt annat material än produktion, uppdatering, utvidgning eller förnyande än sådant ringa kommunikationsmaterial som direkt anknyter till tolkningssituationen.

FPA kan ordna tolkningstjänst också på distans, om förutsättningarna för att ordna tjänsten som distanstolkning uppfylls för både klientens och FPA:s del. FPA tillhandahåller de personliga redskap och anordningar som behövs vid distanstolkning när man beslutat om att tolkningen ska ordnas på distans samt ersätter de nödvändiga kostnader som användningen av distansförbindelsen medför, såsom kostnader för telefon- eller datorförbindelse. Distanstolkningen ska utvecklas och tillhandahålls till och med utgången av år 2010 i projektet Etätulkki.fi.

Tolkningstjänsten kan ordnas som distanstolkning i situationer där det är användbart inte bara med beaktande av klientens individuella behov utan i verkligheten är också ett tillgängligt alternativ för klienten för att ordna tjänsten. Om klienten redan har använt distanstolkning när han eller hon behövt tolkningstjänst, erbjuder FPA klienten en möjlighet till detta också efter 1.9.2010. Om klienten tidigare inte har använt distanstolkning och han eller hon i verkligheten inte heller efter 1.9.2010 har möjlighet till detta, antingen på grund av klientens individuella behov eller av den anledning att det på klientens hemort inte finns en verklig möjlighet att ordna distanstolkning, tillhandahåller inte FPA de redskap och anordningar som behövs vid distanstolkning för klienten förrän förutsättningarna för användning av distanstolkning i fråga om klienten uppfylls.

Kommunens organiseringsansvar i frågor som gäller tolkningstjänst

Den medicinska rehabiliteringen inom ramen för hälso- och sjukvården har ansvaret för utarbetande av en rehabiliteringsplan och hjälpmedelstjänster, till vilka hör fastställande av behovet av hjälpmedel, utprovning av hjälpmedel, överlåtelse av hjälpmedel med ägande- eller nyttjanderätt, undervisning i och uppföljning av deras användning samt underhåll av hjälpmedlen (Förordning om medicinsk rehabilitering 1015/1991). Dessutom ingår utarbetande av utredningar och utlåtanden i anslutning till ansökan om rätt till tolkningstjänst. Den medicinska rehabiliteringen omfattar även planering, sammanställning, uppdatering, service av hjälpmedel och undervisning i användningen av hjälpmedel för individuell kommunikation med undantag av framställning av kommunikationsmaterial i liten skala i direkt anknytning till tolkningssituationen. Individuella kommunikationshjälpmedel är till exempel bilder, bildpärmar, talapparater och datorbaserade kommunikationsprogram.

Som hjälpmedel inom medicinsk rehabilitering tillhandahålls hjälpmedel för kommunikation och utförandet av dagliga sysslor i den mån de inte är sådana redskap och anordningar som avses i lagen om service och stöd på grund av handikapp (handikappservicelagen, 387/1987) och behövs för att de handikappade ska klara av sina dagliga sysslor eller redskap och anordningar som hör till bostaden.

Bedömningen av hjälpmedelsbehovet ingår i den medicinska rehabilitering som hör till kommunens skyldigheter. Därmed ska bedömningen av behovet av redskap och anordningar som behövs för distanstolkning till exempel när det gäller talskadade personer göras inom ramen för den medicinska rehabiliteringen, även om de redskap och anordningar som behövs vid distanstolkning tillhandahålls av är FPA. Kommunen står även för de kostnader som bedömningen av behovet av nämnda hjälpmedel medför.

Till kommunernas organiseringsansvar enligt handikappservicelagen hör också i fortsättningen undervisning i teckenspråk, undervisning i tecken som behövs som stöd för kommunikationen för både den talskadade personen och hans eller hennes närstående. I detta kan också inräknas övning i att använda kommunikationsmetoder och handledning för den handikappade personens närstående, t.ex. kurs i bildanvändning, bliss-kurs och motsvarande. Annan undervisning i tolkanvändning än ovan nämnd kort introduktion för en ny klient vid tolkningstjänsttillfället ska också vidare organiseras som anpassningsträning enligt handikappservicelagen.

Som anpassningsträning enligt handikappservicen kan även andra tjänster och stödåtgärder som tjänar handikappservicelagens syfte och stöder och främjar handikappade personers oberoende och förmåga att klara av att kommunicera på egen hand ersättas. Dessa kan till exempel vara handledning och instruering i personens kommunikationsmetod som ges till boendesamfundet, arbetssamfundet eller den närmaste omgivningen, varvid personen självständigt kan klara av att kommunicera och uträtta ärenden i ovan nämnd omgivning.

Socialförvaltningen i kommunerna ansvarar vidare för ersättningen av kostnaderna i samband med anskaffandet av redskap, datorer och anordningar som behövs för att klara av de dagliga rutinerna enligt handikappservicelagen till de delar som de med stöd av folkhälsolagen och lagen om specialiserad sjukvård inte ska ersättas som hjälpmedel inom medicinsk rehabilitering inom ramen för hälso- och sjukvården.

Tolkning som hänför sig till grundläggande utbildning samt övriga tjänster

Kommunens undervisningsväsende har till uppgift att med stöd av lagen om grundläggande utbildning (628/1998) organisera tolkning som behövs i den grundläggande utbildningen. Enligt 31 § i lagen om grundläggande utbildning har handikappade elever och andra elever i behov av särskilt stöd rätt att avgiftsfritt bland annat få sådana tolknings- och biträdestjänster som är en förutsättning för att de ska kunna delta i undervisningen. Med tolkningstjänster avses sådana individuella tjänster som ges elever på teckenspråk eller med hjälp av andra kommunikationsmetoder. Med hjälpmedel avses klass- eller skolbundna hjälpmedel. Elever har rätt till personliga hjälpmedel enligt förordningen om medicinsk rehabilitering.

Övergångsbestämmelser

När lagen om tolkningstjänst för handikappade personer träder i kraft tillämpas på ansökan som anhängiggjorts, justering och tolkningsbeställning samt ändringssökande som gäller beslut som fattats före 1.9.2010 bestämmelser som var i kraft före 1.9.2010 (handikappservicelag). Kommunen ansvarar för organiseringen av tolkningstjänst dock bara om tolkningen sker senast 31.12.2010. FPA ska betala ersättning till serviceproducenten för den tolkning som utförts 1.9-31.12.2010. Tolkningsbeställningar som gäller hösten 2010 och som inkommit till kommunerna före 1.9.2010 kan skötas som tidigare. Kommunen kan med klientens samtycke förmedla klientens beställningar för hösten 2010 vidare till en regional förmedlingscentral, som har ingått avtal med FPA. Därmed förs även höstens tolkningsbeställningar direkt in i FPA:s förmedlingssystem.

När kommunen beslutar om klientens rätt till tolkningstjänst ska beslutet gälla tills vidare, om klientens servicebehov inte förutsätter något annat. Det finns inga skäl att låta beslutet upphöra att gälla 31.8.2010 med motiveringen att tjänsten överförs till FPA 1.9.2010.

Kommunen ska underrätta FPA om de beslut om tolkningstjänsten som kommunen fattat efter överföringen av klientuppgifterna för tolkningstjänsten samt om beslut i besvärsärenden. Kommunen ska underrätta FPA om den tolkningstjänst som den ordnat 1.9.2010 samt om de ersättningar och ersättningsgrunder som kommunen avtalat med serviceproducenten.

Kommunen ska spara handlingarna som gäller tolkningstjänsterna i tio års tid från det att lagen träder i kraft.

Handlingar som hänför sig till lagberedningen

Regeringspropositionen (RP 220/2009 rd), grundlagsutskottets utlåtande (GrUB 31/2009 rd), social- och hälsovårdsutskottets betänkande (ShUB 47/2009 rd) och riksdagens svar (RSv 217/2009 rd) finns på riksdagens webbplats.

För mer information: