Sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön tehtävärakennesuositus ja opas kelpoisuusvaatimuksista
Sosiaali- ja terveysministeriö on julkaissut sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön valtakunnallisen tehtävärakennesuosituksen (sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2007:14) ja oppaan kelpoisuusvaatimuksista (sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2007:18). Tehtävärakennesuosituksen lähtökohtana on laki sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista (kelpoisuuslaki), joka tuli voimaan 1.8.2005. Opas sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista on laadittu avuksi sovellettaessa kelpoisuuslain säännöksiä käytäntöön.
Sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön tehtävärakennesuositus
Sosiaalihuollon henkilöstön valtakunnallisen tehtävärakennesuosituksen tarkoituksena on selkiyttää sosiaalihuollon keskeisten ammattiryhmien työnjakoa ja muuttaa sosiaalialan tehtävärakennetta vastaamaan entistä paremmin asiakkaiden tarpeisiin. Tarkoitus on myös hyödyntää täysimääräisesti sosiaalialan uudistuneen koulutuksen tuottamaa osaamista. Suositus on valmisteltu yhteistyössä alan työnantaja- ja työntekijäjärjestöjen kanssa.
Eri ammattiryhmien tehtävien jaon lähtökohtana on asiakasprosessi ja palvelun vaikuttavuus. Sosiaalihuollon asiakasprosessin tavoitteena on edistää ja ylläpitää yksityisen henkilön tai perheen sosiaalista turvallisuutta ja toimintakykyä. Asiakkaan saama vaikuttava palvelu voidaan varmistaa toimivalla asiakasprosessilla, joka lähtee asiakkaan palvelutarpeen arvioinnista, on suunniteltu yhdessä asiakkaan ja palvelun toteuttavien ammattihenkilöiden kesken ja jonka vaikuttavuutta arvioidaan. Prosessilla on aina myös vastuuhenkilö, joka vastaa prosessin toimivuudesta ja viime kädessä asiakkaan saamasta vaikuttavasta palvelusta. Asiakasprosessin eri vaiheissa kunkin ammattiryhmän osaamista hyödynnetään tarkoituksenmukaisesti sosiaalihuollon eri toimialueilla. Suosituksena korostetaan eri ammattiryhmien yhteistä työskentelyä palvelun vaikuttavuuden varmistamiseksi niin, että palvelutarpeen arviointi, asiakassuunnitelmien laatiminen, asiakassuunnitelman seuranta ja arviointi toteutetaan tiimityömäisesti.
Vaikka asiakasprosessiin pohjautuvassa tarkastelussa yksittäinen asiakas ja hänen saamansa palvelu ovat toiminnan keskiössä, kytkeytyy yksittäinen asiakasprosessi osaksi ympäröivää yhteisöä ja rakenteita. Suosituksessa painotetaan asiakasprosesseista saadun tiedon hyödyntämistä myös ehkäisevässä, yhteisöllisessä ja rakenteellisessa työssä. Perimmäinen tavoite on asiakkaan ja yhteisöjen hyvinvoinnin edellytysten vahvistaminen ehkäisemällä ongelmien syntyä ja puuttumalla riittävän varhain epäkohtiin.
Sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön tehtävärakennesuosituksen toimeenpanoa seurataan ja arvioidaan yhteistyössä kuntien kanssa. Suositus on tarkoitettu kuntien sosiaalihuollon käyttöön, mutta sitä voivat hyödyntää henkilöstönsä tehtävärakenteiden suunnittelussa myös yksityiset palveluntuottajat, jotka kuuluvat yksityisten sosiaalipalvelujen valvonnasta annetun lain piiriin.
Opas sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista
Sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksia koskeva opas on tarkoitettu sekä työnhakijoiden että työnantajien käyttöön avuksi sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön rekrytointitilanteissa. Kelpoisuuslain ja -asetuksen mukaisia sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksia on noudatettava kaikilla kunnan ja valtion hallinnonaloilla sekä yksityisissä sosiaalipalveluissa, jotka kuuluvat yksityisten sosiaalipalvelujen valvonnasta annetun lain piiriin.
Kelpoisuuslaissa on määritelty keskeisten sosiaalihuollon tehtävien kelpoisuusvaatimukset ammattinimikkeittäin. Laki sisältää sosiaalityöntekijöiden, sosiaaliasiamiesten, lastenvalvojien, sosiaaliohjaajien, lastentarhanopettajien ja lähihoitajien kelpoisuusvaatimukset. Muihin sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön tehtäviin, joiden ammattinimikkeitä ei ole nimenomaisesti mainittu laissa, on laissa määritelty vähimmäiskoulutusvaatimus. Laissa on myös määritelty kelpoisuusvaatimukset sosiaalihuollon johtotehtäviin. Oppaassa käsitellään sosiaalihuollon ammatillista henkilöstöä koskevia kelpoisuuslain säännöksiä siirtymäsäännöksineen.
Julkaisujen levittäminen
Julkaisut on lähetetty kuntiin kesäkuun aikana. Julkaisut ovat nähtävillä myös sosiaali- ja terveysministeriön internetsivuilla www.stm.fi Ruotsinkielisenä tehtävärakennesuositus ja kelpoisuusvaatimuksia koskeva opas julkaistaan syksyllä 2007. Julkaisut ovat myynnissä Yliopistopainossa ja niitä voi tilata sähköpostiosoitteesta www.yliopistopaino.fi /kirjamyynti tai puhelimitse (90) 7010 2363.
Lisätietoja antaa neuvotteleva virkamies Pirjo Sarvimäki, puh. (09) 160 73136
Rekommendation för uppgiftsstrukturer för den yrkesutbildade personalen inom socialvården och handbok om behörighetsvillkor
Social- och hälsovårdsministeriet har publicerat en nationell rekommendation för uppgiftsstrukturer för den yrkesutbildade personalen inom socialvården (social- och hälsovårdsministeriets publikationer 2007:11) och en handbok om behörighetsvillkor (social- och hälsovårdsministeriets publikationer 2007:21). Utgångspunkten för rekommendationen för uppgiftsstrukturer är lagen om behörighetsvillkoren för yrkesutbildad personal inom socialvården (behörighetslagen) som trädde i kraft 1.8.2005. Handboken om behörighetsvillkoren för yrkesutbildad personal inom socialvården har utarbetats som hjälp vid tillämpning av behörighetslagens bestämmelser i praktiken.
Rekommendation för uppgiftsstrukturer för den yrkesutbildade personalen inom socialvården
Syftet med den nationella rekommendationen för uppgiftsstrukturer för personalen inom socialvården är att förtydliga arbetsfördelningen för centrala yrkesgrupper inom socialvården och förändra uppgiftsstrukturen för det sociala området för att den bättre än tidigare skall svara mot klienters behov. Syftet är även att fullt ut utnyttja det kunnande som den reformerade utbildningen inom det sociala området producerat. Rekommendationen har tagits fram i samarbete med arbetsgivar- och arbetstagarorganisationerna inom branschen.
Utgångspunkten för fördelningen av uppgifterna för olika yrkesgrupper är klientprocessens och servicens verkningsfullhet. Målet för klientprocessen inom socialvården är att främja och upprätthålla den sociala tryggheten och funktionsförmågan för en enskild person eller familj. Den verkningsfulla service som klienten fått kan säkerställas med hjälp av en fungerande klientprocess som tar sin utgångspunkt i bedömningen av klientens servicebehov och som har planerats tillsammans med klienten och yrkespersoner som producerar tjänster och vars verkningsfullhet mäts. Det finns alltid en ansvarig person anknuten till processen som svarar för att processen fungerar och i sista hand för den verkningsfulla service som kunden får. I klientprocessen olika faser utnyttjas varje yrkesgrupps kunnande ändamålsenligt inom socialvårdens olika verksamhetsområden. Som rekommendation betonar man gemensamt arbete för olika yrkesgrupper för att säkerställa servicens verkningsfullhet så att bedömning av servicebehovet, utarbetande av klientplaner, uppföljning och bedömning av klientplanen genomförs i form av teamarbete.
Även om den enskilda klienten och den service han eller hon fått befinner sig i centrum av verksamheten i den på klientprocessen baserade granskningen hör den enskilda klientprocessen ihop som en del av det omgivande samfundet och strukturerna. Rekommendationen betonar utnyttjandet av information från klientprocesserna även i förebyggande, samfundsmässigt och strukturellt arbete. Det viktigaste målet är att stärka förutsättningarna för klientens och samfundens välbefinnande genom att förebygga att problem uppstår och genom att ingripa i tid mot missförhållanden.
Genomförande av rekommendationen för uppgiftsstrukturer för den yrkesutbildade personalen inom socialvården följs upp och utvärderas i samarbete med kommunerna. Rekommendationen är avsedd för socialvården i kommunerna men även privata serviceproducenter som omfattas av lagen om tillsyn över privat socialservice kan använda den vid planering av uppgiftsstrukturerna för sin personal.
Handbok om behörighetsvillkoren för yrkesutbildad personal inom socialvården
Handboken om behörighetsvillkoren för yrkesutbildad personal inom socialvården är avsedd för både arbetssökande och arbetsgivare som hjälp vid rekrytering av yrkesutbildad personal inom socialvården. Behörighetsvillkoren för yrkesutbildad personal inom socialvården i enlighet med behörigshetslagen och behörighetsförordningen måste följas inom alla kommunala och statliga förvaltningsområden och inom privat socialservice som omfattas av lagen om tillsyn över privat socialservice.
Behörighetsvillkoren för centrala uppgifter inom socialvården har fastställts i behörighetslagen enligt yrkesbeteckning. Lagen innehåller behörighetsvillkoren för socialarbetare, socialombudsmän, barntillsyningsman, socialhandledare, barnträdgårdslärare och närvårdare. För andra uppgifter för yrkesutbildad personal inom socialvården vars yrkesbeteckningar inte uttryckligen nämns i lagen har ett lägsta utbildningskrav fastställts i lagen. I lagen har man även fastställt behörighetsvillkoren för ledningsuppgifter inom socialvården. Handboken behandlar behörighetslagens bestämmelser om yrkesutbildad personal inom socialvården respektive övergångsbestämmelserna.
Distribution av publikationer
Publikationerna har skickats till kommunerna under juni. Publikationerna finns även tillgängliga på social- och hälsovårdsministeriets webbplats www.stm.fi . Rekommendationen om uppgiftsstrukturer och handboken om behörighetsvillkoren publiceras på svenska under hösten 2007. Publikationerna säljs hos Universitetstryckeriet och de kan beställas per e-post på adressen www.yliopistopaino.fi/ bokförsäljning eller per telefon (90) 7010 2363.