Naisen euro
Naisen euro on edelleen keskimäärin 83 senttiä EU-maissa. Naiset tienaavat keskimäärin 17 prosenttia miehiä vähemmän ja yksityisellä sektorilla jopa 25 prosenttia vähemmän. Palkkakuilu vaihtelee huomattavasti EU-maasta toiseen: Maltan 4 prosentista Viron ja Kyproksen 25 prosenttiin.
Keskimääräinen naiselle maksettava säännöllisen työajan palkka on Suomessa 83,2 prosenttia miehen palkasta (Tilastokeskus, Ansiotasoindeksi 2011). Noin puolet sukupuolten palkkaerosta on selitettävissä sillä, että naiset ja miehet työskentelevät eri aloilla ja eri tehtävissä. Kun tarkastellaan saman ikäluokan naisia ja miehiä, joilla on sama koulutustausta ja jotka toimivat samoilla toimialoilla ja tehtävissä, naisille maksettava palkka on noin 10 prosenttia miesten palkkaa heikompi.
Sukupuolten palkkaero sektoreittain
Naisten ansioiden osuus miesten ansioista, prosenttia
Säännöllisen työajan keskiansiot sektoreittain
Lähde: Ansiotasoindeksi, Tilastokeskus
|
Sektori |
2006, % |
2007, % |
2008, % |
2009, % |
2010, % |
2011, % |
|
Yksityinen |
82,31 |
82,24 |
82,44 |
84,30 |
83,4 |
83,9 |
|
Valtio |
82,04 |
83,14 |
83,76 |
83,70 |
84,4 |
85,6 |
|
Kunnat |
83,24 |
83,24 |
83,43 |
84,10 |
84,9 |
85,4 |
|
Kaikki palkan-saajat |
80,85
|
81,02
|
81,14 |
81,80
|
82,6 |
83,2 |
Tulkintaohje: Kaikkia palkansaajia koskevaa lukua ei lasketa suoraan eri sektoreiden luvuista, sillä kokonaispalkkaeroon (kaikki palkansaajat huomioivaan) vaikuttavat palkansaajanaisten ja -miesten lukumäärä eri sektoreilla. Toisin sanoen pienipalkkaisten naisten suuri lukumäärä suurentaa myös keskimääräistä palkkaeroa.
Sukupuolten palkkaero iän ja sektoreiden mukaan
Sukupuolten palkkaero koulutuksen mukaan
Naisten kuukauspalkkojen osuus miesten palkoista, prosenttia
Koulutus ja kuukausitulot, ilman osa-aikaisia.
Lähde: Työolotutkimukset 1984-2008, Tilastokeskus
Pohjana kaikkien palkansaajien keskiansiot. Luvut eivät kerro saman työnantajan palveluksessa olevien tai samaa työtä tekevien palkkaeroja. Työolotutkimukset ovat laajoja (3000-6000 henkilöä käsittäneitä) koko palkansaajakunnan haastattelututkimuksia, jotka on tehty vuosina 1977, 1984, 1997, 2003 ja 2008.
|
Koulutus |
1984, % |
1990, % |
1997, % |
2003, % |
2008, % |
|
Perusaste |
76 |
78,9 |
79,1 |
81,2 |
78,7 |
|
Keskiaste |
78,3 |
76 |
79,3 |
77,4 |
77,5 |
|
Korkea aste |
70,9 |
70,1 |
76,6 |
73,5 |
73,9 |
|
Yhteensä |
76,7 |
75,4 |
79,5 |
79,7 |
79,5 |
Tilastoja koulutukseen liittyen
Määräaikaisten työsuhteiden kasautuminen
Määräaikaiset työsuhteet 2010
Lähde: Työvoimatutkimus, Tilastokeskus
|
Sukupuoli |
Ikä |
Kaikki palkansaajat
|
Määräaikaiset yhteensä |
Määräaikaisten osuus kaikista palkansaajista, % |
Naisten ja miesten osuus määräaikaisista, % |
|
Naiset |
15-74 |
1 082 000 |
200 000 |
18,5 |
60,8 |
|
Miehet |
15-74 |
1 038 000 |
129 000 |
12,4 |
39,2 |
|
Yhteensä |
15-74 |
2 120 000 |
329 000 |
15,5 |
100 |
.....................................................................................................................................................