Työntekijällä on tasa-arvolakiin perustuva oikeus saada samaa palkkaa samasta ja samanarvoisesta työstä riippumatta sukupuolesta, sukupuolivähemmistöihin kuulumisesta, raskaudesta, synnytyksestä, vanhemmuudesta tai perheenhuoltovelvollisuudesta.

Samalla työllä tarkoitetaan toisiaan vastaavia tai lähes vastaavia töitä. Samanarvoisia töitä voivat olla myös keskenään hyvin erilaiset työt, jotka ovat yhtä vaativia.

Jokaisella työnantajalla on velvollisuus edistää sukupuolten tasa-arvoa työehtoja ja erityisesti palkkausta määriteltäessä. Työnantajan on vuosittain laadittava tasa-arvosuunnitelma yhteistyössä henkilöstön kanssa ja kartoitettava naisten ja miesten palkat, jos henkilöstön määrä on vähintään 30 työntekijää. Jos havaitaan perusteettomia palkkaeroja, on ne oikaistava. Palkkakartoitukset on laadittava niin, etteivät palkat ole yhdistettävissä yksittäisiin työntekijöihin. Valtio- ja kuntasektorilla palkkatiedot ovat julkisia.

Keskeiset lait

Suomen perustuslaki (2000) kieltää syrjinnän sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Sen mukaan sukupuolten tasa-arvoa edistetään yhteiskunnallisessa toiminnassa sekä työelämässä, erityisesti palkkauksesta ja muista palvelussuhteen ehdoista määrättäessä, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään.

Suomen perustuslaki 731/1999 (Finlex)

Laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta (609/1986)  kieltää sukupuoleen perustuvan välittömän ja välillisen syrjinnän työhönotossa, valittaessa työntekijöitä eri tehtäviin tai koulutukseen, työoloissa, palkkauksessa ja muissa palvelussuhteen ehdoissa sekä irtisanomisissa ja lomautuksissa. Työstä on maksettava yhtä suurta palkkaa, kun tehdään samaa tai samanarvoista työtä. Myös erilaisten palkanlisien tulee olla syrjimättömiä. Työntekijän työolosuhteita tai -ehtoja ei saa heikentää sen jälkeen, kun hän on vedonnut tasa-arvolain mukaisiin oikeuksiinsa. Tasa-arvolakia sovelletaan ainoastaan saman työnantajan palkkauksessa oleviin.

Laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta 609/1986 (Finlex)

Yhdenvertaisuuslaki (21/2004) kieltää syrjinnän iän, etnisen taustan tai kansallisen alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn takia. Rikoslaki (39/1889) sisältää laajan työelämää koskevan syrjintäkiellon. Myös Työsopimuslaki (55/2001), Valtion virkamieslaki (750/1994), Laki kunnallisesta viranhaltijasta (304/2003) ja Merimieslaki (423/1978) kieltävät syrjinnän ja turvaavat työntekijöiden tasa-puolisen kohtelun. Lait ovat Finlexissä.

Yhdenvertaisuuslaki 21/2004 
Rikoslaki 39/1889
Työsopimuslaki 55/2001
Valtion virkamieslaki 750/1994
Laki kunnallisesta viranhaltijasta 304/2003
Merimieslaki 423/1978

Kenen puoleen kääntyä?

Sukupuoleen perustuva syrjintä

Jos koet, että olet kokenut palkkasyrjintää sukupuolen perusteella, selvitä asiaa ensin esimiehesi ja työnantajan edustajien kanssa. Työntekijällä on oikeus saada tiedot palkkauksensa perusteista. Pyydä apua työpaikkasi työsuojeluvaltuutetulta, luottamushenkilöltä tai ammattiliittosi edustajilta. Voit myös kääntyä tasa-arvovaltuutetun puoleen.

Tasa-arvovaltuutettu ja tasa-arvolautakunta valvovat naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetun lain noudattamista. Valtuutettu on itsenäinen lainvalvontaviranomainen, jolta syrjintää epäilevä voi pyytää asiassaan ohjeita ja neuvoja. Tietyissä tapauksissa tasa-arvovaltuutettu voi viedä lainvastaisen toiminnan tasa-arvolautakunnan käsiteltäväksi.

Tasa-arvolakia koskevan asian voi saattaa tasa-arvolautakunnassa vireille tasa-arvovaltuutetun lisäksi työmarkkinakeskusjärjestö. Tasa-arvolautakunta voi kieltää lain vastaisen toiminnan jatkamisen tai uusimisen. Tarvittaessa lautakunta voi määrätä kieltonsa tehosteeksi uhkasakon.

Työntekijällä on oikeus vaatia työnantajalta hyvitystä, jos häntä on syrjitty työelämässä sukupuolensa perusteella. Hyvitystä on vaadittava kanteella, joka on pantava vireille käräjäoikeudessa, jonka tuomiopiirissä on työnantajan yleinen oikeuspaikka. Tasa-arvovaltuutettu voi avustaa oikeudenkäynnissä, joka koskee hyvityksen tai korvauksen saamista.

Epäiletkö tulleesi syrjityksi? (Tasa-arvovaltuutettu)

Muut syrjintäperusteet

Yhdenvertaisuuslain valvonta työ- ja virkasuhteissa kuuluu kaikkien syrjintäperusteiden kohdalla työsuojeluviranomaisille. Aluehallintovirastojen työsuojelun vastuualueet valvovat ja ohjeistavat työsuojelun käytäntöjä.

Työsuojelu (Aluehallintovirasto)
Epäiletkö tulleesi syrjityksi? (Aluehallintovirasto)

Ammattiliitot antavat syrjintätilanteissa oikeusapua jäsenilleen. Keskusjärjestöt:

Akava
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
Toimihenkilökeskusjärjestö STTK

Oikeudellista apua syrjintätilanteissa antavat myös yleiset oikeusavustajat ja oikeusaputoimisto.