Sisältöön      
 
 
 
 
 

Lainsäädäntö

Sukupuolten välisestä tasa-arvosta säädetään perustuslaissa sekä laissa naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta (tasa-arvolaki, 609/1986).

Perustuslain mukaan ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Lisäksi perustuslaissa velvoitetaan edistämään sukupuolten tasa-arvoa yhteiskunnallisessa toiminnassa sekä työelämässä, erityisesti palkkauksesta ja muista palvelussuhteen ehdoista määrättäessä.

Tasa-arvolain tarkoituksena on estää sukupuoleen perustuva syrjintä, edistää naisten ja miesten välistä tasa-arvoa ja parantaa naisten asemaa erityisesti työelämässä. Laki koskee myös sukupuolivähemmistöihin kuuluvia, kuten transsukupuolisia.

Tasa-arvolakia sovelletaan laajasti yhteiskunnallisessa toiminnassa ja eri elämänalueilla, sen ulkopuolelle on jätetty ainoastaan yksityiselämä ja uskonnonharjoitus.

  
Tasa-arvolaki

Tasa-arvolaki jakautuu kolmeen osaan: Tasa-arvon edistäminen, syrjinnän kiellot ja oikeussuoja.

Tasa-arvon edistämissäännökset koskevat viranomaisia, koulutuksen järjestäjiä ja työnantajia. Viranomaisten toiminnassa on tärkeää arvioida kaikkea toimintaa eri sukupuolten näkökulmasta. Tätä kutsutaan sukupuolinäkökulman valtavirtaistamiseksi. Tasa-arvoa edistetään myös kiintiöiden avulla.

Oppilaitoksissa ja työelämässä tasa-arvosuunnittelu on keskeisin tasa-arvon edistämisen väline. Viranomaisten, koulutuksen järjestäjien ja työnantajien tulee myös ennaltaehkäistä sukupuoli-identiteettiin ja sukupuolen ilmaisuun perustuvaa syrjintää.

Sukupuoleen perustuva syrjintä on kielletty kaikissa muodoissaan. Sukupuoleen perustuvalla syrjinnällä tarkoitetaan eri asemaan asettamista sukupuolen, raskauden, synnytyksen, vanhemmuuden, perheenhuoltovelvollisuuden, sukupuoli-identiteetin tai sukupuolen ilmaisun perusteella. Seksuaalista tai sukupuoleen perustuvaa häirintää, käskyä tai ohjetta harjoittaa syrjintää tai vastatoimia oikeuksiin vetoamisen vuoksi pidetään syrjintänä. Samoin syrjintä voi johtua toiseen henkilöön liittyvästä perusteesta tai oletetusta perusteesta.

Tasa-arvolaki 609/1986 (Finlex)

Yhdenvertaisuuslaki

Yhdenvertaisuuslaissa kielletään syrjintä iän, alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, poliittisen toiminnan, ammattiyhdistystoiminnan, perhesuhteiden, terveydentilan, vammaisuuden, seksuaalisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.

Yhdenvertaisuuslaissa säädetään myös yhdenvertaisuuden edistämisestä.

Yhdenvertaisuuslaki 1325/2014 (Finlex)

Työsopimuslaki

Työsopimuslaki sisältää tasapuolisen kohtelun vaatimuksen, kieltää työntekijän epäasiallisen kohtelun ja sisältää säännökset perhevapaalta paluusta.

Työsopimuslaki 55/2001 (Finlex)


Lainsäädännön valvonta

Tasa-arvolain noudattamista valvovat tasa-arvovaltuutettu sekä yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta.

Tasa-arvovaltuutettu voi antaa ohjeita ja neuvoja syrjintää epäilevälle lain noudattamista koskevassa asiassa.

Lautakunta voi sakon uhalla kieltää syrjivän menettelyn ja velvoittaa tasa-arvosuunnitelman laatimiseen.

Valtuutetun verkkosivuilta saa lisätietoja siitä, miten toimia, jos epäilee tulleensa syrjityksi sukupuolensa vuoksi.

Tasa-arvovaltuutettu
Tasa-arvolautakunta

Yhdenvertaisuuslain noudattamista valvovat yhdenvertaisuusvaltuutettu ja yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta.

Yhdenvertaisuusvaltuutettu (ent. vähemmistövaltuutettu)

Työsopimuslain noudattamisen valvonnasta sekä yhdenvertaisuuslain yksittäistapauksellisesta valvonnasta työelämässä vastaavat aluehallintovirastojen työsuojelun vastuualueet.

Aluehallintovirastojen työsuojelun vastuualueiden yhteystiedot

03.02.2015
Jaa