Yläkulma

Yläkulma on ajankohtaisia sosiaali- ja terveyspoliittisia aiheita käsittelevä kirjoitussarja.

Malleja hyvään johtamiseen

Tammikuussa käynnistynyt johtamisen kehittämisverkosto kokoaa ja levittää hyvän johtamisen malleja työpaikkojen käyttöön.

"Tavoitteena on avoin ja kaikkia johtamisesta kiinnostuneita osapuolia kokoava foorumi. Sellaista meillä ei aikaisemmin ole ollut, vaan johtamisen verkostot ovat olleet hajanaisia ja erilaiset ismit, tekniikat ja toimijat ovat kilpailleet keskenään", sanoo hankkeen ohjausryhmän puheenjohtajana toimiva ylijohtaja Raimo Ikonen.

Verkosto on tarkoitettu työyhteisöjen käytännön apuvälineeksi. Johdon ja henkilöstön lisäksi mukaan halutaan aiheeseen liittyvän tutkimus-, koulutus- ja palvelutoiminnan sekä työsuojelun ja työmarkkinajärjestöjen asiantuntemus.   

"Laajan osanottajajoukon avulla tukea voidaan tarjota mahdollisimman monenlaisiin tilanteisiin." 

Verkosto toimii sekä virtuaalisesti että kasvokkain. Johtamisverkosto.fi -sivuille kerätään tietoa ja malleja ja siellä tiedotetaan  tapahtumista ja käydään keskustelua. Alueelliset tapaamiset taas kokoavat toimijoita konkreettisesti yhteen pohtimaan hyviä käytäntöjä.

Vertaisten varassa

Hallitusohjelmaan kirjatun kehittämisverkoston käytännön toteutuksesta vastaa Työterveyslaitos (TTL). Teemajohtaja Päivi Husman korostaa, että TTL ei tee työtä yksin.

"Me huolehdimme hankkeen koordinaatiosta, mutta sen sisältö muotoutuu osallistujien tarpeiden ja panostuksen pohjalle."

Verkostomainen toimintatapa onnistuu vain silloin, kun osallistujat katsovat saavansa siitä riittävästi hyötyä. Keskeinen edellytys on itse asian kokeminen ajankohtaiseksi.  Kun työhyvinvointi ja työurien pituus ovat näkyvästi esillä julkisessa keskustelussa, Husman uskoo osanottajien aktiivisuuteen.

"Rohkaisemme työpaikkoja nostamaan esiin käytännön johtamiseen liittyvä haasteita ja esimerkkejä, joita pohditaan sitten yhdessä. Näin arjen asiantuntijat voivat saada tukea sekä vertaisiltaan että vaikkapa tutkimusorganisaatiolta. Uskon tällaisen mahdollisuuden herättävän kiinnostusta", Husman kertoo.

TTL:lla on jo ennestään paljon kokemusta niin työhyvinvoinnin kuin johtamisen kehittämisestä. Vaikka kokonaisuudet ovat sidoksissa toisiinsa, Husman varoittaa liian nopeista johtopäätöksistä.

"Julkisuutta seuraamalla syntyy helposti kuva, että kaikki työpaikkojen ongelmat johtuvat huonosta johtamisesta.  Työhyvinvointi on kuitenkin kaikkien asia. Paljon riippuu siitä, miten työtoverit kohtelevat toisiaan ja miten itse kukin johtaa itseään.  Syyllisten etsimisen sijaan ajatuksena on saada työntekijät ja esimiehet kehittämään ratkaisuja yhdessä."

Tukea kunnille

Yksi verkoston tehtävistä on määritellä hyvän julkisen johtamisen laatukriteerit. Ikonen näkee niille tarvetta erityisesti kunnissa.

"Kuntien johtaminen on vaikeaa, kun niiden talous on tiukoilla, yksiköt ovat usein pieniä ja etenkin sosiaali- ja terveyssektori on suurten haasteiden edessä. Vaikeus näkyy johtamista mittaavissa barometreissä, joissa kunnat saavat huonomman arvion kuin valtionhallinto tai yksityissektori", Ikonen toteaa.

Ikosen mukaan Suomessa on viimeiset 20 - 30 vuotta tuotu julkiselle sektorille sinne huonosti sovellettuja ja soveltuvia yritysmaailman tekniikoita. 

"Viranomaisten päätöksenteossa on otettava huomioon demokratia, erilaiset asiakkaat, inhimillisyys ja kansalaisten kuuleminen, mikä tekee päätöksenteon ja johtamisen monimutkaisemmaksi kuin yrityksissä.  Johtamisen kriteereissä tulee ottaa huomioon nämä erityispiirteet."

Palvelurakenneuudistus kasvattaa Husmanin mielestä entisestään kuntien tarvetta saada tukea johtamiseen ja esimiestyöhön.  Sosiaali- ja terveyssektorilla tapahtuva nopea eläköityminen vaatii samalla kuntien imagon vahvistamista.

"Työelämään on tulossa huomattavasti pienempiä ikäluokkia kuin sieltä lähtee, joten kilpailu osaavasta väestä kasvaa. Jotta julkinen sektori pärjäisi kilpailussa, sen on kyettävä houkuttelemaan nuoria ja se taas vaatii panostusta johtamiseen", Husman huomauttaa.

Myös ikäjohtamisen kehittäminen kuuluu verkoston tehtäviin. Siinä ei Ikosen mukaan ole kyse vain vanhempien työntekijöiden jaksamisesta.

"Meillä ei koskaan ennen ole ollut työmarkkinoilla arvoiltaan ja osaamiseltaan niin erilaisia sukupolvia kuin nyt.  Moniarvoisen organisaation johtaminen vaatii paljon neuvotteluja, opettelua ja uudenlaista asennetta."

Helposti käyttöön

Johtamista on tutkittu paljon ja erilaisia menetelmiä ja koulutusta on tarjolla runsaasti. Uusi verkosto ei aiokaan tuottaa lisää tutkimusta, vaan yrittää saada nykyisen osaamisen paremmin käyttöön.

"Tarkoitus on koota menetelmistä ja malleista helposti löydettävä ja käyttöön otettava työkalupakki.  Pelkkä tieto ei riitä, vaan tärkeintä on mahdollisuus soveltaa sitä omalla työpaikalla. Me pyrimme käytettävyyteen ottamalla työpaikat aidosti mukaan ja lähtemällä liikkeelle sieltä nousevista asioista."

Toimittaja: Paula Mannonen

Focus

Focus is a series of articles dealing with social and health policy issues.

Fokus

Fokus är en skriftserie som behandlar aktuella social- och hälsovårdspolitiska ämnen.

Modeller för gott ledarskap

Utvecklingsnätverket för ledare som inleddes i januari samlar och sprider modeller för gott ledarskap för att användas på arbetsplatser.

"Målsättningen är ett öppet forum som sammanför alla parter som är intresserade av ledarskap. Vi har tidigare inte haft något sådant utan nätverken för ledare har varit osammanhängande och olika ismer, tekniker och aktörer har tävlat sinsemellan", säger överdirektör Raimo Ikonen som fungerar som ordförande för projektets styrgrupp.

Nätverket är avsett som ett praktiskt hjälpmedel för arbetssamfund. Förutom ledning och personal vill man ha sakkunskapen inom forsknings-, utbildnings- och tjänsteverksamhet med anknytning till ämnet samt arbetarskyddets och arbetsmarknadsorganisationernas sakkunskap.   

"Med hjälp av en bred deltagargrupp kan man erbjuda hjälp för så många olika situationer som möjligt." 

Nätverket fungerar både virtuellt och ansikte mot ansikte. På webbplatsen Johtamisverkosto.fi insamlar man information och modeller, och den informerar om evenemang och diskussioner förs på webbplatsen. Regionala möten i sin tur samlar konkret ihop aktörer för att begrunda god praxis.

Beroende av likställda

Arbetshälsoinstitutet ansvarar i praktiken för genomförandet av utvecklingsnätverket som berörs i regeringsprogrammet. Temadirektör Päivi Husman betonar att Arbetshälsoinstitutet inte arbetar ensamt.

"Vi sörjer för koordineringen av projektet men dess innehåll utformas på basis av deltagarnas behov och insats."

En arbetsform i form av ett nätverk lyckas endast då deltagarna anser sig få tillräcklig nytta av den. En central förutsättning är att själva saken upplevs som aktuell. När välbefinnande i arbetet och längden på arbetskarriärerna är framme tydligt i den offentliga diskussionen tror Husman på deltagarnas aktivitet.

"Vi uppmuntrar arbetsplatser att lyfta fram utmaningar och exempel med anknytning till ledarskap i praktiken, som vi sedan begrundar tillsammans. På det här sättet kan sakkunniga i vardagen få stöd av både likställda och forskningsorganisationer. Jag tror att en sådan här möjlighet väcker intresse", säger Husman.

Arbetshälsoinstitutet har sedan tidigare mycket erfarenhet av att utveckla såväl välbefinnandet i arbetet som ledarskapet. Trots att helheterna anknyter till varandra varnar Husman för alltför snabba slutsatser.

"Genom att följa offentligheten uppstår lätt en bild av att alla problem på arbetsplatserna beror på dåligt ledarskap.  Välbefinnande i arbetet är dock en sak som angår alla. Mycket beror på hur arbetskamraterna behandlar varandra och hur var och en leder sig själv. I stället för att söka efter skyldiga är tanken att få arbetstagare och chefer att utveckla lösningar tillsammans."

Stöd till kommuner

En uppgift för nätverket är att definiera kvalitetskriterier för gott offentligt ledarskap. Ikonen ser ett behov av dem särskilt i kommunerna.

"Det är svårt att leda kommuner när deras ekonomi är så pass kärv, enheterna är ofta små och framför allt social- och hälsovårdssektorn står inför stora utmaningar. Svårigheten syns i barometrar som mäter ledarskap. I dem får kommunerna ett sämre betyg än statsförvaltningen eller privata sektorn ", konstaterar Ikonen.

Enligt Ikonen har man under de senaste 20 - 30 åren i Finland överfört tekniker från företagsvärlden till den offentliga sektorn som är svåra att tillämpa och lämpar sig dåligt där. 

"I myndigheternas beslutsfattande ska man beakta demokrati, olika klienter, mänsklighet och hörande av medborgare, vilket gör beslutsfattandet och ledarskapet mer komplicerat än i företagen. Man ska beakta dessa särskilda drag i kriterierna för ledarskap."

Husman anser att servicestrukturreformen ytterligare ökar kommunernas behov av stöd för ledarskap och chefsarbete. De snabba pensionsavgångarna inom social- och hälsosektorn kräver samtidigt en förstärkning av kommunernas image.

"Betydligt mindre åldersklasser kommer att träda in i arbetslivet än de som lämnar det, och därmed kommer konkurrensen om kompetenta arbetstagare att öka. För att den offentliga sektorn ska kunna klara sig i konkurrensen måste den kunna locka unga, och det å sin sida kräver att man satsar på ledarskapet", påpekar Husman.

Att utveckla åldersrelaterat ledarskap ingår också i nätverkets uppgifter. Här är det inte bara fråga om att äldre arbetstagare ska orka i arbetet enligt Ikonen.

"Aldrig tidigare har vi haft så olika generationer på arbetsmarknaden som nu i fråga om deras värderingar och kunnande.  Att leda en pluralistisk organisation kräver många förhandlingar, inlärning och en ny attityd."

Smidigare tillvaratagande

Ledarskap har forskats mycket och det finns ett rikligt utbud av olika metoder och utbildning. Det nya nätverket har inte för avsikt att åstadkomma mer forskning utan försöker att bättre tillvarata det nuvarande kunnandet.

"Avsikten är att utifrån metoderna och modellerna samla ihop en verktygslåda som är lätt att hitta och ta i bruk.  Enbart information är inte tillräckligt utan det viktigaste är möjligheten att tillämpa den på den egna arbetsplatsen. Vi strävar efter användbarhet genom att uppriktigt ta med arbetsplatserna och utgå från de angelägenheter som framkommer där."

Redaktör: Paula Mannonen