Sisältöön      
 
 
 

Työterveyshuolto

Sosiaali- ja terveysministeriö ohjaa, johtaa ja kehittää työterveyshuollon lainsäädäntöä.

Työterveyshuollosta säädetään työterveyshuolto-, työturvallisuus-, kansanterveys-, terveydenhuolto- ja sairausvakuutuslaissa.

Työterveyshuoltolaki 1383/2001 (Finlex) 
Työturvallisuuslaki 738/2002 (Finlex)
Kansanterveyslaki 66/1972 (Finlex)
Terveydenhuoltolaki 1326/2010 (Finlex)
Sairausvakuutuslaki 1224/2004 (Finlex)

Työterveyshuollon tavoitteena on työnantajan, työntekijän ja työterveyshuollon yhteistoimin edistää

  • työntekijöiden terveyttä sekä työ- ja toimintakykyä työuran eri vaiheissa
  • työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisyä 
  • työn ja työympäristön terveellisyyttä ja turvallisuutta
  • työyhteisön toimintaa

Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategiassa ja hallitusohjelmassa painotetaan, että

  • työterveyshuollon kattavuutta, laatua ja vaikuttavuutta lisätään
  • työterveyshuollon ennaltaehkäisevässä toiminnassa on keskityttävä työkyvyn ylläpitoon, työn terveysvaarojen arviointiin ja työkyvyn alenemisen tunnistamiseen
  • työkyvyttömyyden ehkäiseminen ja osatyökykyisten työmahdollisuuksien parantaminen edellyttävät työterveyshuollon kehittämistä
  • varhainen hoito ja kuntoutus edellyttävät työterveyshuollon, muun terveydenhuollon ja työpaikan saumatonta yhteistyötä

Työterveyshuollon järjestäminen

Työnantajan on järjestettävä työntekijöilleen ehkäisevä työterveyshuolto. Työnantaja voi järjestää työterveyshuollon palvelut itse tai ostaa ne terveyskeskuksesta, yksityiseltä lääkäriasemalta tai muulta palveluntuottajalta.

Kunnan on järjestettävä työterveyshuollon palvelut alueellaan oleville palveluja haluaville työnantajille. Yrittäjällä ja muulla omaa työtään tekevällä on mahdollisuus järjestää palvelut itselleen. Sairaanhoidon järjestäminen on työnantajalle vapaaehtoista.

Työterveyshuollossa toimivat terveydenhuollon ammattihenkilöt ja asiantuntijat

Työterveyshuollossa päätoimisesti toimivan laillistetun lääkärin on oltava työterveyshuollon erikoislääkäri. Päätoimiseksi katsotaan henkilö, joka työskentelee työterveyshuollon tehtävissä keskimäärin 20 tuntia tai enemmän viikossa.

Työterveyshuollossa osa-aikaisesti toimivalla laillistetulla lääkärillä on oltava vähintään viidentoista opintopisteen laajuinen työterveyshuollon koulutus kahden vuoden kuluessa siitä, kun hän siirtyy työterveyshuollon tehtäviin.

Työterveyshuoltoon erikoistuva lääkäri voi toimia päätoimisesti työterveyshuollon erikoislääkärin johdon ja valvonnan alaisena.

Työterveyshuollossa toimivalla laillistetulla terveydenhoitajalla on oltava terveydenhoitajan pätevyys ja lisäksi vähintään viidentoista opintopisteen laajuinen työterveyshuollon koulutus kahden vuoden kuluessa siitä, kun hän siirtyy työterveyshuollon tehtäviin.

Työterveyshuollon asiantuntijalla on riittävät tiedot työterveyshuollosta, jos hänellä on:

1) laillistetun fysioterapeutin pätevyyden lisäksi vähintään viidentoista opintopisteen laajuinen työterveyshuollon koulutus kahden vuoden kuluessa siitä, kun hän aloittaa asiantuntijatoiminnan;

2) laillistetun psykologin pätevyyden lisäksi vähintään viidentoista opintopisteen laajuinen työterveyshuollon koulutus kahden vuoden kuluessa siitä, kun hän aloittaa asiantuntijatoiminnan;
tai

3) työhygienian, sosiaalialan, ergonomian, teknisen, maatalouden, työnäkemisen, ravitsemuksen, puheterapian, tai liikunnan alan soveltuva korkeakoulu-, tai muun vastaavan alan aikaisemman ammatillisen tutkinnon lisäksi vähintään kahden opintopisteen laajuinen työterveyshuollon koulutus.

Työterveyshuollon erikoislääkärikoulutukseen käytettävästä määrärahasta säädetään laissa työterveyslaitoksen toiminnasta ja rahoituksesta annetun lain väliaikaisesta muuttamisesta.

1198/2013 (Finlex)

Muuta edellä mainittua työterveyshuollon pätevöitymiskoulutusta tuottavat ammattikorkeakoulut ja Työterveyslaitos.

Pätevöittävän koulutuksen tulee täyttää hyvän työterveyshuoltokäytännön toteuttamisen edellyttämät osaamisvaatimukset.

Valtioneuvoston asetus hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantunttijoiden koulutuksesta 708/2013 (Finlex)

Kansaneläkelaitos korvaa ennaltaehkäisevän työterveyshuollon kustannuksia työnantajille. Kela korvaa myös yleislääkäritasoisen sairaanhoidon ja muun terveydenhuollon kustannuksia.

Työterveyshuolto (Kela)

Viranomaisten tehtävät ja vastuut

Työterveyslaitos on työterveys- ja työsuojelualan tutkimus- ja asiantuntijalaitos.

Työterveyshuolto (Työterveyslaitos)

Sosiaali- ja terveysministeriö, aluehallintovirastot (AVI) ja työsuojeluviranomaiset valvovat työterveyshuollon lainsäädännön toimeenpanoa. 

Työsuojelu (AVI)

Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto (Valvira) valvoo työterveyshuollon ammattihenkilöiden ja toimintayksiköiden toimintaa sekä julkisessa että yksityisessä terveydenhuollossa. 

Terveydenhuolto (Valvira)

STM kehittää työterveyshuoltoa valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaisesti.

Valtioneuvoston periaatepäätös. Työterveys 2015, Työterveyshuollon kehittämislinjat (STM:n julkaisuja 2004:3)

Keskeisiä säädöksiä

Työterveyshuoltolakia on täsmennetty asetuksilla.

Valtioneuvoston asetus hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantunttijoiden koulutuksesta 708/2013 (Finlex)

Valtioneuvoston asetus terveystarkastuksista erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavissa töissä 1485/2001 (Finlex)

Valittaminen

Sosiaali- ja terveysministeriö ei käsittele muistutuksia, kanteluja tai valituksia.

Jos et ole tyytyväinen saamaasi palveluun, hoitoon tai kohteluun, voit

  • neuvotella asiasta ensin työterveysyksikössä sinua hoitaneiden henkilöiden kanssa ja tarvittaessa sen jälkeen ottaa yhteyden työterveysyksikön potilasasiamieheen tai yksikön johtajaan.
  • ottaa yhteyttä oman alueesi aluehallintovirastoon tai Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastoon (Valvira).

Potilasvahingosta voi hakea korvausta Potilasvakuutuskeskuksesta.

Potilasvakuutuskeskus

19.05.2014
Jaa