Elinsiirrot ovat vaikeimpien munuais-, maksa-, sydän- ja keuhkosairauksien paras ja usein myös ainoa hoitomuoto. Suomessa tehdään vuosittain vajaat 400 elin- ja kudossiirtoa. Tällä hetkellä Suomessa elää yli 3 500 elinsiirteen saanutta potilasta. Suurin osa heistä elää varsin normaalia elämää.
Suomessa on pula elinsiirtoon sopivista elimistä. Elinsiirtojonoissa on yli 300 ihmistä ja vuosittain noin 5-10 prosenttia elimiä odottavista ihmisistä kuolee saamatta elinsiirtoa. Vuosittain elimiä irrotetaan noin 90 elinluovuttajalta ja kunkin luovuttajan elimillä hoidetaan jopa 5-6 potilasta.
Suomessa kaikki elinsiirrot on keskitetty Helsingin yliopistolliseen keskussairaalaan.
Valtakunnalliset vastuut - Elinsiirrot (HUS)
Kudoslaki ja muut elinsiirtotoimintaa koskevat säädökset
Elinsiirtotoiminnasta säädetään kudoslaissa ja sitä täydentävässä asetuksessa.
Kudoslain pääperiaatteita ovat
- luovuttajan ja vastaanottajan suojelu
- elinsiirtotoiminnan turvallisuus
- taloudellisen hyödyn tavoittelun kielto.
Kudoslaissa säädetään
- luovuttajan suostumuksesta elinsiirtoon
- elinsiirtotarkoituksessa irrotettujen elinten ja kudosten käytöstä
- elinten ja kudosten alkuperästä ja turvallisuudesta
- tarpeellisista henkilörekistereistä.
Laki ihmisen elimien, kudoksien ja
solujen lääketieteellisestä käytöstä 101/2001 (Finlex)
Sosiaali- ja terveysministeriön asetus
ihmisen kudoksien ja solujen lääketieteellisestä käytöstä 1302/2007
(Finlex)
Valtioneuvoston asetus ihmisen elimien ja kudoksien lääketieteellisestä käytöstä 594/2001 (Finlex)
Valtaosa elimistä saadaan kuolleilta luovuttajilta. Kudoslain 21 pykälän mukaan ihminen on kuollut, kun hänen aivotoimintansa ovat pysyvästi loppuneet. Kuolema on todettava STM:n asetuksen mukaisesti.
Sosiaali- ja terveysministeriön asetus kuoleman toteamisesta 27/2004 (Finlex)
Elävältä luovuttajalta voidaan irrottaa elin tai kudos, jos hän on antanut siihen kirjallisen luvan. Irrottaminen ei saa aiheuttaa luovuttajalle vakavaa terveydellistä vaaraa tai haittaa. Elimen voi luovuttaa vain lähiomaisen tai muun läheisen sairauden tai vamman hoitoon. Luovuttajan kirjallisen suostumuksen lisäksi tarvitaan Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valviran lupa.
Lupa elimien, kudoksien ja solujen lääketieteelliseen käyttöön (Valvira)
Toimiluvat ja rekisterit
Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea vastaa lupa- ja valvontaviranomaisena kudosturvallisuuslainsäädännön määräysten toimeenpanosta. Se myöntää kudoslaitoksille toimiluvat ja valvoo niiden toimintaa.
Kudoslaitosten valvonta (Fimea)
Kudoslaissa on myös tarpeellisia henkilörekisterejä koskevat säännökset. SPR:n veripalvelu pitää yllä rekisteriä vapaaehtoisista luuytimen luovuttajista.
Luuytimenluovutuksesta on apua (SPR)
Kansainvälinen sääntely
Kudoslaki vastaa Euroopan neuvoston ihmisoikeuksia ja biolääketiedettä koskevan yleissopimuksen määräyksiä.
