Sosiaali- ja terveysministeriö vastaa päihdepalvelujen toimivuudesta. Ministeriö määrittelee palvelujen kehittämisen suuntaviivat, valmistelee lainsäädännön ja ohjaa uudistusten toteuttamista. Palvelujen laatua valvovat  Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira ja aluehallintovirastot. 

Kunnat vastaavat palvelujen järjestämisestä. Päihdehuollon palveluja on järjestettävä siinä määrin kuin kunnassa esiintyy tarvetta. Ne voivat joko tuottaa palvelut itse tai yhdessä muiden kuntien kanssa tai ostaa ne muilta kunnilta tai yksityisiltä palveluntuottajilta, esimerkiksi  järjestöiltä.

• sosiaali- ja terveydenhuollon yleisinä palveluina
• päihdehuollon erityispalveluina sekä
• erityistason sairaanhoitona.

Palvelumuotoja ovat

• avohoito
• laitoshoito
• kuntoutus sekä
• asumis- ja tukipalvelut.

Avohuolto on ensisijaisesti tarjottu päihdepalvelujen muoto. Palvelut voivat olla sosiaalista tukea, katkaisuhoitoa, ryhmäterapiaa, perheterapiaa ja kuntoutusta. Palveluissa selvitetään myös toimeentuloon ja asumiseen liittyviä kysymyksiä.

Laitoskuntoutus on tarpeellista henkilölle, jolle avohoidon palvelut eivät ole riittäviä tai tarkoituksenmukaisia. Laitoskuntoutus kestää useimmiten noin neljä viikkoa.

Katkaisuhoidossa keskeytetään päihteiden käyttö ja hoidetaan vieroitusoireita ja muita päihteiden aiheuttamia haittoja. Lyhytaikainen ympärivuorokautinen laitoshoito kestää tavallisesti enintään 1-2 viikkoa.

Hoitoa ja kuntoutusta tukevia palveluita ovat tuki- ja asumispalvelut: hoitokodit, huoltokodit, palvelutalot ja yksittäiset tukiasunnot sekä päiväkeskukset. Hoito ja kuntoutus perustuvat vapaaehtoisuuteen ja ne toimivat luottamuksellisesti. 

Kuka palveluja saa?

Avopalveluihin voi hakeutua oma-aloitteisesti, laitoshoitoon tarvitaan useimmiten lähete. Terveytensä vaarantava tai väkivaltainen päihteiden ongelmakäyttäjä voidaan määrätä tahdosta riippumattomaan hoitoon, mutta se on käytännössä harvinaista.

Kuka palveluja järjestää?

Päihdepalveluja järjestetään sosiaali- ja terveyspalvelujen toimintayksiköissä. Erityispalvelujen avohuoltoyksiköitä ovat A-klinikat ja nuorisoasemat.
A-klinikkasäätiö

Suurimmissa kaupungeissa on nuorten päihteiden käyttöön erikoistuneita nuorisoasemia ja erityisiä huumehoidon yksiköitä.

Laitoshoitoa järjestetään katkaisuhoitoasemilla, kuntoutuslaitoksissa ja terveydenhuollon yksiköissä.

Eräät lastensuojelulaitokset ovat kehittäneet toimintaansa soveltuvaksi myös päihdekuntoutukseen.

Päihdekuntoutujien ja läheisten vertaistukea

Vertaistukea päihdekuntoutujille antavat AA-ryhmät, A-killat ja NA-ryhmät. Läheisten alkoholinkäytöstä kärsiviä tukevat Al-Anon ja Alateen.

A-Kiltojen Liitto

Päihdepalvelujen kehittäminen

Mielenterveyden ja päihteettömyyden edistämistä, ehkäisevää päihde- ja mielenterveystyötä sekä mielenterveyshäiriöiden ja päihdeongelmien hoitoa on tärkeää kehittää sosiaali- ja terveystoimen yhteistyönä. Tavoitteena ovat helposti tavoitettavat, joustavat palvelut yhden oven periaatteella sekä mielenterveyshäiriöiden ja päihdeongemien toteutuminen samanaikaisesti yhdessä yksikössä.

Sosiaali- ja terveysministeriön asettama Mieli 2009 -työryhmä on laatinut kansallisen mielenterveys- ja päihdesuunnitelman. Siinä linjataan ensimmäistä kertaa  valtakunnallisesti mielenterveys- ja päihdetyön kehittämistä yhtenä kokonaisuutena.

Mieli ja päihde. Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma (THL)

STM on asettanut työryhmän tukemaan ja arvioimaan suunnitelman toimeenpanoa ja edistämään mielenterveys- ja päihdetyön kehittymistä.

Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelman toimeenpanon ohjausryhmä 2009-2015

Valittaminen

Sosiaali- ja terveysministeriö ei käsittele muistutuksia, kanteluja tai valituksia.

Jos et ole tyytyväinen saamaasi palveluun, hoitoon tai kohteluun, voit

• tehdä muistutuksen päihdepalvelujen vastuuhenkilölle. Ennen muistutuksen tekemistä kannattaa kuitenkin yrittää selvittää asia sinua hoitaneiden henkilöiden kanssa.
• tehdä kantelun valvovalle viranomaiselle: oman alueesi aluehallintovirastoon tai Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastoon (Valvira).

Jos koet tulleesi väärin kohdelluksi tai kaipaat neuvoja oikeuksistasi, voit olla yhteydessä oman kuntasi tai kuntayhtymäsi sosiaaliasiamieheen.

Sosiaalihuollossa asiakas voi lisäksi hakea muutosta saamaansa päätökseen. Päätöksessä on aina muutoksenhakuohjeet.