Kuntoutuksen tavoitteena on edistää sairaan, vammaisen tai vajaatoimintakykyisen ihmisen toimintakykyä, itsenäistä selviytymistä, hyvinvointia, osallistumismahdollisuuksia ja työllistymistä.
Kuntoutuspalveluihin voi kuulua esimerkiksi ohjausta, neuvontaa, tutkimusta ja selvitystä, erilaisia terapioita, kuntoutuslaitosjaksoja, sopeutumisvalmennusta, kuntoutusohjausta ja apuvälinepalveluita. Kuntoutus voi olla lakisääteistä tai harkinnanvaraista.
|
Vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus |
Järjestäminen perustuu lakiin. |
|
Lääkinnällinen kuntoutus |
Fyysisen toimintakyvyn palauttamiseen (esim. tuki- ja liikuntaelinsairauksissa) toimintakyvyn ylläpitämiseen tähtäävä kuntoutus. |
|
Kuntouttava työtoiminta |
Pitkäaikaistyöttömille tarkoitettu lakisääteinen kuntoutusmuoto. |
|
Ammatillinen kuntoutus |
Jos sairaus aiheuttaa uhan työkyvyttömyydestä tai vakavasta ansiokyvyn alentumisesta, järjestää Kansaneläkelaitos lakisääteisesti tukea ansiokyvyn parantamiseen. |
|
Sosiaalinen kuntoutus |
Sosiaalisella kuntoutuksella tuetaan vaikeasti syrjäytyneiden henkilöiden paluuta yhteiskunnalliseen osallisuuteen vahvistamalla kuntoutettavan sosiaalista toimintakykyä ja sosiaalisen vuorovaikutuksen edellytyksiä. Sosiaalisen kuntoutuksen näkökulma on mukana kaikessa
kuntoutuksessa. Se on myös keskeinen sosiaalityön tavoite.
Lisää aiheesta
|
|
Työtapaturmissa ja liikenteessä vammautuneiden kuntoutus |
Kun kuntoutuksen tarve johtuu työtapaturmasta, ammattitaudista tai liikennevahingosta, tarjotaan kuntoutusta lakisääteisesti, ja sen kustantavat tapaturma- ja liikenne vakuutuslaitokset. Kuntoutus voi olla sekä lääkinnällistä että ammatillista. Vakuutuslaitos korvaa kuntoutuksen kustannukset kuntoutujalle sen suuruisina kuin kuntoutuja joutuisi ne itse maksamaan. Esimerkiksi kunnalliselle sosiaali- ja terveydenhuollolle ei korvata kuntoutuksesta aiheutuvia kustannuksia. Apuvälineiden kustannukset korvataan kuitenkin täysimääräisinä sairaaloille ja terveyskeskuksille. Kuntoutujalle korvataan kuntoutuksen ajalta täysimääräinen ansiomenetys. |
|
Sotilasvammalain mukainen kuntoutus |
Järjestetään lakisääteisesti kaikille tarvitsijoille.
Lisää aiheesta Ikäihmiset-osiossa
|
|
Vammaispalvelut |
Järjestäminen perustuu lakiin. |
|
Muu sosiaali- ja terveydenhuollon kuntoutus
Ammatillinen erityisopetus Työhallinnon ammatillinen kuntoutus |
Näitä kuntoutusmuotoja tarjotaan kuntien voimavaroista riippuen. Kuntoutukseen kuuluu terveydenhuollon puolella lääkinnällinen kuntoutus ja sosiaalihuollossa vammaisten kuntoutus, päihdekuntoutus ja sosiaalinen kuntoutus. |
|
Harkinnanvarainen kuntoutus |
Harkinnanvaraista kuntoutusta järjestetään etupäässä niille henkilöille, joilla ei lain perusteella ole oikeutta Kelan järjestämään kuntoutukseen. Tähän voi sisältyä esim. kuntoutuskursseja, sopeutumisvalmennuskursseja, psykoterapiaa ja ammatillisesti syvennettyä lääketieteellistä kuntoutusta eli Aslak-kursseja. Eduskunta päättää vuosittain rahamäärästä, jolla Kela järjestää muuta kuin lakisääteistä kuntoutusta. Harkinnanvaraista kuntoutusta on Kansaneläkelaitoksen lisäksi työeläkejärjestelmällä. |
Kuka kuntoutusta järjestää?
Kuntoutusta järjestävät
- sosiaali- ja terveydenhuolto
- Kansaneläkelaitos
- sosiaalivakuutus ja
- työhallinto.
Vammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen järjestämisestä vastaavat terveyskeskukset ja sairaalat.
Kuntoutuksen ja apuvälinehuollon peruspalvelut saa terveyskeskuksista. Palvelut voidaan myös ostaa yksityisiltä laitoksilta, ammatinharjoittajilta tai vammaisjärjestöiltä.
Erilliset kuntoutustutkimusyksiköt ja apuvälineyksiköt toimivat keskussairaaloissa ja ne antavat asiantuntija-apua koko sairaanhoitopiirin alueella.
Apuvälinepalveluiden laatusuositus (STM:n oppaita 2003:7)
Kuntoutusasioidensa selvittämiseksi kuntoutusta tarvitseva voi ottaa yhteyttä kuntoutuksen asiakasyhteistyöryhmään sen viranomaisen kautta, joka on hoitanut hänen asioitaan. Tällainen yhteyshenkilö on esimerkiksi:
- sosiaalityöntekijä
- terveyskeskuslääkäri tai
- työvoimaviranomainen.
Maksut
Pääosa kuntoutuspalveluista on maksuttomia.
Osasta kuntoutuspalveluja, kuten terapioista ja kuntoutuslaitosjaksoista, peritään asiakkaalta maksu.
Psykoterapia on ainoa lääkinnällisenä kuntoutuksena korvattava terapia, ja siinä asiakkailla on omavastuu toisin kuin muussa harkinnanvaraisessa kuntoutuksessa.
Kela maksaa kuntoutusajan toimeentuloturvana kuntoutusrahaa. Kuntoutusrahaa voidaan määrätyin edellytyksin maksaa myös muussa kuin Kelan kuntoutuksessa oleville. Lisää aiheesta Kelan verkkopalvelussa
Työtapaturmasta, ammattitaudista tai liikennevahingosta johtuvan kuntoutuksen kustannukset korvataan tapaturma- ja liikennevakuutuksesta. Vakuutuslaitos korvaa kuntoutuksen kustannukset kuntoutujalle sen suuruisina kuin kuntoutuja joutuisi ne itse maksamaan. Kuntoutujalle korvataan kuntoutuksen ajalta täysimääräinen ansiomenetys.
Kuntoutuspalvelujen järjestäminen
Kuntoutuksessa tarvitaan yleensä monen tahon yhteistyötä. Yhteistyön sujumiseksi kunnissa pitää olla asiakasyhteistyöryhmä, johon kuuluu ainakin sosiaalihuollon, terveydenhuollon, opetus- ja työvoimaviranomaisten ja Kansaneläkelaitoksen edustajat. Yhteistyöryhmä suunnittelee ja seuraa kuntoutuksen yhteistyön sujumista ja asiakkaiden kuntoutuksen toteutumista.
Sairastuneelle tai vammautuneelle henkilölle tehdään kuntoutussuunnitelma häntä hoitavassa sairaalassa tai terveyskeskuksessa yhdessä kuntoutujan ja hänen omaistensa kanssa.
Kuntoutusasiain neuvottelukunta
Kuntoutusasiain neuvottelukunta on kuntoutusta järjestävien tahojen valtakunnallinen yhteistyöelin. Sen tehtävänä on kehittää kuntoutusta ja sovittaa yhteen eri hallinnonalojen kuntoutustoimintaa.
Kuntoutusasiain neuvottelukunta KUNK
Selonteko suomalaisesta kuntoutusjärjestelmästä
Kuntoutusselonteossa luodaan kuva suomalaisen kuntoutusjärjestelmän kokonaisuudesta ja tarkastellaan kuntoutuspalveluissa tapahtuneita muutoksia.
