Sosiaalivakuutukseen perustuvasta lakisääteisestä kuntoutuksesta vastaa kolme eri tahoa:
Kela järjestää
- vaikeavammaisille lääkinnällistä kuntoutusta
- vajaakuntoisille ammatillista kuntoutusta ja
- harkinnanvaraista kuntoutusta.
Lisäksi Kela korvaa kuntoutuspsykoterapian kustannuksia.
Työeläkelaitokset järjestävät ammatillista kuntoutusta työelämässä oleville työntekijöille ja yrittäjille, joita uhkaa työkyvyn menettäminen.
Tapaturma- ja liikennevakuutuslaitokset järjestävät tapaturmassa vammautuneille ja ammattitautipotilaille
- ammatillista kuntoutusta
- lääkinnällistä kuntoutusta ja
- sosiaalista toimintakykyä edistävää kuntoutusta
Lisäksi kuntoutusta järjestävät kunnat (lääkinnällinen kuntoutus, kuntouttava työtoiminta, sosiaalinen kuntoutus), työhallinto (ammatillinen kuntoutus) ja ammatilliset oppilaitokset (ammatillinen kuntoutus).
Ammatillinen kuntoutus (Työ- ja elinkeinotoimisto)
Vammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen järjestämisestä vastaavat terveyskeskukset ja sairaalat.
Apuvälinepalvelut
Kuntoutuksen ja apuvälinehuollon peruspalvelut saa terveyskeskuksista. Palvelut voidaan myös ostaa yksityisiltä laitoksilta, ammatinharjoittajilta tai vammaisjärjestöiltä.
Erilliset kuntoutustutkimusyksiköt ja apuvälineyksiköt toimivat keskussairaaloissa, ja ne antavat asiantuntija-apua koko sairaanhoitopiirin alueella.
Apuvälinepalveluiden laatusuositus (STM:n oppaita 2003:7)
Kuntien asiakasyhteistyöryhmät
Kuntoutuksessa tarvitaan yleensä monen tahon yhteistyötä. Yhteistyön sujumiseksi kunnissa pitää olla asiakasyhteistyöryhmä, johon kuuluu ainakin sosiaalihuollon, terveydenhuollon, opetus- ja työvoimaviranomaisten ja Kansaneläkelaitoksen edustajat. Yhteistyöryhmä suunnittelee ja seuraa kuntoutuksen yhteistyön sujumista ja asiakkaiden kuntoutuksen toteutumista.
Sairastuneelle tai vammautuneelle henkilölle tehdään kuntoutussuunnitelma häntä hoitavassa sairaalassa tai terveyskeskuksessa yhdessä kuntoutujan ja hänen omaistensa kanssa.
Kuntoutusasioidensa selvittämiseksi kuntoutusta tarvitseva voi ottaa yhteyttä kuntoutuksen asiakasyhteistyöryhmään sen viranomaisen kautta, joka on hoitanut hänen asioitaan. Tällainen yhteyshenkilö on esimerkiksi:
- sosiaalityöntekijä
- terveyskeskuslääkäri tai
- työvoimaviranomainen.
Kuntoutusasiain neuvottelukunta
Kuntoutusasiain neuvottelukunta on kuntoutusta järjestävien tahojen valtakunnallinen yhteistyöelin. Sen tehtävänä on kehittää kuntoutusta ja sovittaa yhteen eri hallinnonalojen kuntoutustoimintaa.
