Avioliiton ulkopuolella syntyneen lapsen isyys vahvistetaan
- tunnustamisen perusteella tai
- tuomioistuimen päätöksellä.
Myös avoliitossa lapsen äidin kanssa asuvan isän on tunnustettava isyytensä ennen kuin se voidaan vahvistaa.
Isyyden tunnustamisen vastaanottaa lapsen kotikunnan lastenvalvoja, joka huolehtii kaikista isyyden vahvistamiseen liittyvistä asioista. Isyyden vahvistaa maistraatti.
Isyyden selvittäminen
Jos isä ei tunnusta isyyttään, äiti voi nostaa kanteen isyyden vahvistamiseksi.
Tällöin lastenvalvoja toimittaa isyyden selvittämisen ja tuomioistuin tekee päätöksensä selvitysten perusteella. Jos veri- ja DNA-tutkimukset osoittavat, että mies on isä, hän voi vielä tunnustaa isyytensä ennen kuin asia viedään tuomioistuimeen.
Kannetta isyyden vahvistamiseksi ei voi nostaa, jos äiti vastustaa sitä.
Isyyden vahvistamisen vaikutukset |
|
|
Sukulaisuus |
Isyyden vahvistamisella syntyy isän ja lapsen välille oikeudellisesti pätevä sukulaisuussuhde, joka merkitään väestörekisteritiedostoon. |
|
Elatus |
Lapsella on oikeus saada elatusta isältään kunnes täyttää 18 vuotta ja tämän jälkeen elatusta koulutustaan varten. |
|
Perintöoikeus |
Lapsi perii isänsä ja isänpuoleiset sukulaiset, ja näillä on perintöoikeus lapseen nähden. |
|
Perhe-eläke |
Lapsella on oikeus perhe-eläkkeeseen, jos isä kuolee. |
