Tilanteissa, joissa suuri joukko suomalaisia loukkaantuu ulkomailla, saattaa syntyä tarve siirtää heidät kotimaahan jatkohoitoon. Tämä voi olla tarpeen esimerkiksi silloin, kun kohdealueen hoidolliset resurssit uhkaavat ylittyä tai saatavilla ei ole sellaista hoitoa, jonka katsotaan olevan lääketieteellisesti riittävää. Vastaavasti saattaa Suomessa syntyä tilanne, jossa kohdealueen hoitokapasiteetti äkillisesti ylittyy, esimerkiksi Lapissa tapahtuvan lento-onnettomuuden yhteydessä. Suomessa ei ole virallista järjestelmää lääkinnällisen evakuoinnin suorittamiseksi, vaan toiminta on perustunut tilannekohtaiseen arviointiin. Vuonna 2004 tapahtuneen Kaakkois-Aasian  luonnonkatastrofin ja vuonna 2008 Malagassa tapahtuneen bussionnettomuuden yhteydessä toteutetut lääkinnälliset evakuoinnit osoittivat, että käytetty evakuointimalli osoittautui toimivaksi ja kehittämisen arvoiseksi. Kaakkois-Aasian luonnonkatastrofia selvittäneen tutkintalautakunnan suosituksena oli luoda kansallinen toimintamalli vastaavien tilanteiden varalle.

Työryhmäraportissa esitetään, että ulkomailla tapahtuvissa suomalaisia kohtaavissa  suuronnettomuustilanteissa lääkinnällisen evakuoinnin toimintamalli olisi kaksiportainen. Onnettomuusalueelle lähetettäisiin ensivaiheessa lääketieteen ja psykososiaalisen tuen asiantuntijoista muodostuva arviointiryhmä, joka toimisi yhteistyössä paikalle lähetettävän ulkoasiainministeriön konsulikomennuskunnan kanssa. Ryhmän suorittaman tilannearvion perusteella päätettäisiin mahdollisesta evakuoinnista. Arviointiryhmän lähettämisestä tekisi päätökset ulkoasiainministeriö valtion kriisijohtamismallin mukaisen ministeriöiden valmiuspäällikkökokouksen käsittelyn perusteella. Työryhmä ehdottaa lääkinnällisen evakuoinnin kustannusvastuiden selkeyttämistä.

Ulkomailta tapahtuva lääkinnällinen evakuointi suoritettaisiin muuttamalla kansallisen lentoyhtiön laajarunkoinen matkustajalentokone ambulanssilentokoneeksi. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri koordinoisi ja vastaisi evakuoinnin operatiivisesta kokonaisjohdosta lääkintätoimen osalta. Kotimaassa tapahtuneessa suuronnettomuudessa tukeuduttaisiin myös puolustusvoimien ilmakuljetuskalustoon. Sosiaali- ja terveysministeriön tulisi asettaa lääkinnällisen evakuoinnin kansallinen yhteistyöryhmä, jossa on edustettuna lääkinnälliseen evakuointiin osallistuvat eri toimijat sekä kustannusten korvaamisesta ja matkustajavakuuttamisesta vastaavat tahot. Ryhmän tulisi laatia valmiussuunnitelma, joka varmistaa lääkinnällisen evakuoinnin jatkuvan toimintavalmiuden sekä eri toimijoiden välisen yhteistyön ja toiminnalliset vastuut.

Suuronnettomuuden uhrien lääkinnällisen evakuointivalmiuden kehittäminen. Työryhmämuistio. Helsink 2010. 37 s.
Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2010:13
ISBN 978-952-00-2989-0 (PDF)
ISSN 1797-9897 (verkkojulkaisu)