Suomi on allekirjoittanut YK:n Kaikkinaisen naisten syrjinnän poistamista koskevan yleissopimuksen. YK:n määräaikaisraportin mukaan lähisuhde- ja perheväkivallan määrä on Suomessa suuri ja turvakotipalvelut ovat riittämättömiä suhteessa ongelman laajuuteen.

Sisäisen turvallisuuden ohjelmassa todetaan, että sosiaali- ja terveysministeriö laatii selvityksen turvakotien nykytilasta, toiminnasta, tarpeesta ja riittävyydestä. Sosiaali- ja terveysministeriö tilasi turvakotitilannetta koskevan selvityksen Diakonia-ammattikorkeakoululta 27.2.2009.

Selvitystyön ohjausryhmään kuului asiantuntijoita, jotka ovat perehtyneet monipuolisesti turvakotijärjestelmään ja turvakotipalveluiden arkeen. Turvakodeille lähetettiin niiden toimintaa koskeva kysely. Lääninhallituksilta kysyttiin toimiluvan saaneista turvakodeista; lisäksi tehtiin internethakuja, koska asumispalveluiksi määritellyt turvakotipalvelut eivät tarvitse toimilupaa.

Turvakotijärjestelmässä on useita haasteita. Lähisuhde- ja perheväkivallan uhrit eivät ole tasa-arvoisessa asemassa, koska palvelun saaminen riippuu asuinkunnasta. Itä- ja Pohjois-Suomessa on vain muutama turvakoti. Etelä-Suomessa palvelut ovat keskittyneet suuriin asutuskeskuksiin, jolloin haja-asutusalueelta voi olla pitkä matka lähimpään turvakotiin.

Suomi ei täytä palvelutarjonnassa Euroopan Neuvoston suositusta, jonka mukaan tarjolla tulisi olla yksi turvakodin perhepaikka 10 000 asukasta kohden. Suomessa on 21 turvakotia, joista suurin osa on yhdistyspohjaisia. Turvakotien rahoitus on epävarmaa, koska se perustuu asiakaskohtaisiin kunnan maksusitoumuksiin ja ostopalvelusopimuksiin. Suomessa on 123 perhepaikkaa lähisuhde- ja perheväkivallan uhreille.

Suomessa ei ole salaista turvakotia, jolloin lähisuhde- ja perheväkivallan uhrin turvallisuutta ei voida aina taata, kun uhri on välittömässä hengenvaarassa ja/tai tappouhkausten kohteena. Nimettömänä turvakodissa voi asioida vain puhelimitse tai avopalveluissa, ei turvakotijaksolla. Lapsen ja vanhemman turvallisuus voi vaarantua turvakodissa, koska väkivaltaa käyttävällä lapsen huoltajalla on lainmukainen oikeus tietää lapsensa olinpaikasta ja tavata lasta.

Tällä hetkellä turvakodeilla ei ole yhtenäisiä normituksia, joiden perusteella turvakotien toimiluvat tulisi myöntää. Turvakodeilta puuttuvat myös valtakunnalliset laatusuositukset. Turvakodit ovat kehittäneet asiakaslähtöistä lapsityötä, mutta lasten huomioiminen erillisenä asiakasryhmänä vaihtelee turvakodeittain.

Selvityksessä esitetään toimenpide-ehdotukset edellä kuvattujen epäkohtien poistamiseksi. Turvakotipalveluiden järjestäminen tulee määritellä lailla. Valtion tulee myöntää kunnille valtionosuus turvakotipalveluiden järjestämiseen. Suomeen on luotava alueellisesti kattava turvakotien verkosto. Uhreilla tulee olla mahdollisuus käyttää salaista turvakotia. Turvakotipalveluilla tulee olla yhtenäiset normit toimiluvan saamiseksi ja valtakunnalliset laatusuositukset.

Lähisuhde- ja perheväkivallan uhreille tarjottavat turvakotipalvelut. Helsinki 2010. 47 s. Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2010:1
ISBN 978-952-00-2957-9 (PDF) I
SSN-L1236-2115, ISSN 1797-9897 (verkkojulkaisu)