Sosiaali- ja terveysministeriö Social- och hälsovårdsministeriet

Sosiaali- ja terveysministeriö asetti 29.9.2008 professori Arvo Myllymäen selvittämään Eläketurvakeskusta koskevan oikeudellisen sääntelyn uudistamistarpeita. Eläketurvakeskusta koskevaa sääntelyä tuli peilata niin suhteessa perustuslakiin (731/1999) kuin keskuksen toimintaympäristössä tapahtuneisiin muutoksiin. Selvityshenkilön tuli myös punnita, onko Eläketurvakeskuksella sellaisia tehtäviä, jotka olisi perusteltua siirtää valtion asianomaiselle viranomaiselle, tai olisiko tarpeen muuttaa ETK kokonaan valtion viranomaiseksi. Samalla tuli arvioida myös Eläketurvakeskuksen rahoitusta.

Työeläkejärjestelmän toimeenpanon ja kehittämisen kannalta on tärkeätä, että ansioeläkejärjestelmää voidaan tarkastella kokonaisuutena. Eläketurvakeskuksen toimivan organisaation osittainen hajottaminen sen jälkeen kun ETK sai yhä vahvemmin (2008) kokonaisotteen hajanaisen työeläketurvan täytäntöönpanijana ja koordinoijana, olisi vastoin viime vuosien selkeätä kehityslinjaa. Sanotuista syistä ja selvitystyön aikana kuultujen asiantuntijakäsitysten perusteella julkisten hallintotehtävien osittaissiirto valtion asianomaiselle viranomaiselle (STM) ei ole tarkoituksenmukaista. Laillisuusnäkökulmasta sanottu siirto saattaisi julkisen vallan käytön ja myös ETK:n rahoituksen ongelmallisuuden sopusointuun perustuslain 80-81 §:n ja 124 §:n vaatimusten kanssa.

Laillisuusnäkökulmasta Eläketurvakeskuksen aseman, tehtävien ja rahoituksen sekä valvonnan selkiyttäminen vaatii kokonaisratkaisun, joka perustuu viranomaisena toimivaan Eläketurvakeskukseen julkisoikeudellisena laitoksena. Sille tulisi kuulua itsenäinen ja riittävän vahva toimivalta työeläketurvan toimeenpanosta. Sosiaali- ja terveysministeriön yhteydessä toimiva laitos tarvitsee tuekseen lain tasoiset säännökset, sillä valtionhallinnon toimielinten yleisistä perusteista on säädettävä lailla (PL 119.2 §). Perustuslain 81 §:n säännöksen vuoksi olisi säädettävä erillislaki Eläketurvakeskuksen kustannusosuusmaksusta, joka on oikeudelliselta luonteeltaan vero. Tarkemmat säännökset Eläketurvakeskuksesta sisältyisivät valtioneuvoston sosiaali- ja terveysministeriön esittelystä antamaan asetukseen.

Uudistusesitys perustuu julkisen ja yksityisen työeläkejärjestelmän yleisohjauksen ja koko järjestelmän koordinoinnin selkiyttämiseen ja turvaamiseen. Muodostettavan julkisoikeudellisen laitoksen hallinnosta vastaisi viisijäseninen valtioneuvoston kolmeksi vuodeksi määräämä hallitus. Järjestelmän läpinäkyvyyyden ja uskottavuuden varmistamiseksi hallitukseen eivät voisi kuulua eläkelaitosten edustajat. Eläketurvakeskus tarvitsee selvityshenkilön käsityksen perusteella laaja-alaisen työeläkejärjestelmän neuvottelukunnan, jonka kokoonpano noudattaisi kolmikantaratkaisua.

Toimivaltasuhteiden kannalta on tärkeätä, että poliittiset linjanvedot suomalaisen työeläkejärjestelmän lainsäädännöllisestä kehittämisestä tapahtuvat eduskunnalle vastuussa olevassa valtioneuvostossa, ja että uudistusesitykset valmistellaan yhteistyössä keskeisten etujärjestöjen kanssa. Selvitys tukee työeläkejärjestelmän asemaa yhteiskunnallisena palveluna, ja sen omaperäisyyden säilyttämistä Euroopan unionissa sekä nyt että lähitulevaisuudessa (Lissabonin sopimus).