Sosiaali- ja terveysministeriö Social- och hälsovårdsministeriet

Sosiaali- ja terveysministeriö asetti 7.11.2007 tehdyllä päätöksellä raskaana olevien päihdeongelmaisten naisten hoidon varmistaminen -työryhmän. Työryhmän asettamisen taustalla oli Matti Vanhasen II hallituksen ohjelmassa mainittu tarve kiinnittää erityistä huomiota raskaana olevien naisten hoitoon ja palveluihin. Työryhmän tavoitteiksi kirjattiin:

1. kartoittaa raskaana olevien päihdeongelmaisten naisten tarvitsemien palveluiden nykytila ja arvioida palvelujen kehittämistarve lasten oikeuksien turvaamiseksi,
   
2. tehdä ehdotuksia raskaana olevien päihdeongelmaisten naisten palveluiden kehittämiseksi palvelurakenneuudistus huomioiden,
   
3. tehdä ehdotuksia siitä, miten turvataan päihdeongelmaisten vanhempien lapsille riittävät tukipalvelut,
   
4. arvioida tahdosta riippumattoman hoidon tarkoituksenmukaisuutta raskaana olevien päihdeongelmaisten naisten kohdalla,
   
5. arvioida tältä osin sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädäntöä ja
   
6. tehdä ehdotukset mahdollisista lainsäädäntömuutoksista.

Raskauden aikainen päihteiden, etenkin alkoholin, käyttö on sikiön kehityshäiriöiden suurin yksittäinen syy. Alkoholipolitiikan liberalisoituminen 1960-luvun lopulta lähtien on lisännyt alkoholin kulutusta, mikä näkyy käytöstä aiheutuvien haittojen lisääntymisenä yhteiskunnan eri osa-alueilla. Esimerkiksi naisten alkoholinkäyttö on kasvanut seitsenkertaiseksi. Alkoholin vaurioittamien sikiöiden määrä on kasvanut samoin kuin niiden lasten määrä, jotka elävät perheissä, joissa on alkoholiongelma. Tuoreimpien arvioiden mukaan noin 6 prosenttia raskaana olevista suomalaisnaisista on alkoholin suurkuluttajia. Tämä merkitsee Suomessa vuosittain yli 3 000 päihteille altistunutta sikiötä. Suomessa syntyy vuosittain noin 600 lasta, joilla on sikiöaikaiseen alkoholialtistukseen liittyviä oireita. Lisäksi erilaisten päihteiden, alkoholin ja huumeiden sekä lääkkeiden sekakäyttö on tavallista, joten yksittäisen aineen osuutta ja vaikutuksia on monesti vaikea arvioida.

Raportissaan työryhmä kuvaa palveluiden nykytilaa ja tekee ehdotuksensa raskaana olevien päihteitä käyttävien naisten tilanteen parantamiseksi. Työryhmä painottaa päihdeongelmien ennaltaehkäisyn ja yleisen tietoisuuden lisäämistä alkoholin ja muiden päihteiden haitoista sikiölle ja lapsille. Myös sosiaali- ja terveydenhuollon sekä nuorisoalan ja kasvatusalan ammattilaisten valmiuksia tunnistaa päihdeongelma ja puuttua siihen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa on lisättävä. Työryhmä korostaa varhaisen puheeksioton merkitystä äitiys- ja lastenneuvolassa ja äitiysneuvolapalveluiden ulkopuolelle jäävien tai jättäytyvien neuvolaan tulemisen tukemista. Erityispalveluita on oltava riittävästi, jotta hoitoon ohjaaminen on mahdollista, ja sosiaali- ja terveydenhuollon ehkäiseviä tukitoimia on käynnistettävä mahdollisimman varhain.

Työryhmä tekee myös ehdotuksensa tahdosta riippumattomasta hoidosta. Esityksessä korostetaan, että tahdosta riippumattomalla hoidolla ei voi eikä tule korvata riittämättömiä päihdepalveluita, mutta tätä vaihtoehtoa tulee käyttää silloin, kun kaikki muut keinot on käytetty. Työryhmän näkemyksen mukaan on epäeettistä määrätä ketään tahdosta riippumattomaan hoitoon, mikäli hoitoon hakeutuminen vapaaehtoisesti on hankalaa. On ensisijaista varmistaa jokaisen päihteitä käyttävän äidin oikeus hoitoon (ns. subjektiivinen oikeus) mikä mahdollistaa äidin päihteettömyyden sekä raskausaikana että sen jälkeen. Raskaana oleville naisille onkin työryhmän näkemyksen mukaan säädettävä subjektiivinen oikeus päästä välittömästi hoidon tarpeen arviointiin ja arvioinnin edellyttämään päihdehoitoon.

Raskaana olevien päihdeongelmaisten naisten hoidon varmistaminen -työryhmän raportti. Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä. Helsinki 2009. 52 s.
Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2009:4
ISSN  1797-9897 (verkkojulk.)
ISBN 978-952-00-2769-8  (PDF)
Tämä julkaisu on saatavana vain verkossa.